Neikkujen menestyksen salaisuus

Keväkesän -44 suurhyökkäyksessä neukut olivat selvästi ylivoimaisia kaikissa suhteissa. Lisäksi vaikuttaa, että neukuilla oli parempi motivatio sotimiseen. Mistähän tämä johtui?

Suomalaisten ylempää keskijohtoa on paljon kritisoitu aloitekyvyttömäksi, saamattomaksi ja jopa"laiskaksi". Johdon sanotaan tuhlanneen noin 800 vrk loistokorsujen ja esiintymistalojen rakennuttamiseen. Sen sijaan joukkojen koulutus ja linjojen rakennus eivät kiinnostaneet liki ensinkään. Odoteltiin vain seuraavaa lomaa ja kadehdittiin takarintamasotilaiden kissan päiviä ja suuria lottakeskittymiä. Mistähän tämä johtui?

Yhtenä mahdollisena syynä saattaa olla poliittisen upseeriston (politrukkien) puuttuminen suomalaisen armeijan organisatiosta. Onkohan olemassa tutkimusta, jossa on tarkasteltu suomeksi ilman ennakko asennetta politrukkien osuutta neukkujen armeijan menestykseen pitkän sodan loppuvaiheessa?
2327
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

ns.sulkujoukkoja jotka konekivääreineen estivät pakenemisia.
Tässä oli neukkujen puolella selvä etu suomalaisiin nähden. Nämä taustajoukot lisäsivät kummasti puna-armeijan taistelumotivaatiota.

Äänestä

"Neikkujen menestyksen salaisuus"


Suomen rintamilla käytiin asemasotaa joulukuusta
1941 aina kesäkuun 1944 suurhyökkäykseen saakka.
Tuona aikana rintamillamme ei taisteluja juurikaan
käyty.

Sitä vastoin puna-armeija ja Wehrmacht kävivät kovia
taisteluja koko ajan kesäkuusta 1941 toukokuuhun 1945.

"Ne harjoittelivat, meikäläiset eivät treenanneet"

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Puolueeton tarkkailija kirjoitti:

Keväkesän -44 suurhyökkäyksessä neukut olivat selvästi ylivoimaisia kaikissa suhteissa. Lisäksi vaikuttaa, että neukuilla oli parempi motivatio sotimiseen. Mistähän tämä johtui?

Suomalaisten ylempää keskijohtoa on paljon kritisoitu aloitekyvyttömäksi, saamattomaksi ja jopa"laiskaksi". Johdon sanotaan tuhlanneen noin 800 vrk loistokorsujen ja esiintymistalojen rakennuttamiseen. Sen sijaan joukkojen koulutus ja linjojen rakennus eivät kiinnostaneet liki ensinkään. Odoteltiin vain seuraavaa lomaa ja kadehdittiin takarintamasotilaiden kissan päiviä ja suuria lottakeskittymiä. Mistähän tämä johtui?

Yhtenä mahdollisena syynä saattaa olla poliittisen upseeriston (politrukkien) puuttuminen suomalaisen armeijan organisatiosta. Onkohan olemassa tutkimusta, jossa on tarkasteltu suomeksi ilman ennakko asennetta politrukkien osuutta neukkujen armeijan menestykseen pitkän sodan loppuvaiheessa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu