Kirje YK:lle
Työttömyys-wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
YK:N IHMISOIKEUSNEUVOSTOLLE
VALITUS SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMISTA TOIMENPITEISTÄ
TAUSTAA
Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta, mm. työttömyysturvan vastikkeellisuudesta: työttömyysturvan saamisen ehtona on velvollisuus osallistua työvoimapolittisiin toimenpiteisiin, kuten työharjoitteluun, työvalmennukseen, opiskeluun tai mihinkä tahansa toimenpiteeseen työvoimavirkailija katsookin työttömän soveltuvan. Tämä tapahtuu työttömyysturvan lakkauttamisen uhalla, ilman oikeutta valittaa omavaltaisistakaan päätöksestä tuomioistuimeen. Tämä mahdollistaa käytännössä pakkotyön Suomessa.
Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole tehdystä työstä (tai koulutuksesta) irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma-, palkka- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole. Työttömällä ei periaattessa ole oikeusturvaa työttömyysvirkailijan tai työnantajan mielivaltaa vastaan.
Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakiin kirjattua elinkeinovapautta. Se rikkoo myös lakia oppivelvollisuudesta. Suomessa oppivelvollisuus lakkaa oppilaan täytettyä 16 vuotta.
RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ
Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä. Mahdollisuutta valittaa päätöksestä tuomioistuimeen ei ole.
Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa. Näiden vähennysten jälkeen joutuu maksamaan jäljelle jääneestä rahasta vielä vuokran omavastuuosuuden, joka on noin 33% vuokran määrästä, loput maksaa Kansaneläkelaitos (Kela). Joten käytöön jää edällämainittujen summien jälkeen niin vähän rahaa kuukaudessa, että se vaikutta fyysisen ja henkiseen terveyteen.
Paitsi että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia.
Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeustoimen kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeustoimi on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.
MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET
Mikäli työtön haluaa muutosta viranomaisten toimintaan, voidaan kaikki maksatukset lopettaa asian käsittelyn ajaksi. Tällöin ennestäänkin varaton henkilö joutuu tulemaan toimeen täysin rahatta.
Valituksien käsittely kestää usein viikkoja tai jopa kuukausia. Muutoksenhaku oikeuslaitoksen kautta on mahdotonta, sillä se pitkittäisi edelleen ahdinkoa. Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeusistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä.
Koska ihminen on täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin, vaikka ne olisivat ilmiselvässä ristiriidassa lain kanssa.
Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.
Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.
Seurauksista mainittakoon myös aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.
Lisäksi käytäntö on johtanut väkivaltaisuuksiin ja mielenilmaisuihin, yhteiskunnasta erkaantumiseen sekä köyhyyden voimakkaaseen kasvuun. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä.
TULEVIA TOIMENPITEITÄ VUODELLE 2008
Konkreetista apua köyhällistön tilanteeseen ei ole tullut, ja vuonna 2008 ollaan lisäämässä toimeentulotuen vastikkeellisuutta.
Suomen hallituksen käynnistämän sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi on nousemassa "kannustavuuden lisääminen" (käytännössä se tarkoittaa rangaistuksen uhalla, ja kieltäytyessä viimeisten rahojen menettämistä ja mahdollisesti ihmisen kuolemista ennenaikaisesti tai sen jouduttamista ja elämän lopettamista).
Uudistusta valmistelevan komitean puheenjohtajan Markku Lehdon mukaan tämä voi tarkoittaa myös tukien heikennyksiä. Lehdon mukaan hyvä sosiaaliturva passivoi, koska työn vastaanottaminen ei ole aina riitävän houkuttelevaa.
Komitean valmisteluissa on esilä myös toimeentuloturvan vastikkeellisuden lisääminen. Komitena ensimmäiset ehdotukset on tarkoitus julkistaa kevään 2008 aikana. Eduskuntaan ne ovat tulossa 2008 syksynä.
LOPPUSANAT
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla Suomessa vuonna 2007.
Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.
Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa.
Toivomme, että YK tutkii asian puolueettomasti, ja jos kantessa on perää, tuomitsee lain julkisesta työvoimapalvelusta ihmisoikeuksia loukkaavaksi.
