Miksi en osaa

Hei!

Ajattelen niin, että Jeesus on "uskon asiantuntija".

Hän opetti, että usko on niin kuin elävä kasvi. Aluksi on vain pienen-pieni siemen. Oikeissa olosuhteissa se alkaa itää ja nostaa päänsä maan päälle. Ensin se on tuskin silmillä havaittava, sitten siitä kasvaa hentoinen taimi. Kun se saa edelleen ravintoa Jumalan Sanasta, siitä tulee ajan myötä iso kasvi. Siitä voi kasvaa lopulta jopa vankka, tukevajuurinen puu, joka voi antaa tukea muillekin.

Jeesus sanoi: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista kylvösiemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille." Matt.13:31-33

Siksi sanoisin, että älä murehdi, jos usko ei jysähdä elämääsi kuin meteoriitti, ja muuta sinua toiseksi kertalaakista, ja irrota sinusta kaikkia epäilyksiäsi. Meidän Jumalamme on elävä ja Hän on elävien Luoja. Hän on luonut persoonallisuutesi, järkesi ja luonteesi sellaiseksi kuin olet. Kun Jumala antaa sinulle uskon lahjan, se ei ole jotain, joka muuttaa sinut yhdessä hetkessä ihan toiseksi ihmiseksi. Se usko, joka tulee Jumalalta, on jotakin elävää, sinun persoonallisuuttasi ja ajatteluasi kunnioittavaa. Jumala on rakkaus.

Usko kasvaa sydämessäsi niin kuin kasvit kasvavat. Se tarkoittaa, että aluksi joutuu tyytymään siihen, että usko on vain jotakin hyvin pientä ja mitättömän hentoa, joka huojuu aina kun pienikin tuulenvire käy. Mutta kun sitä taimea varjelee ja ruokkii, se kasvaa vähitellen suuremmaksi.

Mutta usko on pelastavaa uskoa ensimmäisestä hetkestä saakka. Silloinkin kun ihmissilmä sitä tuskin vielä havaitsee. Se on sitä "uutta elämää", jonka kautta Jumala pelastaa ihmisen.

Uskon määrä ei ratkaise, vaan uskon kohde.

"Se on Jumalan lahja, että te uskotte", sanoi Jeesus. Jumala antaa uskon itää ihmisen sydämeen. Se ei ole oma pinnistyksesi tai suorituksesi, vaan lahja ylhäältä.

Se uskon "itänyt siemen" voi näkyä "maan pinnalla" vaikka niin, että huomaa hiljaa huokaavansa sydämessään "Herra Jeesus, armahda minua syntistä!". Siinä on pelastava usko - ei siksi, että pyytäjä osaisi jotenkin hienosti rukoilla tai tehdä jonkin hengellisen suorituksen, vaan siksi, että Jeesus on luvannut kuulla ja auttaa. Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". Room.10:11)

Jeesus kertoi esimerkin ihmisestä, joka seisoi Jumalanpalveluksessa taaempana muista. Siellä edessä seisoi ihminen, joka oli ylpeä siitä, että hän ei ollut elänyt niin huonosti kuin muut, ja joka kiitti äänekkäästi Jumalaa siitä, että oli elänyt niin hyvin. Mutta taaempana seisova ihminen tunsi itsensä syntiseksi, eikä tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!' Jeesus sanoi, että tuo ihminen lähti kotiinsa vanhurskaana (=Jumalalle kelpaavana), se toinen ei.

Pelastavan uskon merkkejä on se, että tajuaa rikkoneensa Jumalaa vastaan, ja turvautuu Jumalan Poikaan, joka auttaa ja pelastaa.

Jeesuksessa on sinun vahvuutesi - ei omassa itsessäsi.

Raamatussa kerrotaan ihmisestä, joka yhtäkkiä tajusi, että Jumala on olemassa, ja että Hän on pyhä ja Kaikkivaltias. Hän pelästyi aivan kamalasti, ja kysyi hädissään evankeliumin julistajilta: "mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?" Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, samoin myös sinun perhekuntasi". Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja koko talon väelle. Heti paikalla, keskellä yötä, vanginvartija otti heidät hoiviinsa ja pesi ruoskaniskujen haavat, ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti." (Apt.16)

Niin yksinkertaista se on: Joka uskoo Herraan Jeesukseen, ja on kastettu, pelastuu. Usko ei ole jokin vaikea, monimutkainen ihmisen suorittama hengellinen ponnistus. Vaan se on jotakin lapsenomaista, yksinkertaista. Jeesus asetti pienen lapsen uskon meille esikuvaksi. Lapselle on ominaista yksinkertainen vastaanottaminen. "Jeesus sovitti syntini - kiitos Jeesus, haluan uskoa sinuun. Pidä minusta kiinni!"

Meidän vanha itsekäs luontomme, josta ei koskaan saa uskovaista, elää meissä myös tämän maan päällisen elämämme loppuun saakka. Se epäilee, kapinoi, ei luota ja pitää evankeliumia hulluutena. Mutta kun ruokkii uskon kasvia Jumalan Sanalla, silloin se epäuskoinen puolemme ei pysty rehottamaan niin valtoimenaan.

Itse et pysty nyppimään uskon kasvia suuremmaksi, mutta voit antaa sille ravinteita. Raamatussa on annettu hyviä hoito-ohjeita uskolle, mm. yhteys uskovien kesken seurakunnassa, ehtoollisella käyminen, murheiden kertominen Jumalalle, ja ennen kaikkea säännöllinen Jumalan Sanan kuuleminen.

Evankeliumi on parasta ravintoa uskollesi. Kun kuulet tai luet vaikka Uudesta Testamentista siitä, miten Jeesus hankki sinulle armahduksen kärsimällä ja kuolemalla ristin puussa, siinä on ravinto, joka kasvattaa uskoasi. Kun uskosi saa juurtua Jumalan Sanan perustalle, sitä ei kaada mikään.

"Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu." (Kol. 2:7)

Silloin Herramme, joka on Hyvä Puutarhuri, kasvattaa uskoasi, muokkailee maata ympäriltäsi, antaa ravinteita, saattaa koulia kipeästikin, istuttaa parempaan paikkaan jos tarvitsee, peittelee pakkasilta, kastelee, nyppii liikaversoja, rikkakasveja ja tuholaisia lehdiltäsi. Usein se hoito on sellaista, jota et ymmärrä, mutta luota silloinkin, että Hän tietää mitä tekee. Hänen päämääränsä on saada sinut kerran Taivaan Kotiin. Jeesus on Hyvä Puutarhuri. Hän ei jätä sinua. Raamattu sanoo: "Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen".

Sinä et ole omassa varassasi, vaan Jumalan kädessä. Hän, joka on aloittanut työn sydämessäsi, pitää sinusta huolta loppuun saakka. "...hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään saakka" (Fil. 1:6)

Siunausta ja varjelusta alkaneelle uudelle elämälle!

testi - tekniikka jumissa

testi - tekniikka jumissa...

testi.