On turha valittaa että eletään köyhyysrajalla ja sen alapuolella,meillä on liiankin hyvä elintaso. Sen näkee yrittäjänä jo siinä,et työpaikkoja kun on auki,työkkärin kautta ei tulla työhön,vaan lasketaan tarkoin ettei kannata tulla,menetän ne ja ne etuudet sosiaalipuolelta jos tulen ja joudun joka aamu vielä nousemaan aikanaan ylös.
Eikö silloin oo liian hyvä sosiaaliturva kun kansa on niin kieroutunutta ettei halua tehdä työtä.Olen sitämieltä että sosiaalietuuksia ei saa yhtään parantaa niinkauan kun ollaan siinä että työpaikka ei kelpaa,sitä tarjottaessa.Suomen kansa on jo niin vääristynyttä työntekoon hyvän elintason takia et työvuoron loputtua,heitetään kännykkä pöydälle sanoen "et hyi työkalu".Veroja pienemmäksi ja sosiaalietuuksiin leikkauksia,et työnteko alkaa maistumaan.
Eikö silloin oo liian hyvä sosiaaliturva kun kansa on niin kieroutunutta ettei halua tehdä työtä.Olen sitämieltä että sosiaalietuuksia ei saa yhtään parantaa niinkauan kun ollaan siinä että työpaikka ei kelpaa,sitä tarjottaessa.Suomen kansa on jo niin vääristynyttä työntekoon hyvän elintason takia et työvuoron loputtua,heitetään kännykkä pöydälle sanoen "et hyi työkalu".Veroja pienemmäksi ja sosiaalietuuksiin leikkauksia,et työnteko alkaa maistumaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Et vetkuilis, et kusis silmään, huolehtisit kaikista työnantajamaksuista, kahvitauoista ja muista velvoitteista, saisit varmaan työntekijän. Mut kun sun pitää yrittää repiä mahdollisimman iso tuotto työntekijän selkänahasta, niin pestaa vaan pimeästi se maahanmuuttaja tai käy hakemassa kiinasta.
Maksamme tessin mukaista palkkaa ja kestää tarkistukset ja päivänvalon joka ikisen työntekijän kohdalla.-Ei ole siitä kiini,vaan ihme kyllä työkkäristä tulevilla ei ole työmotivaatiota,ikävä tosiasia.Kaikki jotka meillä on töissä,30 henkilöä on tulleet suoraan valmistuttuaan terveysalanoppilaitoksesta.Työkkäristä tulevat pyytävät kirjoittelemaan mitä ihmeempiä todistuksia ettei päiväraha katkea.Ja aina päiväraha katkeaa kun työ ei kelpaa,meillä ei poleta näin halpaan.Et revi siitä ja nuku laiskuuttas sosiaalipummi.Ja uskon et Kiinasta sais virkeämpää työväkeä kuin Suomen työkkäristä ja ihan samoilla euroilla.Tähänhän Suomi on ajautumassakin,suomen kansa on uusavuttomia ja hukkuu viinaan.
puupäät, sillä he ei huku.
Mielestäni työttömiltä pitää ehdottomasti ottaa pois kaikki korvaukset ja avustukset. Työttömät voitaisiin aivan hyvin myös pakottaa töihin. Esim. jos Kemijärveltä ei kerta kaikkiaan löydy töitä niin tuodaan työttömät vaikka kahlittuina vankivaunuissa Uudellemaalle, jossa hommia kyllä riittää. Ehkä hallituksen kannattaisi rakennuttaa jonkin sorttisia vartioituja leirejä, joissa nämä muualta siirretyt entiset työttömät majailisivat vapaa-aikanaan. Eivätpähän ainakaan pääsisi varkaisiin tai ryyppäämään, kuten demarien hallitsemassa Suomessa ovat tottuneet.
