kysymyksiä politiikasta

vastailkaa

1. Monet suomalaiset toimivat erilaisissa kansalais järjestöissä. Mikä merkitys tällaisella toiminnalla on koko yhteiskunnan kannalta?
Vastaus: Yhteiskunnallista blasobea.

2. Miksi puolueet ovat menettäneet jatkuvasti jäseniään? Onko politiikassa jotain mätää?
Vastaus: Onko politiikka koskaan ollut rehellistä??? On laillistettua vedätystä ja huijausta.

3. Kuntaliitokset ovat nyt esillä. Tarvitaanko niitä ja jos niin miksi?
Dorkaa touhua, kohta ruvetaan pakkoliittämään pienempiä yhteiskunnan osia, eli perheitä. Jos trendi saa jatkua.

4.Äänestäminen lähivaaleissa eli kunnallisvaaleissa on laiskaa. Mistä se mahtaa johtua?
Vastaus: Politiikot ovat ovat nykyisin niin kovassa syynissä, ja koko kansa näkee heidän tuuliviirimäisen takinkääntelyn. Se on vienyt uskottavuuden.

5. Eduskunnasta riittää juttua. Mitä ajattelet nykyisestä eduskunnasta?
Vastaus: Kerätty täyteen kakaroita ja julkkiksia pelinappuloiksi ja juujuu miehiksi/naisiksi, joka säätää turhia lakeja, kuten poliisit sanoo.
Minä sanon: Säätävät rikollisia lakeja.

6. Perustele väitettä: Eduskunnalla on enemmän valtaa kuin hallituksella.
Vastaus: Koska hallituksella on enemmistö näitä "juujuu" ihmisiä painamassa käskettyä nappia.

7. Tarvitaanko eduskuntaryhmissä ryhmäkuria? ja jos niin miksi?
Vastaus: Ryhmäkuri on diktatuuria, ei demokratiaa, ja siantuntemusta. Mutta muuten ei lauma tietämättömät kakarat ja julkimot pysy kurissa.

8. Presidentin asemasta keskustellaan laajasti. Tarvitsemmeko presidenttiä?
Vastaus: Tarvitaan. Presidentti meiltä tälläkin hetkellä puuttuu, kun ei ollut kunnon ehdokasta. Nyt on vain kuvatus, joka ei tule toimeen henkilökuntansa ja virkamiesten kanssa. Mutta naamiota pidetään yllä: "Maassa kaikki hyvin"


9.EU laajenee jatkuvasti. Missä ovat laajenemisen rajat? Hajoaako se lopulta vai?
Vastaus: €U hajoaa kaksi vuotta sen jälkeen kun €U,n perustuslaki hyväksytään

10. Olemmeko mediatulvan armoilla?`meneekö media liian pitkälle? Tarvitaanko sensuuria?
Vastaus: Ei todellakaan, vaan tarvitaan järkeviä heteroita toimittajia, eikä tämän päivän seta suuntautuneita paparatseja.

1. Monet suomalaiset toimivat erilaisissa kansalais järjestöissä. Mikä merkitys tällaisella toiminnalla on koko yhteiskunnan kannalta?
Vastaus: Yhteiskunnallista blasobea.

2. Miksi puolueet ovat menettäneet jatkuvasti jäseniään? Onko politiikassa jotain mätää?
Vastaus: Onko politiikka koskaan ollut rehellistä??? On laillistettua vedätystä ja huijausta.

3. Kuntaliitokset ovat nyt esillä. Tarvitaanko niitä ja jos niin miksi?
Dorkaa touhua, kohta ruvetaan pakkoliittämään pienempiä yhteiskunnan osia, eli perheitä. Jos trendi saa jatkua.

4.Äänestäminen lähivaaleissa eli kunnallisvaaleissa on laiskaa. Mistä se mahtaa johtua?
Vastaus: Politiikot ovat ovat nykyisin niin kovassa syynissä, ja koko kansa näkee heidän tuuliviirimäisen takinkääntelyn. Se on vienyt uskottavuuden.

