on pitänyt kirjoittaa tämä koneelle, tänään vihdoin sain sen tehtyä! Tässäpä teille terveysoppia menneiltä ajoilta.. Joukossa hieman (nykytietämyksen valossa..) huuhaatietoa, mutta aika iso osa on ihan varteenotettavia neuvoja!:))
*****
Konsti elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria Terweyden warjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän.
Wasasa 1786
Joka tahtoo hyvin terwesnä pysyä, ja kauwwan elää pitkä ijälliseksi, se eläköön kohtuullisesti juomasa, ruoasa, rakkauden harjoituksessa, kylwysä eli saunankäymisesä, suojen lyönnisä, nukkumisesa, työsä, murheesa ja muisa asian-haarjoisa.
1§ Watta on ihmisesä niinkuin pata, ja maksa niinkuin tuli sen alla, kun se kiehuu; sentähden pitä wahta pidettämän lämminnä, kävelemisen, eli kätten työn eli ruumiin waiwaamisen kautta, wähä enne ruoalle mennesä; että watta edeltä ylös lämpiää, ennen kuin ruokaa uudesti nautitaan; Ruoan jälkeen ei pidä rutosti työhön ruvettaman.
2§ Kauwwan paastota ja nälkää nähdä, yli oikian ruan ajan, ei ole terweellinen; sillä ihminen saa wattaansa kelwotointa märkyyttä ja ilmasia, kinoa.
3§ Älä syö jos ei ole nälkä; ja watta tyhjetty entisestä ruasta; muutoin tartutat mädättäwäisiä kinoja.
4§ Älä monta tiimaa ruokaile, äläkä syö monenlaista.
5§ Kesällä syödään wähemmän, talwella enemmän; mutta ruan wäliin juodaan wähän ja usein.
6§ Lihawa ja raswanen ruoka estää ruan sulamisen, makia ruoka ylös sulattaa kinot. Liijan suolainen ja palanut wahingoittaa wattan.
7§ Pese suus, hampaas, silmäs, korvas tausta kylmällä lähde wedellä joka aamu; wahwistaa näön, kuulon ja hampaan, wanhaan ikään.
8§ Harjaa eli kampaa usein pääsi, että aiwojen liijat höyryt ulos pääsewät.
9§ Käwele ja liiku jotain ylös noustuasi, että loka jota yöllä on kokoontunut suoliin, laskeutuisi alaspäin, ulos persaukseen.
10§ Suuri ja äkkinäinen wihastuminen, ja raskas pitkällinen murhe ja huoli, kuiwattawat ylös ruumiin ja wiewät wihdoin kuolemaan. Samoin äkkinäinen ja huomahtematon ilo; sen tähden wiha, murhe ja suuri ihastuminen pitää olla kohtuullinen.
11§ Juopumus wäkewistä juomista, tekee ihmisen laiskaksi ja uneliaaksi, wahingoittaa wattan, ja matkaan saattaa aiwoille ja koko ruumiille paljon pahaa.
12§ Hapoin olut, eli se kuin on prykätty kissastuneista ja happamoista maltaista, on sangen wahingollinen, samoin se juoma joka ei ole hywin keitetty, josta tulee pureita ja wattan wäänteitä. Aiwan tuoreesta ja samiasta juomasta tulee kiwi-tauti. Wesi, maito, kirnupiimä erinomattain on luonnollisin ja terweellisin juoma.
13§ Uni eli nukkuminen on sangen hyvä, kuin se on kohtuullinen; sillä se waikuttaa teräwän ymmärryksen, hywän muiston ja kewiän työn; wahwistaa ne luonnoliset woimat, saattaa ruumiin lihawaksi ja luonnon lämpymäksi.
14§ Mutta liikanainen nukkuminen ei ole hywä; sillä siitä kuiwettuu ruumis, ja lisää kinoja ja sitkeitä märkyyksiä, keripukkia ja rewäsintä.