Suomi on niin pieni maa,että joka jää työttömäksi Kemijärvellä,työpaikkoja varmasti löytyy ruuhkasuomesta,jos on halua tehdä työtä.Onko meillä työttömyyttä, käyn päivittäin www.mol.fi sivuilla ja siellä on pääkaupunkiseudulla avoimia työpaikkoja pilvin pimein.Mutta missä on meidän työnhakijat? Ilmeisesti nukuttaa aamusta ja päiväraha juoksee ettei tarvi tehdä vain sitä josta saa palkan ja jota työksi kutsutaan.Siitä on jo hyvinvointivaltio sosiaalietuineen vierainnuttanut.MITÄ SELLANEN HOMMA ET MINUN PITÄIS AAMULLA NOUSTA YLÖS JA LÄHTEÄ TYÖHÖN/EI KUULKAA KÄY.....Ykskantaan jos työnteko ei maistu päivärahat poikki ja ei mitään sossunapuja,uskon että pötkyiliät menee kilpaa työpaikkojen perässä.On opetettu liian hyvälle....
Muistaakseni Urpo Leppänen työvoimaministerinä saattoi voimaan työllisyyslain, jonka mukaan yhteiskunta takasi työpaikan kaikille vähintään puoli vuotta työttömänä olleille. Sen heikkous oli siinä, että työllistämisvastuu langetettiin kunnille, joilla ei ollut tarjota oikeaa, markkinoiden kysyntää vastaavaa työtä.
Ehdotuksesi, että palataan siihen, että yhteiskunta takaa työpaikan kaikille työttömille, on perustaltaan hyvä. Ehdotuksesi, että työllistämisvastuu ja palkanmaksu - näin ainakin ymmärsin - sälytetään yksityisille työnantajille, on vielä parempi. Kun siinä lisäksi valtio antaa muualle muuttaville vieläpä asunnot, ollaan aina vain paremmilla linjoilla. Tosin niitä lähiöihin, joita usein myös jonkin sortin leireiksi kutsutaan, tarvitaan mittavat yhteiskunnan investoinnit.
Ehdotuksesi ainoa heikkous on, että siinä tuossa pelkistetyssä muodossa hajotetaan perheet. Kyllä kai työllistettävän äidin tai isän pitäisi sentään voida asua ainakin samalla paikkakunnalla lastensa kanssa? Parantaisin ehdotustasi niin, että samalla kun työtön tuodaan Uudellemaalle, myös hänen työssä olevalle puolisolleen tarjotaan sieltä uusi työpaikka entisin ehdoin.
Eikö osan vastuusta avointen työpaikkojen täyttämisestä voi siirtää kansalaisille itselleen vai ovatko niin avuttomia, että siinäkin tarvitsevat valtion holhousta?
Eikö työtön itse voi lähteä ottamaan selvää, kuinka hän voi työllistyä? Marssimalla työvoimatoimistoon, moni on löytänyt vastauksen omaan työllistymiseensä. Käsittääkseni työvoimatoimistoissa on saatavissa tietoa työvoimatilanteesta, avoimista työpaikoista, koulutusvaihtoehdoista, yrittämisestä(?) jne. jne.
Vaikka jollekin aloille on pilvin pimein työnhakijoita yhtä työpaikkaa kohti, niin toisille aloille ei saada työvoimaa, vaikka siitä oltaisiin valmiita maksamaan yli TES:n mukaisia korvauksia ja muita etuja! Hoitoala, rakennusala jne. olisivat varmasti oikeasti tyytyväisiä, jos heidän ilmoittamiaan avoimia työpaikkoja hakisi satoja työttömiä työnhakijoita / avoin työpaikka. Näin se ei kuitenkaan ole, valitettavasti. Tai sitten kyseisten alojen edustajat valittavat turhaan ongelmistaan saada osaavia työntekijöitä, mutta siihen en usko.
Jos itse olisin työtön, niin varmasti ottaisin vastuun ensisijaisesti itse itsestäni. Kenties ensin yrittäisin hakea avoinna olevia saman alan töitä, joita luultavasti saisin helposti. Jos näin ei kävisi, niin miettisin yrittäjäksi ryhtymistä. Melko varmasti en alkaisi yrittäjäksi, koska se on melkein kuin rikollista toimintaa (SDP) Suomessa. Omiin nimiinsä töitä tekevä eli yrittäjä on etukäteen ajettu ahtaalle kaikenlaisilla velvotteilla, jotta tuskin alkaisin yrittäjäksi. Ehkäpä kouluttautuisin uudelleen uudelle alalle tai hankkisin hieman paremman koulutuksen nykyiselle alalle ja toivoisin sen parantavan työllistymistäni. Tämä on pelkkää spekulointia, sillä olen töissä päivät ja maaseutuyrittäjä vapaapäivät!
