Heräsin aamulla, ryyppäsin vettä raanasta. Hyi, oli haaleaa, taskulämmintä, sylin suustani. Sitten juoksutin ja sain ihanan raikasta, kylmää vettä. Miten hyvälle se tuntuikaan suussa. Laitoin kuuman veden keittimeen ja pysähdyin ajattelemaan.
Miksi minä en pitänyt haaleasta vedestä. Tietenkin koska siinä voi olla basilleja ja sieniä ja ties mitä. Sehän on jopa vaarallista. Kylmässä tai kuumassa niitä ei ole. Mutta mistä elimistöni tai alitajuntani sen tiesi. Jokaisella ihmisellä tietää. Miten se on mahdollista. Suu mittaa lämmön ja sanoo minulle: ”Älä juo myrkyllistä”. Evoluutioko sen teki. Geenitpä tietysti, mikäs muu.
Esi-vanhempani, niin ope opetti, asuivat kuumalla savannilla Afrikassa. Vesi on siellä aina haaleaa. Mistä he oppivat arvostamaan kylmää vettä, eihän siellä ikinä ollut kylmää vettä. Ai niin, tulivathan he pohjoiseen ja kaikki joilla oli satunnainen geenimuutos inhota haaleaa vettä jäivät eloon mutta haalean veden juojat kuolivat tauteihin ja loisiin. Kamalaa. Tosin haalean veden juojilla olisi pitänyt säilyä kestokyvyn juoda sellaista vettä ja heillä olisi ollut pahoissa paikoissa enemmän vettä käytettävissään janokuoleman asemesta mutta ei auttanut. Kuolivat silti pois.
Sitten ihmettelin kuumaa vettä. Miten se. Keittopatojahan on ihmiskunnalla ollut open mukaan vasta muutama vuosituhat, joten joivatko sitä ennen kuumista lähteistä. On evo ollut siinäkin varsin nopea. Muutamassa vuosituhannessa kaikkialla maailmassa voittivat kuuman veden juojat haalean veden juojat. Vaikka lieneekö kaikilla kansoilla ollut keittoastioita edes 100 vuottakaan mutta heidänkin keskuudessaan on evo kaukoviisaasti hoitanut ja vaalinut ihmisten terveyttä asettamalla kuumaa vettä suosivan geenin etusijalle.
Miten ihanaa ja vapauttavaa kun meillä on näin viisas evoluutio, joka hoitaa terveyttämme jo ennalta.
Miksi minä en pitänyt haaleasta vedestä. Tietenkin koska siinä voi olla basilleja ja sieniä ja ties mitä. Sehän on jopa vaarallista. Kylmässä tai kuumassa niitä ei ole. Mutta mistä elimistöni tai alitajuntani sen tiesi. Jokaisella ihmisellä tietää. Miten se on mahdollista. Suu mittaa lämmön ja sanoo minulle: ”Älä juo myrkyllistä”. Evoluutioko sen teki. Geenitpä tietysti, mikäs muu.
Esi-vanhempani, niin ope opetti, asuivat kuumalla savannilla Afrikassa. Vesi on siellä aina haaleaa. Mistä he oppivat arvostamaan kylmää vettä, eihän siellä ikinä ollut kylmää vettä. Ai niin, tulivathan he pohjoiseen ja kaikki joilla oli satunnainen geenimuutos inhota haaleaa vettä jäivät eloon mutta haalean veden juojat kuolivat tauteihin ja loisiin. Kamalaa. Tosin haalean veden juojilla olisi pitänyt säilyä kestokyvyn juoda sellaista vettä ja heillä olisi ollut pahoissa paikoissa enemmän vettä käytettävissään janokuoleman asemesta mutta ei auttanut. Kuolivat silti pois.
