Miksi kepu ei juhli näyttävämmin YYA-sopimuksen 60-vuotispäivää, vaikka kyseessä on puolueen kannalta ehdottomasti tärkein paperi, mitä on koskaan allekirjoitettu.
Olipa sopimuksesta ja sen välttämättömyydestä sen tekoaikana mitä mieltä hyvänsä, niin se sinetöi kepu-maalaisliiton valtakauden kymmeniksi vuosiksi. Kekkonen ja hänen juoksupoikansa hallitsivat diktaattorin ottein myös Suomen sisäpolitiikkaa tämän ansiosta.
Olipa sopimuksesta ja sen välttämättömyydestä sen tekoaikana mitä mieltä hyvänsä, niin se sinetöi kepu-maalaisliiton valtakauden kymmeniksi vuosiksi. Kekkonen ja hänen juoksupoikansa hallitsivat diktaattorin ottein myös Suomen sisäpolitiikkaa tämän ansiosta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kepu ei ole koskaan pyytänyt anteeksi Suomen kansalta, yhteistyötä NKP:n ja SKP:n kanssa. Muistissa on vielä maaherra Miettisen esitykset itsenäisyyspäivän siirrosta. Vittu miten paljon häpeän, maanviljelijän lapsena, että joskus äänestin Kekkosta.
YYA-sopimuksen 60-vuotispäivä ei näkynyt juuri mediassakaan, joten ehkä sitä vain unohdettiin juhlia.
Sitä paitsi valtakunnan nykyhetkikin on täynnä kuntaliitossopimuksia ja muita YYA-sopimukseen verrattavia tapahtumia, joten nuo menneet sopimukset tuntuvat nykyisten rinnalla merkityksettömiltä.
... voittajavaltion tahto. Paasikiven ja Kekkosen ansiosta siitä saatiin sellainen, että se ei saattanut meitä samanlaiseen asemaan kuin muista itäisen Euroopan maiden vastaavat sopimukset. Kekkonen keskittyi koko toimintansa ajan siihen, ettei sopimuksen sotilaallisen yhteistyön pykäliä tarvinnut ottaa käyttöön. Kekkonen myös alkoi puhua Suomen puolueettomuudesta ottaakseen etäisyyttä venäläisiin.
Tuohon tekstiin ei ole mitään huomauttamista. Paitsi ehkä sen verran, että Suomella kävi tuuri myös tässä asiassa. Jos Stalin olisi vaatinut Suomea allekirjoittamaan yhtä tiukan sopimuksen kuin muutamat muut vastaavassa asemassa olevat maat joutuivat tekemään, niin Ruotsin olisi ollut pakko luopua puolueettomuudesta. Tässä venäläiset sitten näkivät paremmaksi jättää Suomi löysemmälle hihnalle kuin muutoin ehkä olisivat tehneet.
Ongelmat alkoivatkin sitten siinä, kun Kekkonen monopolisoi ulkopolitiikan itselleen ja pian käytti sitä lyömäaseena myös sisäpolitiikassa. Vastustajat hiljennettiin puolue kerrallaan Maalaisliitosta alkaen ja päätyen lopulta SDP:n kautta Kokoomukseen. Kuka ei ollut Kekkoselle sopiva, niin sillä ei ollut asiaa hallitukseen.
... oman asemansa varmistamiseksi hoitaa hyvin Neuvostoliiton suhteita, hänellä oli ylivoimainen kansan enemmistö takanaan ensimäistä presidentin vaalia lukuunottamatta. Hän monopolisoi ulkopolitiikan itselleen niin, ettei hallitukseen päästänyt AVOIMESTI neuvostovastaisia ihmisiä eikä puolueita. Tällaisia olivat esimerkiksi Tanner, Pitsinki, Junnila, Vennamo, Ehrnrooth, dematit Tannerin aikana ja Kokoomus siihen saakka kun Holkeri tuli puheenjohtajaksi.