Tietysti yhteiskunnan vastuutakin tarvitaan, mutta turhan vähän korostetaan yksilön vastuuta itsestään. Moni kuvitteleekin, että valtio tulee hakemaan sinut kotisohvalta ja osoittaa sinulle työpaikan. Näinhän se käytännössä ei ole. Tosin yrittäähän työvoimahallinto lähettää työttömiä firmoihin, mutta onko tällaisen lähetetyn ihmisen työmotivaatio läheskään samalla tasolla, kuin vapaaehtoisesti työtä hakevalla? En väitä mitään!
Uskon kuitenkin vahvasti, että monessa tapauksessa työllistyminen on kiinni nimenomaan siitä työttömästä itsestään ja hänen tekemistään ratkaisuista eli opiskelusta, työn perässä muuttamisesta, työnhakemisesta jne.
pian 61 vuotta täyttävä ukkeli joka pantiin eläkeputkeen kaksi päivää sen jälkeen kun täytti 55 vuotta. Oli vissiin liikaa ryppyjä naamassa kun ainakaan poissaolot ei olleet syynä kun niitä oli koko työhistorian aikana keskiarvona alle yksi päivä vuotta kohti. Laskin justiin että 63 kirjallista työhakemusta olen tehnyt näitten vuosian aikana ja tuloksena kaksi haastattelua. Lisäksi ainaski tuplamäärä puhelimella ja sähköpostilla tehtyjä kontakteja ja tulos plus miinus nolla. Ainakaan kansakoulupohjaselle kymmenien vuosien teollisuustyökokemuksen omaavalle ihmiselle ei kukaan halua työtä antaa.
Työllistämislakia on yritetty saada voimaan varsin monenkin työvoimaministerin aikana. Minulle oli tosin yllätys se, että jo Urpo Leppänen on sitä kaavaillut?
Pakkotyöllistämisessä on varsin monia ongelmia, eräs on se, että kunnilla ole todellakaan resursseja luoda kovinkaan monia työpaikkoja. Ihmisten työllistäminen toisarvoisiin töihin ei ole mielekästä, eikä se ole myöskään ihmisarvoa kunnioittavaa toimintaa. Lisäksi se ei ole taloudellisesti järkevää. Kuntapuolen työtehtävät vaativat koulutusta, aivan pystymetsästä ei tekijöitä voida haalia. Kuntapuolen suurimpia työllistäjiä ovat sivistys-, opetus-, sosiaali- ja hoivatyöt.
Yrittäjyyttä voitaisiin tukea ja näin luoda uusia työpaikkoja, ongelmana tässä on se, että tämän tyyppinen puuhastelu ei juurikaan nostaisi kansantuloa, tulos olisi jopa päinvastainen. Mikäli ihmiset toimisivat vähän tuottavissa -palvelualan tehtävissä (niitähän ne olisivat) yritysten työvoimapula olisi kasvava ongelmia. Toisten paitojen pesemisellä ei globalisaatiokilpailussa pärjätä.
Ihmisten pakkosiirrot poikivat varsin suuria sosiaalisia ongelmia, näin, vaikka perhesuhteetkin huomioitaisiin. Ihmisten siirtäminen paikasta toiseen vaatii nimenomaan omaa motivaatiota, ellei sitä ole: terveysongelmat, alkoholismi, sosiaaliset ongelmat lisääntyvät, jopa siinä mitassa että kansanterveystilastoissa ne näkyvät.
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on unohdettu se, että kansa on kansa on lopultakin se, jonka tarpeiden mukaisesti yhteiskuntaamme kehitetään. Ihmiset eivät ole siis yrityksiä varten, eivätkä poliitikkojen vaalikarjaa. Ihmisten etuja on siis pyrittävä ajamaan.