Sitten ihmettelin kuumaa vettä. Miten se. Keittopatojahan on ihmiskunnalla ollut open mukaan vasta muutama vuosituhat, joten joivatko sitä ennen kuumista lähteistä. On evo ollut siinäkin varsin nopea. Muutamassa vuosituhannessa kaikkialla maailmassa voittivat kuuman veden juojat haalean veden juojat. Vaikka lieneekö kaikilla kansoilla ollut keittoastioita edes 100 vuottakaan mutta heidänkin keskuudessaan on evo kaukoviisaasti hoitanut ja vaalinut ihmisten terveyttä asettamalla kuumaa vettä suosivan geenin etusijalle.
Miten ihanaa ja vapauttavaa kun meillä on näin viisas evoluutio, joka hoitaa terveyttämme jo ennalta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyllä se hommansa osaa.
Sinulla oli kouluesimerkki siitä, että evoluutio ei toimi olosuhteisiin sopeuttajana.
Mitäs me tehdään evoteorian harrastajilla?
evo haistaa
evo maistaa.
Vai johtuisiko ihan vaan siitä seikasta, että pitkän reissun metallisissa vesiputkissa tehneen raanaveden raskasmetalli- ja ionikonsentraatio on lämpimällä vedellä palojon suurempi kuin kylmällä vedellä ja siksi lämmin maistuu ja tuntuu suussa todella kamalalle?
Ostapa kaupasta pullo lähdevettä ja seisota se pöydällä taskulämpimäksi ja juo. Ei tule samaa Hyi-reaktiota.
Tai ota siitä raanasta kylmää vettä ja seisosta se huoneenlämpöiseksi ja juo. Ei taaskaan tule Hyi-reaktiota.
Kylläpä oli taas niin kaukaa haettua, että huh huh...
taskulämmin kalja lasipullosta ja on tehty lähdevedestä. Tai maista kesällä lätäköstä tai tunturipurosta. Ihmisillä ei ole aina ollut raikasta lähdevettä vaan on juotu jokien ja purojen vettä. Kesällä etelässä jokivesi seisoo ja on lämmintä ja pahaa kun mikä. Mutta ei ole ollu metalliputkissa.
Entäs siitte kuuman veden hyvä maku, selitäpä se.
Artikuloit nyt niin epäselvästi, etten oikein ymmärrä viestiäsi.
Se, että lämmin olut maistuu huonommalta kuin kylmä olut johtuu taas aivan eri asiasta. Olutpullossa on hiilidioksidia. Kylmään olueeseen hiilidioksidi liukenee moninkerroin paremmin. Liuennut hiilidioksidi saa oluen maistumaan hapokkaammalta, kirpeämmältä ja raikkaammalta. Lämpimään olueeseen hiilidioksidi liukenee kovin huonosti ja siksi se maistuu ihan luttanalta.
Veden (tai minkä tahansa juoman) maku johtuu vain ja ainoastaan siitä seikasta, mitä siihen on liuenneena. Lämpötilalla ei ole juuri vaikutusta itse makuaistimukseen. Lämpötila vaikuttaa erilaisten ionejen liukoisuuksiin vedessä. Eli makuun on vaikutusta sillä missä vettä on säilytetty ja missä lämpötilassa ennen juomista.
...Lämpötilalla ei ole juuri vaikutusta itse makuaistimukseen....
Taidatpa olla ainoa lajissasi jos noin on ainaskin veden suhteen.
Taisi vastaukseni laittaa hiljaiseksi, kun et pysty enää mitään järkevää vastaan sanomaan, vaan pitää solvata.
Älkää nyt hyvät ihmiset viitsikö näin typerällä asialla väitellä kun homma on päivän selvä asia.
solvausta vaan ihan totista totta. Jos sinulle taskulämmin vesi on ihan sama kuin kylmä tai kuuma niin se on täydillinen poikkeus yleisesstä linjasta.
Sinulla on suu pilalla!
Kyllä kylmä lähdevesi on erimakuista kuin taskulämmin.
Makuhermot tuntevat viileän kuin eri makuna ja eri makujen määrä tunnetusti lisää maittavuutta.
