Kivenlahti Rock

pitkä pieru.

juttu, kun kuulemma on istumapaikat. No koittakaa saada tunnelma kattoon:)

oikeen etukäteen luvattuna.. kuin paljo se jaksaa kirjottaa? Kai se ottaa ideaalisiteen mukaan?

on sitten koettu. Paikka oli Kulttuurikeskus, jossa on paljon saleja. Samaan aikaan oli myös teatteriesitys joten kun ala-aulassa oli useampaan tapahtumaan menijöitä niin tuli vähän epävarma olo siitä että mihin tilaisuuteen sitä onkaan menossa. Mukava henkilökunta oli hyvin tehtävänsä tasalla ja yks leppoisa opasti muita, jotka ihmetteli mustissa huppareissa ryntäileviä faneja, kertomalla että "nää on kulkaas faneja, ne haluu päästä siihen kolmenkymmenen sentin päähän Arista ja sit ne kiljuu siinä samalla ku Ari kirkuu..se on sitä nuoruutta" ja yks siihen että " ei tääs nyt niin vanhoja olla..". Koivusten keikka oli suuressa salissa, jossa kuulemma yleensä tän tyyppiset konsertit järjestetään. Sinne olis mahtunu enempikin porukkaa jonkin verran. Nyt jengi oli aika paljon luopunu istumapaikoistaan ja vajaa sata tyyppii heilu lavan ja istuinten välisessä tilassa ja loput parisataa oli sit istumassa ympäriinsä.

Ari ja bändi osoittivat kyllä taitonsa ottamalla valtavan lavan haltuunsa ihan vaan esiintymisellään, liikkumisellaan ja mahtiasenteella. Valo ja savuefektit oli maltilliset, tosin riittävät. Tyypit henki jotain erityistä rentoutta ja iloa..vai kuvittelinko vaan. Biisit eli omaa ainutkertaista elämäänsä siinä tilassa ja hetkessä. Ari liidas sydämensä kyllyydestä ja mahtavia elämyksiä tuotti etenkin Our Beast ja Burn. Sen myös huomas kun oli vertailukohtana lämppäribändi perushardrockeineen perusesiitymisellä.. miten mahtavia biisejä Koivusilla myös on. Tosin heti perään täytyy sanoa että tolla asenteella sais kyllä huonommankin biisin kuulostaa kuunneltavalta.

Voin kuvitella miten just tää vähän shanamanistinen meininki ja intensiteetti puris ulkomailla...ja lopuks havahduin huomaamaan miten hyvät edelltykset nimenomaan hevimusalla on tulkita suomalaisuuden syviä tuntoja. Siinä valossa ei liene sattumaa että tän lajin musa menestyy ulkomailla. Siit ilmeisesti huokuu joku selittämätön aitous just pohjoisten taitajien esittämänä.