SIVISTYNEISYYS:
Sivistyneisyys ei tarkoita - ainakaan ensisijaisesti - sitä kuinka paljon henkilöllä
on hallussaan esimerkiksi erilaista tietoa, koska on olemassa runsaasti sellaistakin tietoa, joka ei vastaa todellisuutta - ja jolla on vain propaganda-arvoa. Suurin oivallus minkä ihminen voi tehdä on ehkä se, että oivaltaa, että monien tärkeiden asioiden ja kysymysten suhteen varmaa tietoa ei ole, koska elämme maailmassa, jossa kaikki ihmiset elävät - enemmän tai vähemmän -puutteellisen ja virheellisen tiedon varassa. Minkälainen varmuus esimerkiksi positiivisen ateismin kannattajilla on käsityksilleen, jotka sulkevat pois henkiseen todellisuuteen kuuluvien asioiden olemassaolon mahdollisuudenkin (esim. sielun ja henkiolentojen)?
Oikeamielisyyteen kuuluvia arvoja ovat muunmuassa rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Osoittaako älyllisestä rehellisyyttä, jos omaksuu jyrkän kannan henkiolentojen- ja sielun olemassaoloa vastaan, kun tosiasioihin perustuvia syitä sellaiselle näkemykselle ei ole?
Todellisella sivistyneisyydellä ja viisaudella tarkoitetaan pohjimmiltaan rehellisyyttä ja oikeamielisyyttä.
IDEOLOGIAT:
Ideologiat jakavat ihmisiä, jolloin usein "vastakkaisia" ideologioita edustavat ihmiset katsovat itse edustavansa hyvää ja oikeaa - ja näkevät vastapuolen edustavan pahaa
ja väärää. Esimerkkinä historiasta natsisimi ja kommunismi, joista löytyy yhteistä arvopohjaa darwinismin ja materialismin - ja sitä kautta ateismin - kautta. Koska kuitenkin kyse on ihmisyksilöistä, jotka toimivat oman aikansa maailmassa - ja usein olosuhteiden pakostakin - niin pahuus ja hyvyys on erotettava yksilöllisen egoismin kautta. Ideologia, ja sen kannattaminen, ei siten kerro ihmisen todellista arvoista aina läheskään kaikkea.
PAHUUS:
Pahuuteen liittyy usein tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä ja vääriin valintoihin syyllistytään joskus myös hyvää tarkoittaen. Oikeamielisyyden vastakohdan, eli tietoisen pahuuden, ilmenemistä voidaan kuitenkin kuvata esim. seuraavasti:
"Pahuuteen suuntautuneille ihmisille tosiasiat, todellisuus ja oikeudenmukaisuus eivät ole ensisijaisen tärkeitä - heille on tärkeintä ainoastaan oma etu. Korostuneeseen itsekeskeisyyteen kuuluvat muunmuassa seuraavat ominaisuudet: Ylimielisyys, omahyväisyys, älyllinen epärehellisyys, ahdasmielisyys, itsekkyys, epäterve puolueellisuus jne."
HENKISYYS JA VIISAUS:
Aidon henkisyyden ja -uskonnollisuudenkin arvoja ovat muunmuassa rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Henkisyyden arvojen taustalla on aina varmuus - tai ainakin luja luottamus - siihen, että ihminen on sielullishenkinen olento, jonka elämällä on myös korkeampi tarkoitus ja merkitys.
Rehellinen ihminen arvostaa totuutta. Viisauteen kuuluu oman tietämättömyyden (monien asioiden suhteen) tiedostaminen ja tunnustaminen, mutta toisaalta siihen kuuluu myös se, että sitä minkä varmuudella tietää, niin sitä näkemystä osaa myös vahvasti tarvittaessa puolustaa.
IHMISEN ESINEEELLISTÄMINEN:
Ihminen esineellistettiin mm. natsimissa ja kommunismissa, joiden arvoperusta ei siten voi olla henkisissä arvoissa, vaan materialismissa
ja ateismissa.
Voidaan ehkä ajatella, että mitä sivistyneempi ja viisaampi ihminen on, niin sitä vähemmän hänessä on egoistisia ja fasistisia piirteitä.
Sivistyneisyys ei tarkoita - ainakaan ensisijaisesti - sitä kuinka paljon henkilöllä
on hallussaan esimerkiksi erilaista tietoa, koska on olemassa runsaasti sellaistakin tietoa, joka ei vastaa todellisuutta - ja jolla on vain propaganda-arvoa. Suurin oivallus minkä ihminen voi tehdä on ehkä se, että oivaltaa, että monien tärkeiden asioiden ja kysymysten suhteen varmaa tietoa ei ole, koska elämme maailmassa, jossa kaikki ihmiset elävät - enemmän tai vähemmän -puutteellisen ja virheellisen tiedon varassa. Minkälainen varmuus esimerkiksi positiivisen ateismin kannattajilla on käsityksilleen, jotka sulkevat pois henkiseen todellisuuteen kuuluvien asioiden olemassaolon mahdollisuudenkin (esim. sielun ja henkiolentojen)?