Menestyvän yrityksen taustalta ei saa löytyä pakottamista, eikä myöskään epäasiallisia toimintatapoja, muuten kansainväliset yhteisöt reagoivat ja ne tekevät sen nopeasti. Yhteiskunnallisten toimijoiden ei tämän tyyppistä toimintaa sovi tukea.
Minulle oli henkilökohtaisesti yllätys se, että oikeistolaisesti suuntautunut hallituksemme ei osaa toimia liberaalisten ihanteiden mukaisesti. Täällä harjoitettu politiikka on ummehtunutta ja pelkästään yksittäisiin ja jopa vanhentuneisiin talousteorioihin nojautuvaa. Innovaatiot puuttuvat ja ongelmista ei keskustelua sallita. Hallituksen politiikka on vanhoillisempaa, kuin demareiden oli. Näin, mikäli kansalaisyhteiskuntaa ajattelee.
vaikkakin itse ehdotus oli asiallinen.
Muutamilla sosiaalipolittisilla toimilla ja lakimuutoksilla voitaisiin pakottaa ihmiset muodostamaan uusioperheitä jotka paikkaisivat alueellisen kehityksen epäkohtia.
V 2007 näistä työvoimapulan aloista voitaisiin aloittaa.
Saatettaisiin yhteen uusiopuolisot/työnantajat/ paikkakunnat säätämällä pakkolaki jossa sukupuoli ei olisi este avioliiton solmimiselle.
Työnatajien koulutustilaisuudessa suoritetun kyselyn perusteella näistä oli pula tai vaikeuksia saada työntekijöitä.
Myyjä/kassamyyjä.(vähittäiskauppa) 2470
Vartija 1360
Puhdistus-.ja.siivoustyö 1310
Tarjoilija 1310
Asentaja.(rakentaminen) 1050
Kokki 960
Myynti-.ja.markkinointihenkilö 890
Suunnittelu-.ja.kehitystehtävät.(tietotekniikka) 840
Asentaja.(teollisuus) 830
Ajoneuvonkuljettaja 820
Varasto-./.terminaalityöntekijä 770
Maalari 590
Lähi-/perushoitaja 570
Rakennustyöntekijä 560
Hitsaaja 510
Työnjohtaja 340
Ravintola/keittiöapulainen 290
Koneenkuljettaja 260
Kerroshoitaja 230
Kiinteistönhuoltotyö 200
Laske yhteen ja jaa kahdella paikkaunnittain /työssäkäyntialueittain ja laadi lista avioliittoon kuulutettavista.
Helppoa kuin maajussin heinänteko maaliskuussa.
Kysymys ei ollut vain työllistämislain kaavailusta, vaan meillä oli ihan oikeastikin voimassa 80-luvun puolivälistä 90-luvun alkuun asti työllistämislaki, jonka avulla työttömät työllistettiin yhteiskunnan toimesta muutaman kuukauden sisällä. Työllistämisvastuu oli kunnilla ja ehkä muullakin julkisella sektorilla.
Laista tai ainakin sen soveltamisesta lipsuttiin lamavuosina, koska alettiin ajatella, ettei julkinen sektori voi palkata sentään koko viisinkertaistanutta määrää työttömiä tuottamattomaan työhön vain siksi, että jokaisella olisi työpaikka.
Ei menty silti siihenkään, mitä nimimerkki "Maanviljelijä" esittää eli että yksityiset työnantajat pakotettaisiin ottamaan työttömät töihin, vaikka niillä ei olisi tarvettakaan.
Näköjään lähihistorian kertaus olisi paikallaan, tietosi oli minulle uusi, siitä kiitos, jopa suuri sellainen.
Pakkotyöllistäminen on ollut varsin usein esillä, sen ongelmia on käyty läpi varsin monessa työryhmässä. Toimimaan sitä ei avoimessa valtiossa saada oikeastaan mitenkään. Työmarkkinoiden sotkeminen ei ole kovinkaan yksinkertainen asia, sillä on taipumus heijastua niin monelle osa-alueelle. Tärkeimpiä ovat tietenkin yleinen ansiokehityksen lasku, samoin tuottavuuden notkahdus.
Työllistymisvastuu on nykyisin nimenomaan työttömillä itsellään.
