Pienessä käpykylässä, josta valitettavasti olen lähtöisin, on tullut selväksi kantani kirkosta eroamiseen. Tästä johtuen saan melko usein palautetta, että kuinka käy kirkkorakennusten jos kukaan ei maksa veroja? Aiheellinen kysymys mielestäni, vaan kun muistelen että kuinka hommattiin rahoitus viimeksi tehtyyn täysremonttiin, niin lähinnä naurattaa tuollaiset pelot. Eli aluksi remontti budjetoitiin ja ensimmäiseksi otettiin yhteyttä rahoituksen saamiseksi museovirastoon, seuraavaksi kuntaan, sitten kerättiin ylimääräistä kolehtia remonttiin, lisäksi pidettiin myyjäisiä, sitten pohdittiin kirkollisveron nostoa ja kun näiden kaikkien mahdollisten kukkarolla oli jo käyty, niin pitkän pohdinnan jälkeen haettiin tuomiokapitulilta lupaa että voitaisiinko käynnistää avohakkuu seurakunnan metsässä. Onko tämä tärkeysjärjestys muissakin seurakunnissa, sitä en tiedä. Eli koko homma maksatettiin suurimmaksi osaksi kuntalaisilla ja valtiolla, seurakunnan panos minimoitiin.
"Köyhä seurakunta"
m.susi
3272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kirkolla on rahaa, mutta muualta mangutaan kaikki mahdolliset avustukset, ennen kuin omia varoja käytetään. Ei mitään uutta.
Hirvensalon ekumeeninen taidekappelikin sai opetusministeriöltä rahaa sen rakentamiseen, kiitos Tanja Karpelan.
Yhteiskunnassa jokainen joutuu tukemaan myös vastapuolen toimintaa. Minusta Hirvensalon ekumeenisen taidekappelin tukeminen sopii hyvin Kössönömille. Onhan tällaisessa suorassa tuessa se hyvä puoli, että niillä rahoilla ei tueta piispojen palkkojen maksamista :-)
Kapitalistinen teollisuusyritys kinuaa kunnilta ja valtiolta investointitukia. Kun ne on saatu laitos toimii aikansa ja sitten siirtyy Intiaan tms. ja suomalainen väki menee kilometritehtaalle.
MITÄ maksavatkaan kuntien teollisuushallit? Sitten kun ne seisovat tyhjinä?
Kirkkorakennusten kunnostusrahoilla palkataan suomalaista työvoimaa.
Vastauksia on maailma täynnä, pitää vain esittää kysymys oikein.