Oikeamielisyyteen kuuluvia arvoja ovat muunmuassa rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Osoittaako älyllisestä rehellisyyttä, jos omaksuu jyrkän kannan henkiolentojen- ja sielun olemassaoloa vastaan, kun tosiasioihin perustuvia syitä sellaiselle näkemykselle ei ole?
Todellisella sivistyneisyydellä ja viisaudella tarkoitetaan pohjimmiltaan rehellisyyttä ja oikeamielisyyttä.
IDEOLOGIAT:
Ideologiat jakavat ihmisiä, jolloin usein "vastakkaisia" ideologioita edustavat ihmiset katsovat itse edustavansa hyvää ja oikeaa - ja näkevät vastapuolen edustavan pahaa
ja väärää. Esimerkkinä historiasta natsisimi ja kommunismi, joista löytyy yhteistä arvopohjaa darwinismin ja materialismin - ja sitä kautta ateismin - kautta. Koska kuitenkin kyse on ihmisyksilöistä, jotka toimivat oman aikansa maailmassa - ja usein olosuhteiden pakostakin - niin pahuus ja hyvyys on erotettava yksilöllisen egoismin kautta. Ideologia, ja sen kannattaminen, ei siten kerro ihmisen todellista arvoista aina läheskään kaikkea.
PAHUUS:
Pahuuteen liittyy usein tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä ja vääriin valintoihin syyllistytään joskus myös hyvää tarkoittaen. Oikeamielisyyden vastakohdan, eli tietoisen pahuuden, ilmenemistä voidaan kuitenkin kuvata esim. seuraavasti:
"Pahuuteen suuntautuneille ihmisille tosiasiat, todellisuus ja oikeudenmukaisuus eivät ole ensisijaisen tärkeitä - heille on tärkeintä ainoastaan oma etu. Korostuneeseen itsekeskeisyyteen kuuluvat muunmuassa seuraavat ominaisuudet: Ylimielisyys, omahyväisyys, älyllinen epärehellisyys, ahdasmielisyys, itsekkyys, epäterve puolueellisuus jne."
HENKISYYS JA VIISAUS:
Aidon henkisyyden ja -uskonnollisuudenkin arvoja ovat muunmuassa rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Henkisyyden arvojen taustalla on aina varmuus - tai ainakin luja luottamus - siihen, että ihminen on sielullishenkinen olento, jonka elämällä on myös korkeampi tarkoitus ja merkitys.
Rehellinen ihminen arvostaa totuutta. Viisauteen kuuluu oman tietämättömyyden (monien asioiden suhteen) tiedostaminen ja tunnustaminen, mutta toisaalta siihen kuuluu myös se, että sitä minkä varmuudella tietää, niin sitä näkemystä osaa myös vahvasti tarvittaessa puolustaa.
IHMISEN ESINEEELLISTÄMINEN:
Ihminen esineellistettiin mm. natsimissa ja kommunismissa, joiden arvoperusta ei siten voi olla henkisissä arvoissa, vaan materialismissa
ja ateismissa.
Voidaan ehkä ajatella, että mitä sivistyneempi ja viisaampi ihminen on, niin sitä vähemmän hänessä on egoistisia ja fasistisia piirteitä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://www.stabu.net/uskojaao.html
Eli olet väärässä. Mitä sivistyneempi, sitä ateistisempi nykypäivänä.
>>Eli olet väärässä. Mitä sivistyneempi, sitä ateistisempi nykypäivänä>>
Kommentti:
Sivistys perustuu ennenkaikkea siihen, että asianomaiselle tärkein arvo on REHELLISYYS (= oikeamielisyys).
Perustelin avauksessa sitä, että miksi ateistinen maailmankatsomus - etenkään positiivinen ateismi - ei perustu älylliseen rehellisyyteen.
Läheskään kaikki älykkäiksi luokitellut ihmiset eivät ole ns. "sydämeltään" sivistyneitä - ja viisaita - kuten hyvin tiedetään.
levittää satuja totena. Ateisti kertoo faktaa esim wikipediasta. Kumpikohan tekee oikeemmin:-)
Edelliseen tekstiin viitaten vielä:
Monet ateistit kritisoivat - aiheellisestikin - kristinuskon historiaa esimerkiksi noitavainojen ajalta. Kyse oli tuolloin kuitenkin ennenkaikkea fasistisen/itsekeskeisen luonteenlaadun omaavien ihmisten kieroutuneesta vallankäytöstä. Hyvin vähän sellaisella voi olla tekemistä aidon henkisyyden ja- uskonnollisuuden kanssa.
Näin ollen, jos toteaa, että HENKISYYDEN ja TOTUUDEN vastustajat ovat kaiken pahan takana - riippumatta siis siitä mitä he teeskentelevät olevansa - niin tuskin erehtyy kovin paljon.