Minulla ei ole ehdotonta kantaa sen puolesta, mitä nimimerkki "Maanviljelijä" tuossa ylempänä esitti eli että valtio järjestäisi työpaikan työttömille pakottamalla yksityiset työnantajat työllistämään työttömät niin, että valtio itse vastaisi lähinnä työttömien kuljetuksista paikkakunnille, joissa työtä on sekä heidän asunnoistaan.
Työttömät on velvoitettu päivärahan menetyksen uhalla käymään keskustelu työvoimaviranomaisten kanssa määräajoin. Noissa keskusteluissa käydään läpi avoimet työpaikat, koulutuskurssit ja muut vaihtoehdot. Samalla katsotaan, olisiko työtön oikeutettu viemään työnantajalle houkutuksena mukanaan yhteiskunnan tarjoaman palkkatuen.
Monelle noiden keskusteluiden ja niiden jatkotoimien avulla löytyykin työ- tai koulutuspaikka, mutta useimmiten ei ainakaan ensimmäisellä kerralla.
Ensinnäkin esimerkiksi rakennusalan työnantajat ovat varsin haluttomia ottamaan töihin väkeä, joka ei ole ollut päivääkään rakennustöissä, eikä saanut alan koulutusta. Vastaava ongelma on sairaanhoitoala - pitäisi muka olla vähintään hoitoalan koulutus. Itse asiassa joka alalla työnantajat vaativat jonkinlaisen työkokemuksen tai koulutuksen, eivätkä luota työssä oppimiseen. Omituista käyttäytymistä työnantajien taholta, eikö totta?
Toiseksi, työnantajat vaativat yleisesti, että työtön "tuo mukanaan" työllistämistuen, jolloin heidän ei tarvitsisi maksaa koko palkkaa omasta pussistaan. Työllisyystilanteen parannuttua työllitämistuettuja on kuitenkin aiempaa vähemmän saatavilla. Onko tuen vaatiminen työnantajan taholta silloin kohtuullista vai ei?
Opiskelupaikoista puolestaan vastaa yhteiskunta yksin, eikä niiden riittämättömyys ei ole sen kummemmin työnantajan kuin työttömänkään syy. Siispä nimenomaan valtion on ohjettava koulutuksen ja tulevaisuuden työvoimatarpeen kohtaamisesta yhteistyössä työnantajien kanssa. Lääkäripulastakin päästäisiin, jos lääkärikoulutukseen valittaisiin vaikkapa edes viisinkertainen määrä opiskelijoita nykyhetkeen verrattuna.
Lex Leppäsestä hieman enemmän:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_Leppänen
""Veroja pienemmäksi ja sosiaalietuuksiin leikkauksia,et työnteko alkaa maistumaan.""
mutta diagnoosi väärä.
Suomessa harjoitettavan sosiaalipolitiikan yhtenä painavimmista peruskivistä on työhön osallistuminen jonka seurauksena syntyy kansantuotetta ja verotuloja jolla yhteiskunta järjestää kulloinkin tarpellisiksi katsottavia palveluja sekä siirtää tuloja niille alueille joiden uskotaan lisäävän hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Pyrittäessä lisäämään työllisyyttä (siis osallistumista työntekoon) on menty linjalle jossa työnteolla ja siitä saatava korvas ei aina riitä toimeentuloon vaan lisäksi kunnat joutuvat maksamaan työntekijälle esim.asumistukea.
Voidaanko mielestäsi tällöin puhua työllistymisestä ?
Voidaanko mielestäsi tällöin puhua työpaikasta ?
Voidaanko mielestäsi tällöin puhua järkevästä verovarojen käytöstä?
ja kaikki mahdolliset tulonsiirrot tasan kaikilta. Aloitetaan sitten uusi keskustelu siitä, mihin kaikkeen ne kuntien ja valtion keräämät veroeurot ovat hulahtaneet. Uusjakoon sietää koko potti.
Tarveharkinta olisi poikaa hyvätuloisten lapsilisissä, terveyskeskusmaksuissa, Kela-korvauksissa ja esim. korkeakoulujen lukukausimaksuissa.
ovat olleet ensimmäisinä pussilla ja poliitikot sitten, ja humps ei ole enää varaa köyhäinapuun.
???