Vanhasen II hallituksen pääministerin tasosta ja poliittisesta kulttuurista
Media kaikkinensa on laajalti uutisoinut, että Kokoomuksen puoluejohtaja erotti nykyisen ex-ulkoministerin. Kyseinen uutisointi on tapahtuneen de facto -kuvausta, mutta kertomus on periaatteessa perustuslakimme vastainen. Koska asia on ainakin yhden messun arvoinen, on todettava seuraavaa:
Vanhasen II hallituksen pääministeri on toiminut asiassa vastuuttomasti ja myös monet muut toimijat ovat menetelleet asiassa perustuslain hengen vastaisesti. Ikävää on todeta, että 'mieskunnollaan' korskuva ex-ulkoministeri on osoittautunut käytännössä 'm-nattomaksi'. Hänellä ei ollut kanttia katsoa peliä loppuun saakka. Särmää ei ollut myöskään hänen tukijoillaan juuri silloin, kun tuota tukea olisi eniten tarvittu. Itse asiassa koko poliitikkoeliitti samoin kuin poliittinen toimittajakunta toimivat sen kuuluisan 'ajopuun' tavoin. Tulee mieleen turkulainen ajattelija M. Koivisto, jolla oli sanottavaa 'sopuleista'. Ja nyt perustelut:
Alkuhersytys: Muistanemme, miten pääministeri ja Kokoomuksen johto ilmoittivat useaan otteeseen (jopa naureskellen kysyjien typeryyttä), että nykyinen ex-ulkomisteri nautti heidän täyttä luottamustaan. Mihin se luottamus äkkiä katosi? Mitään olennaista uuttahan asiassa ei koskaan ilmennyt?
Lakiperustelut: Suomen perustuslain mukaan "Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron (...) ministerille. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta" (PerustusL 64 § 1 mom.). "Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero (...) ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta" (64 § 2 mom.).
Perustuslaki on asiassa selvä: Ministerin ero voi tapahtua kolmella eri tavalla.
(1) Joko ministeri itse pyytää eroa tai (2) pääministeri tekee aloitteen ministerin erosta tai (3) eduskunta antaa ministerille epäluottamuslauseen.
Siinä vaiheessa, kun Kokoomuksen puheenjohtaja ilmoitti, ettei nykyinen ex-ulkoministeri voinut jatkaa ulkoministerin tehtävissä, nykyinen ex-ulkoministeri ei ollut pyytänyt eroa. Myöskään pääministeri ei ollut tehnyt aloitetta nykyisen ex-ulkoministerin erosta. Nykyinen ex-ulkoministeri ei ollut myöskään saanut epäluottamuslausetta eduskunnalta.
Aloitteen nykyisen ex-ulkoministerin erosta teki siis Kokoomuksen puheenjohtaja, vaikka nykyinen ex-ulkoministeri nautti edelleen pääministerin ja eduskunnan luottamusta de jure. Kokoomuksen puheenjohtaja siis de facto syrjäytti perustuslaissa säädetyn menettelyn. Ja pääministeri de facto hyväksyi sellaisen menettelyn. Koko eduskunta syrjäytettiin asiassa. Nykyinen ex-ulkoministeri ilmeisesti painostettiin eron pyynnön tekemiseen. Asiakirja päivättiin Helsingissä, vaikka nykyinen ex-ulkoministeri allekirjoitti sen Turussa.
Nykyisessä ex-ulkoministerissä ei ollut miestä allekirjoituksesta kieltäytymiseen. Mikäli hän ei olisi allekirjoittanut, pääministeri olisi joutunut miettimään, oliko nykyisellä ex-ulkoministerillä edelleen hänen luottamuksensa vai oliko luottamus loppunut ja perustuslaissa tarkoitettu aloite tehtävä. Mikäli pääministeri ei olisi tehnyt aloitetta, asia olisi jäänyt eduskunnan suhtautumisen varaan (epäluottamuslause vai ei).
Ex-ulkoministerin tapaus herättää moninisia kysymyksiä. Kysymyksiä herää paitsi ex-ulkoministerin henkilöstä myös muista politiikan toimijoista: pääministeristä, kansanedustajista ja poliittisista toimittajista. Yksi asia ei herätä kysymyksiä. Se on ex-ulkoministerin saama kohtelu politiikan 'näyttämöllä'. Ex-ulkoministeri jätettiin lopultakin yksin. Näyttää siltä, ettei hänellä ollut ainuttakaan todellsita, aitoa poliittista ystävää, joka olisi kyennyt analysoimaan tilanteen.
Tämä kaikki tapahtui pienessä pohjoisessa maassa, niin kutsutussa 'Kärsälässä', Hölmölässä, jossa kaikki asiat tuppaavat menemään päälaelleen eli muuttuvan irvikuvakseen. Mannaggia la miseria !
Viimeinen kysymys: Voivatko pääministeri ja hänen hallituksensa enää nauttia kansalaisten luottamusta?