5. Eduskunnasta riittää juttua. Mitä ajattelet nykyisestä eduskunnasta?
Vastaus: Kerätty täyteen kakaroita ja julkkiksia pelinappuloiksi ja juujuu miehiksi/naisiksi, joka säätää turhia lakeja, kuten poliisit sanoo.
Minä sanon: Säätävät rikollisia lakeja.

6. Perustele väitettä: Eduskunnalla on enemmän valtaa kuin hallituksella.
Vastaus: Koska hallituksella on enemmistö näitä "juujuu" ihmisiä painamassa käskettyä nappia.

7. Tarvitaanko eduskuntaryhmissä ryhmäkuria? ja jos niin miksi?
Vastaus: Ryhmäkuri on diktatuuria, ei demokratiaa, ja siantuntemusta. Mutta muuten ei lauma tietämättömät kakarat ja julkimot pysy kurissa.

8. Presidentin asemasta keskustellaan laajasti. Tarvitsemmeko presidenttiä?
Vastaus: Tarvitaan. Presidentti meiltä tälläkin hetkellä puuttuu, kun ei ollut kunnon ehdokasta. Nyt on vain kuvatus, joka ei tule toimeen henkilökuntansa ja virkamiesten kanssa. Mutta naamiota pidetään yllä: "Maassa kaikki hyvin"


9.EU laajenee jatkuvasti. Missä ovat laajenemisen rajat? Hajoaako se lopulta vai?
Vastaus: €U hajoaa kaksi vuotta sen jälkeen kun €U,n perustuslaki hyväksytään

10. Olemmeko mediatulvan armoilla?`meneekö media liian pitkälle? Tarvitaanko sensuuria?
Vastaus: Ei todellakaan, vaan tarvitaan järkeviä heteroita toimittajia, eikä tämän päivän seta suuntautuneita paparatseja.

1. Monet suomalaiset toimivat erilaisissa kansalaisjärjestöissä. Mikä merkitys tällaisella toiminnalla on koko yhteiskunnan kannalta?

Kansalaisjärjestöt luovat painetta poliittiseen päätöksentekoon. Ne pyrkivät nostamaan asioita yleisen keskustelun agendalle ja usein onnistuvatkin siinä. Ne ovat myös taitavia lobbaamaan tärkeäksi katsomiaan asioita päättäjille. Järjestöillä on luultua voimakkaampi rooli yhteiskunnassa.

2. Miksi puolueet ovat menettäneet jatkuvasti jäseniään? Onko politiikassa jotain mätää?

Ihmisten mielestä politiikalla ei voi vaikuttaa. Politiikka ja puolueet ovat kuitenkin vahvin yhteiskunnallisen muutoksen väylä. Kun äänestysprosentti laskee vaali vaalilta, on vaarana että asioista päättäminen keskittyy harvojen käsiin. Siksi aktiivisuudesta on syytä olla huolissaan. Ihmisten usko politiikkaan rapistuu toisaalta myös aina silloin kun esim. neuvoa antavan kansanäänestyksen tuloksen yli kävellään. Näin kävi esim. Nurmossa.

3. Kuntaliitokset ovat nyt esillä. Tarvitaanko niitä ja jos niin miksi?

Kuntaliitokset eivät ole itsetarkoitus. Tärkeää on löytää kuntien kesken sellaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa yhteistyön kautta syntyy säästöjä. Pelkkä suuruuden ekonomia ei toimi. Suurkuntien syntyminen kaventaa demokratiaa. Kun päätöksenteko etääntyy, omat vaikuttamisen mahdollisuudet kaventuvat.

4.Äänestäminen lähivaaleissa eli kunnallisvaaleissa on laiskaa. Mistä se mahtaa johtua?

Kts. kohta 2. Politiikojen tulisi puhua enemmän kansan kieltä ja olla kiinnostuneempia arkisista asioista. On totta, että palvelurakenneuudistus on tärkeä asia, mutta usein kuntalaiselle merkitsee enemmän se, onko hänen pyörätiensä riittävästi valaistu.

5. Eduskunnasta riittää juttua. Mitä ajattelet nykyisestä eduskunnasta?

Eduskunta on läpileikkaus kansasta, siksi edustajat ovat valitsijoidensa näköisiä - vaikka se kuinka ärsyttäisi...

6. Perustele väitettä: Eduskunnalla on enemmän valtaa kuin hallituksella.

Eduskunnalla on teoriassa enemmän valtaa kuin hallituksella, koska eduskunta käyttää perustuslaissa ylintä lainsäätämisoikeutta ja hyväksyy hallituksen esitykset laiksi. Käytännön totuus on kuitenkin toinen. Hallituspuolueet muodostavat nykyisin eduskunnan enemmistön eikä pöytätapoihin kuulu kaataa eduskunnassa oman hallituksen esityksiä. Jos jonkin lain läpimeno näyttää epävarmalta, laki vedetään eduskunnasta pois uuteen käsittelyyn, jotta hallitus säilyttäisi kasvonsa.

7. Tarvitaanko eduskuntaryhmissä ryhmäkuria? ja jos niin miksi?

Kyllä tarvitaan. Jos ryhmäkuria ei olisi, koko politiikan tekemisestä puuttuisi ennustettavuus eikä lopulta mikään hanke etenisi. Erilaisia näkemyksiä tarvitaan, mutta päälinjoista on hallituspuolueilla oltava yhteinen näkemys. Vaalikauden ajaksi laaditaan aina hallitusohjelma, jossa on määritelty lähes kaikki ne asiat, joita nelivuotiskauden aikana tullaan tekemään. Hallituspuolueiden tehtävä on toteuttaa hallitusohjelmaa. Hallituspuolueiden edustajat voivat vaikuttaa hallitusohjelman sisältöön ratkaisevasti vaalikauden alussa ja saada näin omia tavoitteitaan toteen. Hallitusohjelman laatimisessa puolueet joutuvat tekemään kompromisseja, hyväksymään sinne joitain toisten tavoitteita saadakseen omiaan läpi. Siksi minkään puolueen tavoitteet eivät koskaan täydellisesti toteudu - ja hyvä niin. Jos vain yhden puolueen näkemykset toteutuisivat, se ei enää olisi demokratiaa vaan yksinvaltaa.

8. Presidentin asemasta keskustellaan laajasti. Tarvitsemmeko presidenttiä?

Presidentti johtaa hallitusmuodon mukaan ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen ja eduskunnan kanssa. Sen lisäksi hän toimii Suomen käyntikorttina maailmalla. On hyvä, että on olemassa yksi henkilö, joka on keskittynyt puhtaasti näihin asioihin.

9.EU laajenee jatkuvasti. Missä ovat laajenemisen rajat? Hajoaako se lopulta vai?

EU on arvoyhteisö, eikä sen mielestäni pitäisi laajentua sellaisille alueille, jotka ovat selkeästi sen arvojen kanssa ristiriidassa. Esimerkiksi Turkin kaltaiset maat ovat tällaisia valtioita. Hajoamiseen en usko, eihän liittovaltio Yhdysvallatkaan ole hajonnut, vaikka siellä on huomattavasti laajempi kirjo erilaisia osavaltiokohtaisia lakeja kuin meillä EU:ssa ja rotukysymyksissä etelä ja pohjoinen edustavat aika eri näkemyksiä, tai ovat ainakin edustaneet.

10. Olemmeko mediatulvan armoilla?`meneekö media liian pitkälle? Tarvitaanko sensuuria?

Jos katsoo meitä pidemmälle kehittyneempiä mediavaltioita (esim. UK, USA jne.), havaitsee median roolin olevan kasvavan. Suomi on näihin maihin verrattuna vielä lintukoto. Meidän tulisi nopeasti määritellä rajat, millaista journalismia me sananvapauden nimissä sallimme. Jos niitä ei määritellä, media ja sen harjoittamat ajojahdit lisääntyvät entisestään ja lokaa varmasti lentää.

Näähän on meidän Yhteiskuntaopin kokeen kysymykset! Ihan suoraan koepaperista! Mieti kun opettaja saiskin tietää...