Kaijuttimien ''huoltaminen''

Miten saa sellaisen valmiiksi kasatun kaapin auki? Harvoin niissä on kuitenkaan ruuveja esillä.. Ja tiedätkö noista Jamon jakosuotimista että minkälaatuisia?

No mitenkäs tommosen valmiin kaijutinkotelon saa auki, koska harvoin niissä ruuveja on näkyvillä.. Ja yleensa aikalailla ohuesta materiaalista tehty että ei ainakaaan parene lähteä niittailemaan niitä vaimennusaineita sinne. Ja vielä, minkäslaisia noi Jamon jakosuotimien komposentit on?

Rane kirjoitti:

No mitenkäs tommosen valmiin kaijutinkotelon saa auki, koska harvoin niissä ruuveja on näkyvillä.. Ja yleensa aikalailla ohuesta materiaalista tehty että ei ainakaaan parene lähteä niittailemaan niitä vaimennusaineita sinne. Ja vielä, minkäslaisia noi Jamon jakosuotimien komposentit on?

Lue lisää

Leikkaa vaahtomuovilevy hiukan liian suureksi niin se pysyy puristuksen voimalla itsestään paikallaan (12mm:n seinämäpaksuuteen uskaltaisin kyllä käyttää 8mm niittejäkin, kuutosia nyt varmasti ainakin). Mittaa hyllykaiuttimen kokoiseen vaikka 10-15mm ylimääräistä kumpaankin mittaan. Jos haluat varmistella, kiinnitä levyt liimatipoilla. Tähän tuskin on tarvetta, jos laitat vaapaaksi jäävään ilmatilaan vielä polyesterivanua (hyvin suositeltavaa). Jätä refleksiputkelle tilaa hengitellä, sekä kartion taakse hiukan tilaa.
Etolasta saat vaahtomuovia mittojen mukaan. 30kg/kuutiometri on sopiva tiheys.

Ferriittikelat (niitä on erilaisia) aiheuttavat kovemmilla tehoilla säröä ääneen, ja ne voi vaihtaa ilmasydänkeloihin (tai "Corobar"-keloihin), kunhan kelojen resistanssiarvot ovat likimain samat. Useamman millihenryn (mH) kelassa langan pitäisi olla ainakin 1,4mm paksua, jotta resistanssi ei olisi suurempi kuin vastaavankokoisella ferriittikelalla. Ainakin basson sarjakelassa pienempi resistanssi on periaatteessa suurta parempi. Mitä suurempi resistanssi, sitä huonompi on vahvistimen kontrolli kartiosta. Sanotaan nyt suurpiirteisesti, että yli ohmin arvoja kannattaa vältää, ja 0,2-0,4 ohmiin voi pyrkiä. Vertaile keloja vaikka Intertechnikin sivuilla:
http://www.intertechnik.de

Kielen voi valita lipusta englanniksi. Sitten "Electronic parts" -- "Inductors". Suora linkki on liian pitkä tähän.

Suodin pitäisi ensin nähdä jotta osista voisi sanoa jotain. Yleensä; mitä edullisempi kaiutin, sitä edullisemmat jakosuodinosat, mutta poikkeuksia löytyy kumpaankin suuntaan.

Tärkeysjärjestys, jos teet vain toisen näistä:
Kotelon tukevuus ja sisäinen vaimennus on tärkeämpää kuin jakosuodinkomponenttien vaihtaminen, paitsi että vähintään se diskantin sarjaelko kannattaa vaihtaa joka tapauksessa.

Virittelijä kirjoitti:

Leikkaa vaahtomuovilevy hiukan liian suureksi niin se pysyy puristuksen voimalla itsestään paikallaan (12mm:n seinämäpaksuuteen uskaltaisin kyllä käyttää 8mm niittejäkin, kuutosia nyt varmasti ainakin). Mittaa hyllykaiuttimen kokoiseen vaikka 10-15mm ylimääräistä kumpaankin mittaan. Jos haluat varmistella, kiinnitä levyt liimatipoilla. Tähän tuskin on tarvetta, jos laitat vaapaaksi jäävään ilmatilaan vielä polyesterivanua (hyvin suositeltavaa). Jätä refleksiputkelle tilaa hengitellä, sekä kartion taakse hiukan tilaa.
Etolasta saat vaahtomuovia mittojen mukaan. 30kg/kuutiometri on sopiva tiheys.