Media kaikkinensa on laajalti uutisoinut, että Kokoomuksen puoluejohtaja erotti nykyisen ex-ulkoministerin. Kyseinen uutisointi on tapahtuneen de facto -kuvausta, mutta kertomus on periaatteessa perustuslakimme vastainen. Koska asia on ainakin yhden messun arvoinen, on todettava seuraavaa:
Vanhasen II hallituksen pääministeri on toiminut asiassa vastuuttomasti ja myös monet muut toimijat ovat menetelleet asiassa perustuslain hengen vastaisesti. Ikävää on todeta, että 'mieskunnollaan' korskuva ex-ulkoministeri on osoittautunut käytännössä 'm-nattomaksi'. Hänellä ei ollut kanttia katsoa peliä loppuun saakka. Särmää ei ollut myöskään hänen tukijoillaan juuri silloin, kun tuota tukea olisi eniten tarvittu. Itse asiassa koko poliitikkoeliitti samoin kuin poliittinen toimittajakunta toimivat sen kuuluisan 'ajopuun' tavoin. Tulee mieleen turkulainen ajattelija M. Koivisto, jolla oli sanottavaa 'sopuleista'. Ja nyt perustelut:
Alkuhersytys: Muistanemme, miten pääministeri ja Kokoomuksen johto ilmoittivat useaan otteeseen (jopa naureskellen kysyjien typeryyttä), että nykyinen ex-ulkomisteri nautti heidän täyttä luottamustaan. Mihin se luottamus äkkiä katosi? Mitään olennaista uuttahan asiassa ei koskaan ilmennyt?
Lakiperustelut: Suomen perustuslain mukaan "Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron (...) ministerille. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta" (PerustusL 64 § 1 mom.). "Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero (...) ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta" (64 § 2 mom.).
Perustuslaki on asiassa selvä: Ministerin ero voi tapahtua kolmella eri tavalla.
(1) Joko ministeri itse pyytää eroa tai (2) pääministeri tekee aloitteen ministerin erosta tai (3) eduskunta antaa ministerille epäluottamuslauseen.
Siinä vaiheessa, kun Kokoomuksen puheenjohtaja ilmoitti, ettei nykyinen ex-ulkoministeri voinut jatkaa ulkoministerin tehtävissä, nykyinen ex-ulkoministeri ei ollut pyytänyt eroa. Myöskään pääministeri ei ollut tehnyt aloitetta nykyisen ex-ulkoministerin erosta. Nykyinen ex-ulkoministeri ei ollut myöskään saanut epäluottamuslausetta eduskunnalta.
Aloitteen nykyisen ex-ulkoministerin erosta teki siis Kokoomuksen puheenjohtaja, vaikka nykyinen ex-ulkoministeri nautti edelleen pääministerin ja eduskunnan luottamusta de jure. Kokoomuksen puheenjohtaja siis de facto syrjäytti perustuslaissa säädetyn menettelyn. Ja pääministeri de facto hyväksyi sellaisen menettelyn. Koko eduskunta syrjäytettiin asiassa. Nykyinen ex-ulkoministeri ilmeisesti painostettiin eron pyynnön tekemiseen. Asiakirja päivättiin Helsingissä, vaikka nykyinen ex-ulkoministeri allekirjoitti sen Turussa.
Nykyisessä ex-ulkoministerissä ei ollut miestä allekirjoituksesta kieltäytymiseen. Mikäli hän ei olisi allekirjoittanut, pääministeri olisi joutunut miettimään, oliko nykyisellä ex-ulkoministerillä edelleen hänen luottamuksensa vai oliko luottamus loppunut ja perustuslaissa tarkoitettu aloite tehtävä. Mikäli pääministeri ei olisi tehnyt aloitetta, asia olisi jäänyt eduskunnan suhtautumisen varaan (epäluottamuslause vai ei).
Ex-ulkoministerin tapaus herättää moninisia kysymyksiä. Kysymyksiä herää paitsi ex-ulkoministerin henkilöstä myös muista politiikan toimijoista: pääministeristä, kansanedustajista ja poliittisista toimittajista. Yksi asia ei herätä kysymyksiä. Se on ex-ulkoministerin saama kohtelu politiikan 'näyttämöllä'. Ex-ulkoministeri jätettiin lopultakin yksin. Näyttää siltä, ettei hänellä ollut ainuttakaan todellsita, aitoa poliittista ystävää, joka olisi kyennyt analysoimaan tilanteen.
Tämä kaikki tapahtui pienessä pohjoisessa maassa, niin kutsutussa 'Kärsälässä', Hölmölässä, jossa kaikki asiat tuppaavat menemään päälaelleen eli muuttuvan irvikuvakseen. Mannaggia la miseria !
Viimeinen kysymys: Voivatko pääministeri ja hänen hallituksensa enää nauttia kansalaisten luottamusta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Viimeinen kysymys: Voivatko pääministeri ja hänen hallituksensa enää nauttia kansalaisten luottamusta?"
Ei,ei ja Ei!
"Viimeinen kysymys: Voivatko pääministeri ja hänen hallituksensa enää nauttia kansalaisten luottamusta?"
Vastaus: Ei, ei ja Ei!
Hallitus ei nauti kansalaisten luottamusta!!!
Mutta kua meitä kuuntelee?? EI KUKAAN!!
Päättäjät tekevät mitä haluavat!
Kysymys:Miksi hallitukseen valitaan ministeriksi,vaikka ei ole valittu eduskuntaankaan?? Sivusta vedetään!
Gronberg ja nyt Stubb!
Tätä en ymmärrä!
Kysymys:Mitä hyötyä on äänestää??