Työttömyys-wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
YK:N IHMISOIKEUSNEUVOSTOLLE
VALITUS SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMISTA TOIMENPITEISTÄ
TAUSTAA
Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta, mm. työttömyysturvan vastikkeellisuudesta: työttömyysturvan saamisen ehtona on velvollisuus osallistua työvoimapolittisiin toimenpiteisiin, kuten työharjoitteluun, työvalmennukseen, opiskeluun tai mihinkä tahansa toimenpiteeseen työvoimavirkailija katsookin työttömän soveltuvan. Tämä tapahtuu työttömyysturvan lakkauttamisen uhalla, ilman oikeutta valittaa omavaltaisistakaan päätöksestä tuomioistuimeen. Tämä mahdollistaa käytännössä pakkotyön Suomessa.
Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole tehdystä työstä (tai koulutuksesta) irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma-, palkka- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole. Työttömällä ei periaattessa ole oikeusturvaa työttömyysvirkailijan tai työnantajan mielivaltaa vastaan.
Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakiin kirjattua elinkeinovapautta. Se rikkoo myös lakia oppivelvollisuudesta. Suomessa oppivelvollisuus lakkaa oppilaan täytettyä 16 vuotta.
RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ
Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä. Mahdollisuutta valittaa päätöksestä tuomioistuimeen ei ole.
Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa. Näiden vähennysten jälkeen joutuu maksamaan jäljelle jääneestä rahasta vielä vuokran omavastuuosuuden, joka on noin 33% vuokran määrästä, loput maksaa Kansaneläkelaitos (Kela). Joten käytöön jää edällämainittujen summien jälkeen niin vähän rahaa kuukaudessa, että se vaikutta fyysisen ja henkiseen terveyteen.
Paitsi että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia.
Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeustoimen kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeustoimi on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.
MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET
Mikäli työtön haluaa muutosta viranomaisten toimintaan, voidaan kaikki maksatukset lopettaa asian käsittelyn ajaksi. Tällöin ennestäänkin varaton henkilö joutuu tulemaan toimeen täysin rahatta.
Valituksien käsittely kestää usein viikkoja tai jopa kuukausia. Muutoksenhaku oikeuslaitoksen kautta on mahdotonta, sillä se pitkittäisi edelleen ahdinkoa. Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeusistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä.
Koska ihminen on täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin, vaikka ne olisivat ilmiselvässä ristiriidassa lain kanssa.
Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.
Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.
Seurauksista mainittakoon myös aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.
Lisäksi käytäntö on johtanut väkivaltaisuuksiin ja mielenilmaisuihin, yhteiskunnasta erkaantumiseen sekä köyhyyden voimakkaaseen kasvuun. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä.
TULEVIA TOIMENPITEITÄ VUODELLE 2008
Konkreetista apua köyhällistön tilanteeseen ei ole tullut, ja vuonna 2008 ollaan lisäämässä toimeentulotuen vastikkeellisuutta.
Suomen hallituksen käynnistämän sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi on nousemassa "kannustavuuden lisääminen" (käytännössä se tarkoittaa rangaistuksen uhalla, ja kieltäytyessä viimeisten rahojen menettämistä ja mahdollisesti ihmisen kuolemista ennenaikaisesti tai sen jouduttamista ja elämän lopettamista).
Uudistusta valmistelevan komitean puheenjohtajan Markku Lehdon mukaan tämä voi tarkoittaa myös tukien heikennyksiä. Lehdon mukaan hyvä sosiaaliturva passivoi, koska työn vastaanottaminen ei ole aina riitävän houkuttelevaa.
Komitean valmisteluissa on esilä myös toimeentuloturvan vastikkeellisuden lisääminen. Komitena ensimmäiset ehdotukset on tarkoitus julkistaa kevään 2008 aikana. Eduskuntaan ne ovat tulossa 2008 syksynä.
LOPPUSANAT
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla Suomessa vuonna 2007.
Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.
Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa.
Toivomme, että YK tutkii asian puolueettomasti, ja jos kantessa on perää, tuomitsee lain julkisesta työvoimapalvelusta ihmisoikeuksia loukkaavaksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.