"Monet ateistit kritisoivat - aiheellisestikin - kristinuskon historiaa esimerkiksi noitavainojen ajalta. Kyse oli tuolloin kuitenkin ennenkaikkea fasistisen/itsekeskeisen luonteenlaadun omaavien ihmisten kieroutuneesta vallankäytöstä."
Sehän oli puhtaasti Jumalan toiveiden mukaista toimintaa.
"Noitanaisen älä anna elää."
2. Moos. 22:18
Taitavat nykyiset kristityt olla aika vähäuskoista ja vellihousuista porukkaa, kun eivät kierrä esim. wiccoja polttamassa. Jumala mahtaa olla kiukkuinen!
Minun mielestäni kaikki kristittyt ovat pahoja kun he eivät tee mitään muutakuin risti kätensä.
Sivistyshän on tosiaan kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä.
Tieto puolestaan on hyvin perusteltu tosi uskomus. Kaikkea emme siis voi varmuudella tietää, mutta jotta asia laskettaisiin tiedoksi, sen pitää olla hyvin perusteltua - hyvä perustelu ei ole esim. sellainen, jonka pohjana on että 'uskon todeksi ellei voida epätodeksi todistaa'.
Natsismista ja kommunismista löytyy yhteistä arvopohjaa myös uskontojen kanssa.
Pahuuden kriteereissäsi, jos ne noin luetaan, on paljon yhtäläisyyksiä myös uskonnollisiin yhteisöihin.
Henkisyys käsitettynä psyykkisyytenä, kuten useimmiten olen kuullut, ei vastaa kertomiasi kriteerejä, joten tarkoittanet hengellisyyttä. Se ei ole viisauden synonyymi.
Mikä ikinä tarkoituksesi olikin todistaa, ikävä kyllä kirjoituksessasi on havaittavissa leimaamista ja ahdasmielisyyttä. Se, minkä tulkitsisin tavoitteeksesi, eli sivistyneisyyden rinnastamisen uskonnollisuuteen, jää perustelematta kirjoituksessasi.
>>Natsismista ja kommunismista löytyy yhteistä arvopohjaa myös uskontojen kanssa>>
Kommentti:
Stalinin ajan kommunismia ja Hitlerin ajan natsismia yhdistivät ateistiset ja ihmisen esineellistävät materialistiset -arvot. Seuraavassa linkissä kirjoitus aiheesta:
http://www.netikka.net/mpeltonen/darwinismi.htm
Mikäli siis uskonnollisuudessa on ateistisia ja materialistisia arvoja, niin kyse ei ole AIDOSTA henkisyydesta ja -uskonnollsuudesta.
>>Pahuuden kriteereissäsi, jos ne noin luetaan, on paljon yhtäläisyyksiä myös uskonnollisiin yhteisöihin>>
Kommentti:
Niin on, ja uskonnollisia yhteisöjä - kuten muitakin yhteisöjä - pyrkivät hyödyntämään myös sellaiset ihmiset, joille AIDOT uskonnolliset- ja henkiset arvot eivät ole ensisijaisen tärkeitä.
>>Henkisyys käsitettynä psyykkisyytenä, kuten useimmiten olen kuullut, ei vastaa kertomiasi kriteerejä, joten tarkoittanet hengellisyyttä. Se ei ole viisauden synonyymi>>
Kommentti:
Näen henkisyyden tavanomaista uskonnollisuutta avarampana ja rehellisempänä tapana tutkiskella asioita - ja se onkin pohjimmiltaan TOTUUDEN ETSINTÄÄ. Monet ihmisethän USKOVAT jo TIETÄVÄNSÄ kaiken tarpeellisen uskonnollisiin- ja hengellisiin asioihin liittyen.
>>Mikä ikinä tarkoituksesi olikin todistaa, ikävä kyllä kirjoituksessasi on havaittavissa leimaamista ja ahdasmielisyyttä. Se, minkä tulkitsisin tavoitteeksesi, eli sivistyneisyyden rinnastamisen uskonnollisuuteen, jää perustelematta kirjoituksessasi>>
Kommentti:
Uskonnolisuutta ja sivistyneisyyttä ei voi rinnastaa keskenään suoraan. Uskonnollisuutta on monenlaista, ja uskonnollisia ihmisiä on monenlaisia. Monet uskonnolliset ihmiset ovat ahdasmielisia ja älyllisesti epärehellisiä. Tämä on tosiasia, jota ei voi kieltää, mutta aidon sivistyksen perusta kuitenkin on siinä, että ihminen AIDOSTI USKOO - tai TIETÄÄ - olevansa sielullinen olento, jonka elämällä on pelkkää fyysistä elämää korkeampi tarkoitus ja -merkitys. Rehellisyyteen ja sivistyneisyyteen kuuluu myös se, että ei pidä maailmankuvaansa kokonaan valmiina ja "lukittuna", koska kukaan ei tiedä läheskään kaikkea ja uutta opittavaa on vielä paljon.