et (elämänkatsomus): opetellaan muita uskontoja, ev.lut: ussan tunneilla opetellaan myös muita uskontoja. hyvin vähälle jää varsinainen oman uskonnon opetus. Mun mielestä sitä pitäis lisätä!
mikä taso!
peruskoulu
5395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samaa mieltä olen, aika harva "kristitty" tuntee kristinuskoa paljoakaan. Toisaalta on tosi tärkeetä että opiskellaan myös muita uskontoja...
Itseasiassa toivoisin lisää ussantunteja. Nykyinen määrä ei riitä ainakaan mulle...en missään tapauksessa kannata uskonnon opetuksen poistamista kokonaan.
Musta on huvittavaa, että melkeen kaikki suomalaiset on sanoo itteään kristityiks, vaikka tosi harva uskoo oikeesti Jumalaan ja Jeesukseen
Yleisintä on tää: kyl mä uskon Jumalaan ja Jeesukseenkin...mutten mä usko et Jeesus ois tehny mitään ihmeitä tai ollu Jumalan poika.
Onko toit nyt sitä kristinuskoa?
että kristinusko lykätään meille papereihin muutama kuukausi syntymästä. On vain tapana kastaa lapsi. Vanhempi tai vanha perinne/tapa on päättänyt uskontoni puolestani.
Menen uskonnon tunneille vuosia. Koen opetuksen ahdistavaksi, koska en tiedä asiasta mitään ja kieli millä opettaja puhuu, on lapselle kovin outoa. Saan huonoja arvosanoja, koska vastaan kokeessa kysymykseen lähimmäisistä kirjoittamalla paperiin vierustovereitteni nimet. Joudun jälki-istuntoon miettimään, kuinka tuli taas tehtyä väärin. Opettaja on erittäin tuohtunut. En tiedä miksi.
Menin rippikouluun, koska niinhän sitä tehdään yläasteella. Leirillä oli kivaa. Enhän minä oppinut niitä rukouksia. En pidä paskanpuhumisesta, joten en sanonut alttarilla "uskon Jumalaan", koska en uskonut. Sain lahjaksi rahaa. :o)
Menin lukioon. Lintsasin suurimman osan uskonnontunneista. Sain huonoja arvosanoja, kun vastasin edelleenkin "väärin" kaikkiin kysymyksiin. Ajattelu ja filosofointi johdatti minut jatkuvasti puhutteluun opettajani kanssa, joka neuvoi minua lopulta eroamaan kirkosta.
Erosin kirkosta. Jouduin ihan vanhan kaavan mukaan juttelemaan kirkkoherralle. Olihan se outoa. Minulle uskonto ei merkinnyt ikinä mitään, en tiennyt siitä mitään. En edelleenkään ymmärtänyt pastorin kieltä - synti, vanhurskaus, häh? Miltä vuosisadalta tuo suomen kieli on?
Nyt en kuulunut kirkkoon, ei uskonnontunteja. Olin vapaa kasteessa saadusta kahleesta.
Luulen, että olisin uskontomyönteisempi jos olisin aikoinani saanut itse löytää uskontoni rauhassa. Kristinusko on uskonnoista ehkä kaikkein ahdistavin syntiopetuksineen, helvetteineen, surkeuksineen, kuolemineen ja jumalanpelkoineen. Kristillinen etiikkakaan ei sovellu enää tähän päivään.
En ikinä halua, että lapseni joutuu kokemaan saman kuin minä. En aio kastaa lapsiani. Opetan lapseni suvaitsevaisiksi, kerron heille uskonnoista MONIKOSSA!, en pakota enkä halua heidän uskovan olevansa syntisiä.
Uskonnonopetus tulisi olla informatiivista, ei saarnaa tai todellakaan suoraan raamatusta - lapsi ei sitä ymmärrä.
ton järkevempiä sanoja ei ole ennen kuultu.. suora
Vihasin jo peruskouluissa eri uskontoja, ne ovat mielestäni täysin turhia. Uutisiakin katsoessa ei voi välttyä ajattelemasta homman järkevyyttä kun jossain Intiassa jengi hyppää johonkin jokeen toivoen sen "pyhyydestä" tarttuvan osan uijaansa.
Olen samaa mieltä aikuisen kanssa. Eri uskontoja pitäisi esitellä enemmän. Sitä pitää vasten tahtoaan käydä uskontotunneilla, ja nykyäänhän niissä lähinnä puhutaan raamatusta, Jeesuksesta & jumalasta. Yläasteen seitsemännellä kun olen, ei ole KERTAAKAAN puhuttu muista uskonnoista. Olen valinnut suuntani, ja raamattu jeesustelu ei sitä muuta. Ja sitä jotenkin ihmeellisesti aina vaietaan noitavainoista ja ristiretkistä. Rippileirille en mene, en ole tapakristitty. En kulje lauman mukana. Eroan kirkosta heti kun mahdollista. Uskonnon opetuksen voisi ottaa pois kokonaan, tai ainakin muuttaa radikaalisti.
ex-hellari