Ferriittikelat (niitä on erilaisia) aiheuttavat kovemmilla tehoilla säröä ääneen, ja ne voi vaihtaa ilmasydänkeloihin (tai "Corobar"-keloihin), kunhan kelojen resistanssiarvot ovat likimain samat. Useamman millihenryn (mH) kelassa langan pitäisi olla ainakin 1,4mm paksua, jotta resistanssi ei olisi suurempi kuin vastaavankokoisella ferriittikelalla. Ainakin basson sarjakelassa pienempi resistanssi on periaatteessa suurta parempi. Mitä suurempi resistanssi, sitä huonompi on vahvistimen kontrolli kartiosta. Sanotaan nyt suurpiirteisesti, että yli ohmin arvoja kannattaa vältää, ja 0,2-0,4 ohmiin voi pyrkiä. Vertaile keloja vaikka Intertechnikin sivuilla:
http://www.intertechnik.de

Kielen voi valita lipusta englanniksi. Sitten "Electronic parts" -- "Inductors". Suora linkki on liian pitkä tähän.

Suodin pitäisi ensin nähdä jotta osista voisi sanoa jotain. Yleensä; mitä edullisempi kaiutin, sitä edullisemmat jakosuodinosat, mutta poikkeuksia löytyy kumpaankin suuntaan.

Tärkeysjärjestys, jos teet vain toisen näistä:
Kotelon tukevuus ja sisäinen vaimennus on tärkeämpää kuin jakosuodinkomponenttien vaihtaminen, paitsi että vähintään se diskantin sarjaelko kannattaa vaihtaa joka tapauksessa.

Lue lisää

Todella laadukasta tekstiä. Kiitos avusta.

Virittelijä kirjoitti:

Leikkaa vaahtomuovilevy hiukan liian suureksi niin se pysyy puristuksen voimalla itsestään paikallaan (12mm:n seinämäpaksuuteen uskaltaisin kyllä käyttää 8mm niittejäkin, kuutosia nyt varmasti ainakin). Mittaa hyllykaiuttimen kokoiseen vaikka 10-15mm ylimääräistä kumpaankin mittaan. Jos haluat varmistella, kiinnitä levyt liimatipoilla. Tähän tuskin on tarvetta, jos laitat vaapaaksi jäävään ilmatilaan vielä polyesterivanua (hyvin suositeltavaa). Jätä refleksiputkelle tilaa hengitellä, sekä kartion taakse hiukan tilaa.
Etolasta saat vaahtomuovia mittojen mukaan. 30kg/kuutiometri on sopiva tiheys.

Ferriittikelat (niitä on erilaisia) aiheuttavat kovemmilla tehoilla säröä ääneen, ja ne voi vaihtaa ilmasydänkeloihin (tai "Corobar"-keloihin), kunhan kelojen resistanssiarvot ovat likimain samat. Useamman millihenryn (mH) kelassa langan pitäisi olla ainakin 1,4mm paksua, jotta resistanssi ei olisi suurempi kuin vastaavankokoisella ferriittikelalla. Ainakin basson sarjakelassa pienempi resistanssi on periaatteessa suurta parempi. Mitä suurempi resistanssi, sitä huonompi on vahvistimen kontrolli kartiosta. Sanotaan nyt suurpiirteisesti, että yli ohmin arvoja kannattaa vältää, ja 0,2-0,4 ohmiin voi pyrkiä. Vertaile keloja vaikka Intertechnikin sivuilla:
http://www.intertechnik.de

Kielen voi valita lipusta englanniksi. Sitten "Electronic parts" -- "Inductors". Suora linkki on liian pitkä tähän.

Suodin pitäisi ensin nähdä jotta osista voisi sanoa jotain. Yleensä; mitä edullisempi kaiutin, sitä edullisemmat jakosuodinosat, mutta poikkeuksia löytyy kumpaankin suuntaan.

Tärkeysjärjestys, jos teet vain toisen näistä:
Kotelon tukevuus ja sisäinen vaimennus on tärkeämpää kuin jakosuodinkomponenttien vaihtaminen, paitsi että vähintään se diskantin sarjaelko kannattaa vaihtaa joka tapauksessa.