Ladelkaa jotain oikeita faktoja tiskiin, niin vastaanotan ne riemulla ja muutan virheellisen näkemykseni asiasta. Voin vääntää kyllä asian rautalangastakin, mikäli todella haluatte esittää tyhmää.
---
Ei ole mitään yleispätevää kaavaa sille, että vesi maistuisi aina hyvältä viileänä ja pahalta lämpimänä tms. Makuaistimus riippuu ainoastaan veteen liunneista molekyyleistä, ioneista ja yhdisteistä.
....
Yrität tuolla munkkilatinalla sekottaa mielet. Kyllä makuero on, sen jokainen vettä tai ruokaa joskus suussaan pitänyt tietää. Ja sellaisia ihmisiähän on paljon.
Harva ruokakaan on kovin hyvää 30 asteisena. Semmosiakin on mutta vähän. Kuumana ruoat yleensä nautitaan tai sitten kovin kylminä.
Taskulämmin vesi on lällyä ei sitä pidä täysijärkisen ihmisen alkaa kiistämään. Kuumat juomat tai kylmät ovat 90 %:sesti suositumpia. Onko luonnonvalinta sen tehnyt vai mikäkö. On tärkeää että ei juoda bakterisoitunutta vettä. Sillä on merkitystä henkiinjäämiseen. Onko evo sen tehnyt vaiko luotu?
"Mutta tuskinpa kukaan tuosta yhtään mitään tajusi. Ja jos siitä ei mitään tajua, niin senhän on oltava disinformaatiota, eikö se näin mene?"
Taitaa olla profetian lahja minulla kun tiesin mitä tuleman pitää. Kertoisitko itse sitten minulle sen oikean tavan, miten makuaistumus syntyy? Kirjoituksessasi ilmeistä on se, että olen väärässä ja sinä tiedät oikean vastauksen. Sivistäisitkö nyt minua ja kertoisit miten makuaistimus syntyy, mitkä tekijät siihen vaikuttavat, mihin aistinsolut reagoivat? Mikä tekee vähäenergisestä molekyylistä erilaisen aistinsolulle kuin korkeaenergisestä? Miksi ioni-konsentraatio ei vaikuta aistimukseen?
Aivan puhdas tottumuskysymys edellisten perustelujen lisäksi.
Tuo suosio ei perustele mitään. Esim. maito juodaan vain siksi kylmänä, että se on oiva kasvualusta bakteereille ja siksi sitä säilytetään kylmässä hidastaakseen bakteerien jakautumista. Moni juoma taas juodaan kuumana lähinnä siksi, että ne valmistetaan uuttamalla. Ei ole mikään osoitus siitä, että evoluutio, korkeampi voima tai mikään muukaan johdattelisi meitä juomaan kuumaa tai kylmää. Lisäksi usein kyseessä on tottumusseikka. On sama kuin väittäisit, että se, että bensiinimoottoriset autot ovat suositumpia kuin diesel-moottoriset vaatisin jonkin perustelun evoluutiolta.
Tuhansia vuosia sitten ei pahemmin juotu teetä, kahvia, kolaa tai vissyä. Se miksi näitä moderneja juomia juodaan usein kuumina tai kylminä perustuu juuri siihen mitä aiemmin selitin. Heikkojen happojen/emästen dissosiaatioon, tai muiden aineiden reaktiotasapainoon, lämpötilan vaikutukseen kaasujen liukoisuuteen. Siksi ne maistuvat paremmilta kun lämpötilaa muutetaan.
Lisäksi makuaistimus syntyy yhdessä hajuaistin kanssa. Esimerkiksi kahvi erilainen maku kuumana perustuu osittain myös siihen, että kuuman nesteen höyrynpaine on suurempi ja molekyylejä karkaa nesteestä tiheämmin. Tällöin hajuaistin kautta saatu ärsyke vahvistuu.
