Esko Seppänen EU:n perustuslaista

Lissabonin sopimus kirjoitti:

Uusi Lissabonin sopimus on todellisuudessa se sama EU:n perustuslaki, joka muutama vuosi sitten kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksiin. Näistä seikoista media vaikenee Suomessa täysin ja keskittyy jauhamaan Kanervan tekstiviesteistä etusivuillaan.

Poliittiset päättäjämme ovat tuhonneet viimeisetkin itsenäisyydemme rippeet. Seuraavaksi EU:n eliitti aikoo säätää euroveron, joka meidän kaikkien täytyy kiltisti maksaa, olemmehan virallisesti eurooppalaisen liittovaltion jäseniä, emmekä suomalaisia.

Euroveroa tullaan todennäköisesti markkinoimaan ilmastonmuutoksen varjolla, "jokaisen vastuullisen eurooppalaisen tulee ottaa osaa ilmstonmuutostalkoisiin paremman tulevaisuuden puolesta".

Kaikkien lukijoiden on kuitenkin hyvä tietää, että väitteet ihmisten aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ovat pelkkää valetta ja propagandaa. Ihmiset eivät todellakaan aiheuta ilmastonmuutosta! Se, että Nobel-voittaja Al Gore syyttää Maapallon lämpenemisestä ihmisiä, ei vielä tee asiasta totta.

Haluatko kuulla ihan sen oikean totuuden ilmastonmuutoksesta? Katso alla oleva dokumentti "The great global warming swindle", jonka esittämistä faktoista valtavirtamedia vaikenee täysin. Ihmiset eivät aiheuta ilmastonmuutosta.

THE GREAT GLOBAL WARMING SWINDLE:

http://www.youtube.com/watch?v=X89B3fUSMx8

Tässä Esko Seppäsen kirjoituksesta tärkeimmät kohdat koskien EU:n perustuslakia, jonka Suomi on siis jo allekirjoittanut. Pyydän, lue tämä teksti läpi, sillä Suomen valtiota itsenäisenä kokonaisuutena ollaan parhaillaan tuhoamassa ja meitä ollaan liittämässä suureen, fasistiseen liittovaltioon, jossa päätöksenteko on keskitetty pienelle ja tarkoin valitulle eliitille:

Esko Seppänen 3.1.2008

"Kun perustuslakiesitys oli kaatunut kansanäänestyksissä, tästä harjoituksesta EU:n poliittinen eliitti oppi sen, että kansanvaltaan ja suoraan demokratiaan (kansanäänestyksiin) ei voi luottaa.

Vaikka perustuslakiesitys kuoli, euroeliitin poliittinen kiima sen puolesta ei laantunut.

Parin vuoden tuumaustauon jälkeen valmisteluvastuun otti kevään 2007 puheenjohtajakauteen valmistautuva Saksa.

Sen lähtökohta oli, että oli vaiennettava puheet perustuslaista (jota mielipidetiedustelujen mukaan vastustettiin monissa maissa) ja EU:n liittovaltioimisesta. Oli vältettävä uudet kansanäänestykset erityisesti Ranskassa ja Hollannissa.

Saksan salaisen valmistelun pohjalta juhannuksena 2007 hyväksyttiin vanhan konventin esityksen pohjalta perustuslain uudet ja pikkutarkat suuntaviivat kirjoittamatta niitä perustuslain muotoon. Projekti toteutettiin vanhojen sopimusten pohjalta monimutkaisena ja epäselvänä palapelinä, jonka palaset tarkistettiin kielellis-laillisesti yhteensopiviksi eri kielillä heti huippukokouksen jälkeen koolle kutsutussa hallitusten välisessä konferenssissa (HVK).

Kun valtioiden johtajat sitten hyväksyivät tämän Lissabonin sopimuksen joulukuussa 2007, palapelin osasia ei ollut koottu (konsolidoitu) yhdeksi tekstiksi. Niin ollen voidaan perustellusti sanoa, että EU:n perustuslain sisältö hyväksyttiin ilman, että päättäjät tiesivät, mitä hyväksyivät päättäessään sekavasta 306 suomenkielisen sivun ryppäästä uusia artikloja, vanhojen muutosesityksiä sekä erilaisia pöytäkirjoja, lausumia, selityksiä ja alaviitteitä. Koko perustuslakipakettiin tulee tekstimassaa 3000 sivua, ja siinä auki kirjoittamaton tavoite on edistää projektia liittovaltiomuotoinen ”Euroopan Yhdysvallat”. Amerikan Yhdysvaltojen perustuslaissa muuten on vain 30 sivua.

Lissabonissa jatkui vanha perinne. Kun 50 vuotta sitten hyväksyttiin EEC:n perustamiseksi ns. Rooman sopimus, silloiset jäsenvaltioiden johtajat allekirjoittivat nimensä tyhjän paperipinon alle ja teksti lisättiin allekirjoituksiin myöhemmin.

Uudessa perustuslakiesityksessä nähdään erityinen vaiva sen seikan korostamiseksi, että kyseessä ei ole perustuslaki, vaikka nimenomaan siitä on kysymys; onhan esitys kaikilta keskeisiltä osiltaan samansisältöinen kuin se kansanäänestyksissä kuollut perustuslaki, jota kutsuttiin avoimesti perustuslaiksi.

Uusi esitys koostuu kahdesta osasta: "sopimuksesta Euroopan unionista" ja "sopimuksesta unionin toiminnasta". Siihen on käytännöllisesti katsoen sellaisenaan - mutta vanhojen perussopimusten muodon mukaan - siirretty hylätyn perustuslain artiklat, jotka on numeroitu uudelleen. Sen lisäksi perustuslakia täydennetään 13 perustuslain tekstin veroisella pöytäkirjalla, 50 poliittisella julistuksella sekä kaikilla vanhoilla perussopimuksilla.

Lopputulos on sellainen, että jos pitää valita kansanäänestyksissä kuollut esitys tai Lissabonin sopimus, edellinen olisi ollut sisällöltään sama mutta paljon selkeämpi.

Perustuslailla EU valtioidaan ja alkaa se muistuttaa entistä enemmän liittovaltiota. Valtiota johdetaan keskusvallan lainsäädännöllä, joka kaventaa jäsenvaltioiden valtaa niiden omissa asioissa.

EU:sta tulee oikeushenkilö, eli se voi ruveta tekemään kansainvälisiä sopimuksia omissa nimissään. Nykyisin sopimuksia tehdään Euroopan yhteisön (EY) nimissä. Perustuslailla EY heitetään roskakoriin.

Hylätyssä esityksessä oli artikla EU:n lakien ensisijaisuudesta kansallisiin lakeihin nähden. Sitä artiklaa ei tarvitse välttämättä ottaa perustuslakiin; ovathan EU-lait vakiintuneen tulkinnan mukaan jäsenmaiden lakeja ylempiä ilman sen asian auki kirjoittamistakin. Ensisijaisuus on hoidettu käytännössä EU-tuomioistuimen (nykyisen EY-tuomioistuimen) päätöksin. Asiasta laadittiin varmemmaksi vakuudeksi julistus: "Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perussopimukset ja unionin niiden perusteella antama lainsäädäntö ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden mainitussa oikeuskäytännössä määriteltyjen edellytysten mukaisesti". Perustuslakiin ei siis tarvita asiasta erityistä artiklaa, jos asia on näin ja jos artikla paljastaisi myös kansalaisille asian olevan näin: EU-lait ovat ylempiä kuin kansalliset lait.

Uudesta esityksestä poistetaan "perustuslain" nimen ohella muitakin selkeitä viitteitä liittovaltioon ilman että poistot muuttavat asiasisältöä.

Lakien ja puitelakien nimet tuottivat mielikuvan liittovaltiosta, ja niiden sijasta puhutaan taas vanhoista "asetuksista", "direktiiveistä" ja "päätöksistä".

Unionin ulkoministerin nimike on "unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja". Nimitys on tarkoituksella niin monimutkainen, että arkikielessä se lyhenee ulkoministeriksi.

Kaiken kaikkiaan perustuslaki on Nato-yhteensopiva: "Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton (lue: Nato) puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin." Vaikka EU:n tavoite on "asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen", se ei ole Nato-vapaa. Esille noussee ennen pitkää kysymys, pitäisikö kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olla myös Naton jäseniä.

Kun tarkastellaan uutta perustuslakia kokonaisuutena, sitä on vanhaan esitykseen verrattuna laihdutettu ja ehostettu, jotta voitaisiin puhua minisopimuksesta. Sitä vaikutelmaa tarvitaan, jotta vältetään kansanäänestykset. Niitä omasta puolestaan yrittävät saada aikaan valtioiden liittoa - liittovaltion sijasta - puolustavat voimat.

Kosmetiikkaa on se, että perustuslakiin on lisätty mainintoja ilmastonmuutoksesta ja energiasolidaarisuudesta, mutta nämä lisäykset on otettu mukaan markkinointitarkoituksia varten.

Mitä vielä puuttuu?

EU:lla ei ole verotusoikeutta oman toimintansa rahoittamiseksi, vaan se on riippuvainen jäsenvaltioiden jäsenmaksuista, eikä se voi ottaa lainaa. Ns. omien varojen uudistus on kuitenkin tulossa heti perustuslain voimaantulon jälkeen, ja jo nyt puhutaan avoimesti euroverosta siinä yhteydessä."

http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=509&Itemid=105

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä