Miksi Suomessa puistoihin istutetaan väkisin tammia ja muita Eurooppalaisia puita, vaikka Suomessa on omiakin lehtipuita kuten koivu ja mänty.
Onko limaa ihmisten päälle erittävä eurooppalainen puu jotenkin hienompaa kuin kauniit omat puumme, jotka eivät sotke?
Olisimmeko täysin ulkona sivistyksestä jos täällä olisi jotain muita kuin samoja tylsiä puita, joita kasvaa pariisit ja muut läävät jo täynnä?
Onko limaa ihmisten päälle erittävä eurooppalainen puu jotenkin hienompaa kuin kauniit omat puumme, jotka eivät sotke?
Olisimmeko täysin ulkona sivistyksestä jos täällä olisi jotain muita kuin samoja tylsiä puita, joita kasvaa pariisit ja muut läävät jo täynnä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
perustyöttömyyspäivärahaa tai mikä se nyt nimeltää onkaan. sitä mitä saa jokainen joka perusrahallaan menee töihin oppiakseen, siis lähes vähän enemmän kuin perusraha. Oppis työn ja vois saada jatkaa ja olis kaikin hyödyllistä.jos kerran haluavat työtä ,kun ovat kerta tulleet sitä etsimään.
Kenelle ne kerjäläiset maksaisivat perustyöttömyyspäivärahaa tai mikä se nyt nimeltää onkaan? Miksi kirjoitat niin hankalasti, että kukaan ei saa selvää järkesi kulusta? Oletko ulkomaalainen vai umpihumalassa tekstiäsi väsätessäsi? Mitähän tämäkin tarkoittaa: "jos kerran haluavat työtä ,kun ovat kerta tulleet sitä etsimään. "?
Puistot huomio! -aloittaja on aivan kaiken väärin ymmärtänyt ja mieltänyt. Tammi on luonnonvarainen (=itsestään levinnyt ja kasvava) puu eteläisessä Suomessa. Niin myös muun muassa vaahtera, saarni, lehmus, jalava, pihlaja, koivu, haapa, pajut, kuusi, mänty, kataja. Monien erilaisten puulajien suosiminen katu- ja puistopuina luovat vivahderikkaan ympäristön. Mikä onkaan tylsempää, kuin kaupunki, jossa on vain pari puulajia (koivu ja pihlaja) ulkoistutuksina? Tulee mieleen joku paikkakunta tundralla, missä mikään puu ei enää kunnolla menesty. Mikä on limaa erittävä puu? Ettei tämän keskustelun aloittaja vaan itse huomaamattaan valuta suupielistään kännisten pissisten lailla kuolaa eri pinnoille ulkona ollessaan. Ja sitten syyttää asiasta viattomia, kaupunki-ilmaa puhdistavia puita. Keski-Euroopan yleisimmät katupuut ovat plataani ja hevoskastanja. Plataani ei menesty kunnolla edes eteläisimmissä Suomessa (ei kunnolla edes Tukholmassa). Keväällä komeasti kukkiva hevoskastanja menestyy Etelä-Suomessa kylläkin.
Opastusta aloittajalle: 1. Suomi on osa Eurooppaa. 2. Mänty ei ole lehtipuu, vaikka aloittaja niin kirjoittaa. Koivu on lehtipuu ja sen aloittaja oikein tiesikin. 3. Pariisi on erisnimi ja se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sanan Suomi aloittaja osaakin kirjoittaa isolla alkukirjaimella, vai osasikohan vahingossa? 4. Aloittajan otsikointi on hupaisaa: Puistot huomio! Koska puistot eivät ymmärrä ihmispuhetta, niin on turha huutaa niille 'huomio!' Huomio-huutoa käytetään useimmiten lähinnä armeijassa, ei puistoissa.
Aloittaja: yritä vilpittömästi kovasti, niin kyllä se siitä lähtee ja kaikki helpottuu. Yrittänyttä ei laiteta, sanotaan sananlaskussakin.
näin
Ympäristömme ei ole vivahderikas, koska se on yhtä mössöä näiden puiden osalta, ei ole kontrastia riittävästi. Jos perustetaan uusi puisto, niin suunnitelmassa lukee että tammia ja lehmuksia. Mitä vivahteita tämmöinen tuo katukuvaan kun näitä puita on jo kaupunki täynnä???
Katupuuna lehmus on yksi kestävimpiä. Tammi ei ole kovinkaan yleinen katupuu, mutta puistoissa sitä kylläkin näkee. Mannerheimintiellä on paljon ruotsinpihlajaa (vai onko se laji sittenkin suomenpihlaja (?), ei Sorbus aucuparia kuitenkaan). Olisi todella synkkä näky, jos saasteita sietämättömien katupuiden lehdet kellastuisivat ja tippuisivat jo alkukesällä autojen ja tehtaiden päästämien saasteiden takia. Sinun ei ole pakko kulkea puistossa, joka on täynnä tammia ja lehmuksia. Voit valita menokohteeksesi, jos ylipäätään puistoista ja luonnosta tykkäät, paikan missä samalla alueella kasvaa vaahteroita, pihlajia, lehtikuusia, saarnia, jalavia, rusokirsikoita, kanukkoja, rusokuusamia, alppiruusuja, heisiä, mäntyjä, kuusia, tuomia, hevoskastanjoita, voikukkia, rikkaruohoja, korkkipuita, jalopähkinäpuita yms. Näitä kaikkia puita tapaa ainakin Helsingin puistoissa aivan yleisesti, jos vain osaa pitää silmät auki ja katsella ympärilleen. Monille pissaliisoille ja pissamarcoille (teineille ja aikuisille) viheralueet edustavat ryyppypaikkoja. Heille ihannepuisto on paikka, jossa on varjoisia ryteikköjä istumista ja ulostamista varten. Siellä on auvoisaa ryypiskellä ja välillä sammua ihmisten ja koirien ulosteiden seassa. Tämän keskustelun aloittaja puhui limaisista puista. Kyllähän ympäristöön kertyy limaa oksennuksista.
Käytä kappalaejakoa jos haluat että luetaan. tuollaista sillisalaattia kukaan jaksa kahlata.
Vastasko jo kysymykseen miksi töölönlahden alueelle suunnitelluille viheralueille ei tule koivua?
...