Kuten sanottu, maistaminen on aika monimutkainen juttu, jota ei pelkkää Raamattua lukemalla voikaan ymmärtää.
Bakterisoitunutta vettä ei oikeastaan ollut edes olemassa, ennen kuin ihminen jätteillään vedet saastutti. Tiedätkö edes miten tuo ongelma oikeasti ratkaistiin? Eih, kaikkea juomavettä ei keitetty tai jäädytetty bakteerien tappamiseksi. Bakteeripitoisesta juomavedestä tehtiin olutta tai viiniä. Pieni etanolikonsentraatio riittää tappamaan haitalliset bakteerit.
Evoluutiolla saatika sitten luomisella ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
....
Aivan puhdas tottumuskysymys edellisten perustelujen lisäksi
....
Nyt jo höpäjät. Miksi luulet kenenkään tuollaista sekasortoista selitystä uskovan kun jokainen tietää miten asia on. Syötkö sinäkin mieluummin keittosi ja kastikkeesi kylminä vai kuumina?
....
Bakterisoitunutta vettä ei oikeastaan ollut edes olemassa, ennen kuin ihminen jätteillään vedet saastutti.
...
Kysehän ei ole yksistään bakteereista vaan onhan sitä kaikenlaista sientä ja alkueläintä. Lisäksi ei ihminen ole ainoo saastuttaja vaan eläimet myöskin. Eläinten ulosteissa on ihmiselle vaarallista tavaraa. Joten turha puhua ihmisen jätteistä. Ei lavantautikaan ole ihmisessä syntynyt.
Se, että et edes yritä vastata yhteenkään esittämääni kysymykseen, viittaa vain siihen ettet ymmärrä yhtään mistä on kyse.
Kaikki "väärä" mitä sinulle esitän, perustuu tieteelliseen selitykseen makuaistimuksen synnystä. Eli kertoisitko nyt lopulta, miten se makuaistimus todellisuudessa syntyy jos ei näin? Lopettaisin kyllä turhan jankkaamisen, jos tietäisin olevani väärässä.
Sanoitpa osuvasti. Miksi luulen kenenkään tuollaista USKOVAN. En luulekaan. Sehän olisi hullua jos johonkin asiaan tuosta vain uskoisi. Kyse ei ole nyt uskosta vaan ymmärryksestä. Tiedän, että on olemassa omilla aivoilla ajattelevia ihmisiä. Ihmisiä, jotka eivät tyrmää kaikkea uutta suoralta kädeltä vääränä tietona vaan pohtivat asiaa ensin. Luulen, että jopa sinussa on vielä hitunen sitä rationaalisesti ajattelevaa ihmistä jäljellä.
Riippuu hyvin paljon ruoasta/juomasta että syönkö/juonko kuumana vai kylmänä.
-Keitot ja kastikkeet syön yleensä kuumana. Usein kuuman keiton koostumus on miellyttävämpi ja helpompi syödä. Kylmä keitto/kastike paakkuuntuu. Makuelämys on myös suurempi kuuman keiton kanssa, koska keitosta karkaa molekyylejä (mm. aromaattisia yhdisteitä) tiheämmin ilmaan ja hajuärsykkeen kautta saatu aistimus vahvistaa makuelämystä.
-Kahvin juon kuumana. Kahvissa on paljon heikkoja happoja (jopa 25% kaikesta kahvipavuista veteen liuenneesta on happoja), jotka dissosioituvat kuumassa vahvemmin. Kahvissa on myös yli 1000 haihtuvaa aromiainetta. Kun kahvi on kuumempaa, hajuärsykkeen kautta saatu aistimus vahvistaa makuelämystä koska aromiaineiden molekyylit karkaavat nesteestä ilmaan tiheämmin. Näistä seikoista johtuu kuuman kahvin parempi maku.
-Oluen, limut ja kaikki hiilidioksidipitoiset juomat juon kylmänä. Hiilidioksidi liukenee kylmään nesteeseen moninkertaisesti paremmin ja nesteessä "muodostaa hiilihappoa" ja näin juoma maistuu kirpeämmältä ja raikkaammalta.
Totta. Et sentään kaikkia tosiseikkoja kiellä. Monet bakteerit, sienit yms. tuottavat eläessään ja lisääntyessään erilaisia ihmiselle myrkyllisiä yhdisteitä. Maistamme nämä molekyylit erittäin pahan makuisina. Se, että jätekaivosta juotu lämmin vesi maistuu pahalta, ei johdu itse lämpötilasta. Tai se, että raanasta juotu kylmä vesi maistuu hyvältä ei johdu itse lämpötilasta. Vaan edelleen aineista, jotka veteen ovat liuenneet, kuten olen tuhat kertaa yrittänyt sinulle sanoa. Aineella on muitakin ominaisuuksia kuin lämpötila.
Siihen, mitkä molekyylit aiheuttavat miellyttävän makuärsykkkeen ja mitkä epämiellyttävän on kyllä evoluutio vaikuttanut. Esimerkiksi makea (sokeripitoinen) ja rasvainen ruoka mielletään hyvän makuiseksi. Tälläisen runsaasti energiaa sisältävän ravinnon tavoittelu parantaa yksilön selviytymismahdollisuuksia, vähentää todennäköisyyttä nääntyä nälkään. Siksi nämä ominaisuudet ovat populaatiossa vahvistuneet.
Minun suutani kuuma polttaa. Liian kuuman syljen menemään - ei polttaminen hyvältä tunnu minusta (ehkä joku väittää tämän olevan vastareaktio kudosta tuhoavaa seikkaa vastaan). Se toki tuntuu hyvältä, että lämmin keitto lämmittää kummasti kehoa. Tosin joku vääräleuka saattaisi väittää, että evoluution historiassa lämpimänä pysyminen on ollut myös elinehto, mutta näinhän ei tietenkään ole ollut - vai onko sittenkin ?
tai sitten et ymmärtänyt (tai halunnut ymmärtää)mitä hän sanoi. Keittoastioita on ihmisillä ollut jo paljon kauemmin kuin muutama vuosituhat, Egyptin historiaa tiedetään yli 2000v ekr ja siitäkin on jo 4000 vuotta, kivikaudelta on esine löytöjä yli 10000 vuoden takaa.
Minulle kertoi äiti että lämpimästä hanasta ei saa juoda, ei alitajunta. Seisova vesi on ollut aina tautien aiheuttajana, kokemus on meitä ohjannut jottei siitä juoda. Esi-isien esimerkki.
Joku viisaampi palstan täysijärkistä varmaan selostaa tieteellisemmin.
En juo lainkaan kloorattua hanavettä enkä syö siihen tehtyä ruokaa.
Vain lähdevesi kelpaa minulle.
Meillä on "tontillamme" kolmen hehtaarin alalla neljä lähdettä.
Tehtiinpä uusi ja leveä tie kotikylälle. Kaljakauppa jäi asutukseen nähden väärälle puolelle.
Tie on vilkas ja leveä. Pian kotikylän tenut ovat kuolleet sukupuuttoon, uhkarohkeissa tien ylityksissään.
Miksei suunnittelija luonut tienylitysvarovaisuusgeeniä, jo silloin kun alkuihmiset vielä asuivat autiomaassa?
Tokihan kaikkitietävä suunnittelija tiesi sen tiesuunnitelman jo aikojen alussa.
,,,Miksei suunnittelija luonut tienylitysvarovaisuusgeeniä, jo silloin kun alkuihmiset vielä asuivat autiomaassa? ,,,,
On se semmonenkin geeni olemassa. Ei minun esi-isät ainakaan ole juosseet tömistävaän norsulauman eteen. Muutenhan en olisi tässä. Tenu vaan saa joskus geenin tilapäisesti sammuksiin. Kun on kivaa muutonkin.