Lue lisää

Taitaa olla tornikaijuttimissa vähän vaikempaa, ja muutenkin saan kaijuttimet vasta kesällä. Mistä tiedän monenko millihenryn kela siinä on? Ja minä kun en ole tähän kotihifiin erikoistunut niin onko jakosuotimissa aina kaksi kelaa? Ja miten puhut yht'äkkiä ohmeista kun puhe oli millihenryistä?

Rane kirjoitti:

Taitaa olla tornikaijuttimissa vähän vaikempaa, ja muutenkin saan kaijuttimet vasta kesällä. Mistä tiedän monenko millihenryn kela siinä on? Ja minä kun en ole tähän kotihifiin erikoistunut niin onko jakosuotimissa aina kaksi kelaa? Ja miten puhut yht'äkkiä ohmeista kun puhe oli millihenryistä?

Lue lisää

Lattiakaiuttimessa on usein enemmän tilaa puuhailla, joten voi se nikkarointi olla helpompaakin.

Yht'äkkisistä ohmeista: :)
Keloissa on induktanssin lisäksi myös tasavirtavastusta eli resistanssia. Molemmilla on merkitystä ja yleensä kummatkin arvot ilmoitetaan. Toisin sanoen, voi olla vaikka 0,68mH:n kela (ilmasydän, lanka 0,71mm), jonka resistanssi on 0,72 ohmia, ja toinen 0,68 mH:n kela (ilmasydän, lanka 1,4mm), jonka resistanssi on 0,47 ohmia.

Jakosuotimessa voi olla vaikka kuinka monta kelaa.
Kaiutin muuten kirjoitetaan ilman "j"-kirjainta.

Yleensä kelassa lukee, minkä arvoinen se on. Teksti voi tietysti olla piilossa, jos tekstisivu on upotettu kuumaliimaan. Induktanssin voi mitatakin sopivalla mittarilla. Googleta "LCR meter" ja "LCR-mittari".
Ole hyvä.

Luin joltain sivulta, että vaahtomuovi voi olla liian tiivistä ja periaatteessa siksi jopa pienentää kotelotilavuutta. Mutta koska noin on, niin vaahtomuovia tuleekin varmaan käyttää vähemmän ja harkitummin. Polyesterivanua voi tumpata sitten enemmänkin. Kotelon eristämiseen on toki olemassa sitä varten valmistettua vaahtomuovia jota kannattaa käyttää jos vanu ei kelpaa.

Syneus(m) kirjoitti:

Luin joltain sivulta, että vaahtomuovi voi olla liian tiivistä ja periaatteessa siksi jopa pienentää kotelotilavuutta. Mutta koska noin on, niin vaahtomuovia tuleekin varmaan käyttää vähemmän ja harkitummin. Polyesterivanua voi tumpata sitten enemmänkin. Kotelon eristämiseen on toki olemassa sitä varten valmistettua vaahtomuovia jota kannattaa käyttää jos vanu ei kelpaa.

Lue lisää

Heip.
Olen käsityksessä, että avosoluinen "patjavaahtomuovi" olisi sopivaa vaimennukseen, ja sitä olen itsekin käyttänyt. Sen rakenne ei ole tiivistä, vaan esimerkiksi ilman puhaltaminen vaahtomuoviin on varsin helppoa. Jos vaahtomuovin pinta on tiivis, tilanne on avoimeen rakenteeseen verrattuna erilainen.

Vaahtomuovin tiiviyksiä on erilaisia. Joku massaltaan 100kg/kuutiometri on todennäköisesti niin tiivistä, että kotelotilavuuden syrjäytymistä tapahtuu.

Jos vaimennusaine pienentää kotelotilavuutta, sen voi todeta mittaamalla impedansseja bassoalueella. Suljetussa kotelossa impedanssihuippu nousee tilavuuden pienentyessä ja refleksikotelossa viritystaajuudelle sijoittuva kahden huipun välinen minimi nousee myös. Itse en ole tehnyt sellaisia havaintoja, että patjavaahtomuovi vähentäisi tilavuutta. Tuomelan kaiutinkirjatkin puoltavat sen käyttöä.

Jos nyt kuitenkin luulen väärin, olisi mukavaa lukea oikea tieto laittamastasi linkistä. :))
Muistaisitko, mistä luit tuosta tilavuuden pienenemisestä?

Tuolla on käppyröitä vanun vaikutuksista:
http://users.tkk.fi/~msuikkar/Fill/Fill.htm

http://www.diysubwoofers.org/talkshop/messages/41415.htm

Syneus(m) kirjoitti:

Luin joltain sivulta, että vaahtomuovi voi olla liian tiivistä ja periaatteessa siksi jopa pienentää kotelotilavuutta. Mutta koska noin on, niin vaahtomuovia tuleekin varmaan käyttää vähemmän ja harkitummin. Polyesterivanua voi tumpata sitten enemmänkin. Kotelon eristämiseen on toki olemassa sitä varten valmistettua vaahtomuovia jota kannattaa käyttää jos vanu ei kelpaa.

Lue lisää

Heip.
Olen käsityksessä, että avosoluinen "patjavaahtomuovi" olisi sopivaa vaimennukseen, ja sitä olen itsekin käyttänyt. Sen rakenne ei ole tiivistä, vaan esimerkiksi ilman puhaltaminen vaahtomuoviin on varsin helppoa. Jos vaahtomuovin pinta on tiivis, tilanne on avoimeen rakenteeseen verrattuna erilainen.

Vaahtomuovin tiheyksiä on erilaisia. Joku massaltaan 100kg/kuutiometri on todennäköisesti niin tiivistä, että kotelotilavuuden syrjäytymistä tapahtuu.

Jos vaimennusaine pienentää kotelotilavuutta, sen voi todeta mittaamalla impedansseja bassoalueella. Suljetussa kotelossa impedanssihuippu nousee tilavuuden pienentyessä ja refleksikotelossa viritystaajuudelle sijoittuva kahden huipun välinen minimi nousee myös. Itse en ole tehnyt sellaisia havaintoja, että patjavaahtomuovi vähentäisi tilavuutta. Tuomelan kaiutinkirjatkin puoltavat sen käyttöä.

Jos nyt kuitenkin luulen väärin, olisi mukavaa lukea oikea tieto laittamastasi linkistä. :))
Muistaisitko, mistä luit tuosta tilavuuden pienenemisestä?

Tuolla on käppyröitä vanun vaikutuksista:
http://users.tkk.fi/~msuikkar/Fill/Fill.htm

http://www.diysubwoofers.org/talkshop/messages/41415.htm

Heh, lähetin tämän viestin jo kertaalleen illalla, mutta se ei näy tulleen perille.

Virittelijä kirjoitti:

Heip.
Olen käsityksessä, että avosoluinen "patjavaahtomuovi" olisi sopivaa vaimennukseen, ja sitä olen itsekin käyttänyt. Sen rakenne ei ole tiivistä, vaan esimerkiksi ilman puhaltaminen vaahtomuoviin on varsin helppoa. Jos vaahtomuovin pinta on tiivis, tilanne on avoimeen rakenteeseen verrattuna erilainen.

Vaahtomuovin tiheyksiä on erilaisia. Joku massaltaan 100kg/kuutiometri on todennäköisesti niin tiivistä, että kotelotilavuuden syrjäytymistä tapahtuu.

Jos vaimennusaine pienentää kotelotilavuutta, sen voi todeta mittaamalla impedansseja bassoalueella. Suljetussa kotelossa impedanssihuippu nousee tilavuuden pienentyessä ja refleksikotelossa viritystaajuudelle sijoittuva kahden huipun välinen minimi nousee myös. Itse en ole tehnyt sellaisia havaintoja, että patjavaahtomuovi vähentäisi tilavuutta. Tuomelan kaiutinkirjatkin puoltavat sen käyttöä.

Jos nyt kuitenkin luulen väärin, olisi mukavaa lukea oikea tieto laittamastasi linkistä. :))
Muistaisitko, mistä luit tuosta tilavuuden pienenemisestä?

Tuolla on käppyröitä vanun vaikutuksista:
http://users.tkk.fi/~msuikkar/Fill/Fill.htm

http://www.diysubwoofers.org/talkshop/messages/41415.htm

Heh, lähetin tämän viestin jo kertaalleen illalla, mutta se ei näy tulleen perille.

Lue lisää

Patjavaahtomuovia olen itsekin käyttänyt ja mittauksien mukaan ei ole tapahtunut mitään negatiivista. Pinnoitettu onkin sitten toinen juttu, tai todella tiivis. Kiitos selventävästä viestistäsi.

Linkkiä en nyt muista ja aika ei riitä sen kaivamiseen, tsekkaan myöhemmin paremmalla ajalla. Osoite on aikaisemmissa keskusteluissa....jossain...