15§ Likin ruokaa, juomaa ja unta, on liikunto, askaroitseminen ja työn tekeminen, sekä ruumiille että mielelle terweydeksi. Liikunto, ajaa suonista ja jäsenistä pahat märkyydet, ja kiskoo ne irralle ja ikänänsä kuin pois hiwuttaa.
16§ Paljo walwominen on wahingollinen ja wähentää sen luonnolisen lämpymän aiwan paljon, häwittä sen luonnollisen märkyyden, ja kaswoin kauneuden, lisää sappea ja kuiwaa ruumiin ylös paljon.
17§ Älä pidätä wettäs, tuulta ja muuta luonnollista tarwettas, waan toimita ne luonnon waatimuksen perästä. Kiwi-taudit, pureet ja muut wiat tulewat jos ei luontoa totella sen waatiessa.
18§ Että paljon purgerata ja lääkityksiä nauttia, on wahingollinen; luonto tottuu wihdoin niihin, ettei mitään tottele; ja ne wetäwät ja imewät pois sen luonnolisen märkyyden.
19§ Kolme kappaletta, jos niistä waarin otettaan, pitäwät Terwesnä; 1:ksi, pitää jalkansa aina kuiwana ja lämminnä. 2:ksi, että watta on auki luonnolliseen persaukseen. 3:ksi, että pää pidetään kylmempänä kuin jalat. Jalkain märkyydest ja huolimattomuudesta kuolee enin osa ihmisistä.
20§ Iloinen mieli ja tyytywäisyys lisää ikää. Merkit, joista tietään, jos joku elää Wanhaksi; lewiät rinnat, mut ei ylös kohonneet, hoikka watta, liha-suoniset reidet ja sääret karheilla karwoilla; iso pää; tiiwis ja luja iho ja nahka; enemmän lihaa kuin lihawuutta, keviä ja tasainen hengen weto, ettei rinta nouse ylös; waltasuoni ei lyö lujemmin eli nopeammin juoksua eli kiiwettyä ylös mäkeä; tasainen uni ettei kaikista napsahduksista herää; että pian nukkuu, syö wahwat ateriat, ja ei usein käy tarpeelleen; kowa tarwes; mutta oikialla ajalla; iloinen ja leikkinen, joka ei pane kaikkia mielelleen;ei murehdi turhia; on hilpiä ja liikunnossa.
Mutta ne jotka owat kowin wirkut, käywät nopiasti ja tekewät ylös hilpiästi, eiwät elä niinkauwan kuin ne jotka owat werkkaset.
Ne joilla on hywä terweys ja eiwät paljon liiku tulewat wiimmein lihawaksi. Ruoka sulaa pitemmin yhen iloisen, kuin murheellisen tykönä, sentähden syödessä pitää olla siiwo puheita. Jolla on pitkä kaula ja hieno iho, ei elä paljon yli 30 ennekuin saa keuhkotaudin. Joilla on lyhyt kaula ja pienet iho karwat, kuolewat enimmäksi halwattuna. Ylönpaldinen äkkinen liikunto waikutta myös halwauksen. Joka on lasna ja nuorena elänyt siiwollisesti ja kohtuullisesti, se saa wielä wanhanain nauttia jaloa terweyttä, ja iloista hywää omaa tuntoa.
*****
"Konsti elää kauwwan: eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja ojjennus-nuoria terweyden warjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän" on ns. arkkipainate 1700-luvulta. Arkkipainatteina julkaistiin hengellisiä ja maallisia lauluja, onnittelukirjoituksia, lyhyitä kertomuksia, uskonnollisia tekstejä ja myös opettavaisia kansankirjasia terveydenhoidosta, taloudesta ym. Kirjoituksen tekijää ei tunneta. Se on "prändätty G.W.Londiceriltä,1786" Vaasassa.
*****
Konsti elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria Terweyden warjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän.
Wasasa 1786
Joka tahtoo hyvin terwesnä pysyä, ja kauwwan elää pitkä ijälliseksi, se eläköön kohtuullisesti juomasa, ruoasa, rakkauden harjoituksessa, kylwysä eli saunankäymisesä, suojen lyönnisä, nukkumisesa, työsä, murheesa ja muisa asian-haarjoisa.
1§ Watta on ihmisesä niinkuin pata, ja maksa niinkuin tuli sen alla, kun se kiehuu; sentähden pitä wahta pidettämän lämminnä, kävelemisen, eli kätten työn eli ruumiin waiwaamisen kautta, wähä enne ruoalle mennesä; että watta edeltä ylös lämpiää, ennen kuin ruokaa uudesti nautitaan; Ruoan jälkeen ei pidä rutosti työhön ruvettaman.
2§ Kauwwan paastota ja nälkää nähdä, yli oikian ruan ajan, ei ole terweellinen; sillä ihminen saa wattaansa kelwotointa märkyyttä ja ilmasia, kinoa.
3§ Älä syö jos ei ole nälkä; ja watta tyhjetty entisestä ruasta; muutoin tartutat mädättäwäisiä kinoja.
4§ Älä monta tiimaa ruokaile, äläkä syö monenlaista.
5§ Kesällä syödään wähemmän, talwella enemmän; mutta ruan wäliin juodaan wähän ja usein.
6§ Lihawa ja raswanen ruoka estää ruan sulamisen, makia ruoka ylös sulattaa kinot. Liijan suolainen ja palanut wahingoittaa wattan.
7§ Pese suus, hampaas, silmäs, korvas tausta kylmällä lähde wedellä joka aamu; wahwistaa näön, kuulon ja hampaan, wanhaan ikään.
8§ Harjaa eli kampaa usein pääsi, että aiwojen liijat höyryt ulos pääsewät.
9§ Käwele ja liiku jotain ylös noustuasi, että loka jota yöllä on kokoontunut suoliin, laskeutuisi alaspäin, ulos persaukseen.
10§ Suuri ja äkkinäinen wihastuminen, ja raskas pitkällinen murhe ja huoli, kuiwattawat ylös ruumiin ja wiewät wihdoin kuolemaan. Samoin äkkinäinen ja huomahtematon ilo; sen tähden wiha, murhe ja suuri ihastuminen pitää olla kohtuullinen.
11§ Juopumus wäkewistä juomista, tekee ihmisen laiskaksi ja uneliaaksi, wahingoittaa wattan, ja matkaan saattaa aiwoille ja koko ruumiille paljon pahaa.
12§ Hapoin olut, eli se kuin on prykätty kissastuneista ja happamoista maltaista, on sangen wahingollinen, samoin se juoma joka ei ole hywin keitetty, josta tulee pureita ja wattan wäänteitä. Aiwan tuoreesta ja samiasta juomasta tulee kiwi-tauti. Wesi, maito, kirnupiimä erinomattain on luonnollisin ja terweellisin juoma.
13§ Uni eli nukkuminen on sangen hyvä, kuin se on kohtuullinen; sillä se waikuttaa teräwän ymmärryksen, hywän muiston ja kewiän työn; wahwistaa ne luonnoliset woimat, saattaa ruumiin lihawaksi ja luonnon lämpymäksi.
14§ Mutta liikanainen nukkuminen ei ole hywä; sillä siitä kuiwettuu ruumis, ja lisää kinoja ja sitkeitä märkyyksiä, keripukkia ja rewäsintä.
15§ Likin ruokaa, juomaa ja unta, on liikunto, askaroitseminen ja työn tekeminen, sekä ruumiille että mielelle terweydeksi. Liikunto, ajaa suonista ja jäsenistä pahat märkyydet, ja kiskoo ne irralle ja ikänänsä kuin pois hiwuttaa.
16§ Paljo walwominen on wahingollinen ja wähentää sen luonnolisen lämpymän aiwan paljon, häwittä sen luonnollisen märkyyden, ja kaswoin kauneuden, lisää sappea ja kuiwaa ruumiin ylös paljon.
17§ Älä pidätä wettäs, tuulta ja muuta luonnollista tarwettas, waan toimita ne luonnon waatimuksen perästä. Kiwi-taudit, pureet ja muut wiat tulewat jos ei luontoa totella sen waatiessa.
18§ Että paljon purgerata ja lääkityksiä nauttia, on wahingollinen; luonto tottuu wihdoin niihin, ettei mitään tottele; ja ne wetäwät ja imewät pois sen luonnolisen märkyyden.
19§ Kolme kappaletta, jos niistä waarin otettaan, pitäwät Terwesnä; 1:ksi, pitää jalkansa aina kuiwana ja lämminnä. 2:ksi, että watta on auki luonnolliseen persaukseen. 3:ksi, että pää pidetään kylmempänä kuin jalat. Jalkain märkyydest ja huolimattomuudesta kuolee enin osa ihmisistä.
20§ Iloinen mieli ja tyytywäisyys lisää ikää. Merkit, joista tietään, jos joku elää Wanhaksi; lewiät rinnat, mut ei ylös kohonneet, hoikka watta, liha-suoniset reidet ja sääret karheilla karwoilla; iso pää; tiiwis ja luja iho ja nahka; enemmän lihaa kuin lihawuutta, keviä ja tasainen hengen weto, ettei rinta nouse ylös; waltasuoni ei lyö lujemmin eli nopeammin juoksua eli kiiwettyä ylös mäkeä; tasainen uni ettei kaikista napsahduksista herää; että pian nukkuu, syö wahwat ateriat, ja ei usein käy tarpeelleen; kowa tarwes; mutta oikialla ajalla; iloinen ja leikkinen, joka ei pane kaikkia mielelleen;ei murehdi turhia; on hilpiä ja liikunnossa.
Mutta ne jotka owat kowin wirkut, käywät nopiasti ja tekewät ylös hilpiästi, eiwät elä niinkauwan kuin ne jotka owat werkkaset.
Ne joilla on hywä terweys ja eiwät paljon liiku tulewat wiimmein lihawaksi. Ruoka sulaa pitemmin yhen iloisen, kuin murheellisen tykönä, sentähden syödessä pitää olla siiwo puheita. Jolla on pitkä kaula ja hieno iho, ei elä paljon yli 30 ennekuin saa keuhkotaudin. Joilla on lyhyt kaula ja pienet iho karwat, kuolewat enimmäksi halwattuna. Ylönpaldinen äkkinen liikunto waikutta myös halwauksen. Joka on lasna ja nuorena elänyt siiwollisesti ja kohtuullisesti, se saa wielä wanhanain nauttia jaloa terweyttä, ja iloista hywää omaa tuntoa.
*****
"Konsti elää kauwwan: eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja ojjennus-nuoria terweyden warjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän" on ns. arkkipainate 1700-luvulta. Arkkipainatteina julkaistiin hengellisiä ja maallisia lauluja, onnittelukirjoituksia, lyhyitä kertomuksia, uskonnollisia tekstejä ja myös opettavaisia kansankirjasia terveydenhoidosta, taloudesta ym. Kirjoituksen tekijää ei tunneta. Se on "prändätty G.W.Londiceriltä,1786" Vaasassa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
rypyt tuplaantuivat tuplana tätä lukiessa ;D
tunnetusti pidentää ikää, miksei sit hymyilykin..:))
kieli on jonkin verran kehittynyt ;)
Oli muuten aika hankalaa kirjoittaa noin vanhaa kieltä, varsinkin ne w:t meinasivat ihan väkisin tulla v:inä...:)
varsinkin kampakohta eli pykälä 8 :-)
Tottakai pää on harjattava, eli kammattava usein, olishan se ikävää jos aivoihin pääsisi kerääntymään höyryä...:))
tukka
jota he eivät juuri muista kammata :-)
tulikin heti mieleen Einstein... Mut eihän se kai ollu mikään höyrypää, aika viksu kaverihan se tais olla...vai oliko niin nero, että se oli jo hulluutta... Tiiä häntä, ei voi tietää, kun en kyseistä kaipparia tuntenut..:)