Kokemusta löytyy. Puntaroin että kannattaako mennä töihin lyhyeksi määräajaksi, kun työttömänä tienaa yhtäpaljon tai jopa enemmän. Mutta jotekin aloitin työt. Rahaa ei ollut ensimmäisen 2kk aikana edes sitä mitä työttömänä, johtuen matkakustannuksista. Mutta kas kummaa hommat jatkuikin uudella määräajalla, ja palkka nousi vähän. Sain sen aikana hoitovapaasijaisuuden samasta työpaikasta missä kunnon palkka yli2000e/kk. Nyt on rahaa ihan tarpeeksi ja tulevaisuudessa näkyy palkankorotukset ja vakituinen työpaikka saman työnantajan palveluksessa.
Pomo on sanonut että teen hyvin töitä ja olen ahkera. Että hän haluaa ehdottomasti pitää minut töissä, koska olen niin ahkera ja hyvä. Jatkossa on mahdollisuudet kuulemma vaihtaa ylempiin hommiinkin...
Jos en olisi tarttunut köyteen, niin olisin varmaan vieläkin makaamassa kotona köyhänä. Mutta kun hyvin tekee työt niin voi monesti poikia lisää töitä hyvällä palkalla. Ja onko sillä merkitystä jos ekat 2kk saa saman verran kuin työttömänä, jos on seuraavat 40 vuotta töissä hyvällä palkalla? Välillä kannattaa ottaa se riskikin ei siinä menetä kuin korkeintaa muutaman satasen ja voi olla koko loppuelämä kunnossa.
Kannattaisi jopa tehdä ensimmäiset 3vuotta töitä 100e pienemmällä palkalla kuin työttömyyskorvaus. Jos sen jälkeen saa kunnon palkkaa esim 2000e/kk, niin on jo puolen vuoden aikana tienannut enemmän mitä 3 vuoden aikana on tullut hävittyä.
Pomo on sanonut että teen hyvin töitä ja olen ahkera. Että hän haluaa ehdottomasti pitää minut töissä, koska olen niin ahkera ja hyvä. Jatkossa on mahdollisuudet kuulemma vaihtaa ylempiin hommiinkin...
Jos en olisi tarttunut köyteen, niin olisin varmaan vieläkin makaamassa kotona köyhänä. Mutta kun hyvin tekee työt niin voi monesti poikia lisää töitä hyvällä palkalla. Ja onko sillä merkitystä jos ekat 2kk saa saman verran kuin työttömänä, jos on seuraavat 40 vuotta töissä hyvällä palkalla? Välillä kannattaa ottaa se riskikin ei siinä menetä kuin korkeintaa muutaman satasen ja voi olla koko loppuelämä kunnossa.
Kannattaisi jopa tehdä ensimmäiset 3vuotta töitä 100e pienemmällä palkalla kuin työttömyyskorvaus. Jos sen jälkeen saa kunnon palkkaa esim 2000e/kk, niin on jo puolen vuoden aikana tienannut enemmän mitä 3 vuoden aikana on tullut hävittyä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Palstalla on oikeaa puhetta. Tällä tavallahan ne työt yleensä on aina aloitettu, ei voi vaatia sitä isoa palkkaa aluksi, kun ei vielä mitään osaakkaan, ei niitä työelämän taitoja koulussa vielä opi ja monille kannattaa se työelämä aloittaa vielä vanhempien luona asuen. Ei tarvitse niihin tukikiemuroihin sotkeentua.
No johonkin tällaiseen malliin sitä työuraa suurin osa meistä lie aloitellut, mutta siinä nyt vaan kyllä on eroa sillä pääsetkö alkuunkaan koulutustasi vastaavalle uralle vai et.
Minäkin uskoin vähän koulutustani vastaamattomasta työstäni jotenkin vain palkituksi tulevani kun olin työnantajankin mielestä kova työntekijä, mutta palkkio sitten vaan olikin saneeratuksi tuleminen lähes kahden vuosikymmenen pakerruksen jälkeen pahimmassa iässä ja pitkäkestoiseen lamaan.
Voi hyvä jumala kun me voitaisiinkin aina vaan olla niitä kaksi kymppisiä, eikä juuri yhtään enemmän vaan mieluummin vielä allekkin niin sitten paremmin kelpaisi työnantajille ilman vuosien ammattityökokemustakin , ja jos ei kelpaisi niin sitten koulutuksen tai uudelleenkoulutuksenkin kautta voisi yrittää, ja jos ei senkään kautta kelpaisi niin ulkomaillekkin voisi vielä lähteä yrittämään.
alussa otin vastaan mitä tuli ja se poiki ajan mittaan saman mitä sinulle nyt. Jos olisin 90-luvulla ajatellut että saan saman tai paremman kuin kotona istumisesta niin....,No joillakin on se ajatus että jos ei heti saa sitä korkeampaa elintasoa kuin työttömänä niin ei kannata.
Työttömät eivät ole pankkeja, jotka voisivat lainata rahaa joidenkin tulevaisuuden hauraiden vakuuttelujen uskossa.
ei kukaan oikeasti ehkä kuitenkaan 3 vuotta jaksaisi painaa töitä ja elää 290e tuloilla, eihän?
Sillä ei perhettä elätetä eikä lasta ruokita.
Sinulla on käynyt tuuri, moni joutuu koko ikänsä tekemään noita parin kuukauden hantti ja sijaisuus hommia ja palaa loppuun.
Toivottavasti sinulle nyt ura urkenee, olen iloinen puolestasi! Itse tässä olen tekemässä samaa, eli aloittamassa lähes palkatonta työtä sillä mielellä että ehkä se poikisi jotakin enemmänkin tulevaisuudessa, kunhan teen työn hyvin ja avoimin mielin.
Eihän sitä koskaan tiedä, joskus voi käydä tuurikin!
Suomessa on ensinnäkin enää kahta päätyyppiä suomalaisia .. rikkaita ja köyhiä, tai toisin ilmaistuna työssä käyviä ja työttömiä eläkeläiset, lisäksi työttömät jakautuvat kahteen ihan erilaiseen ryhmään ... nuoret ja vanhat, ne nuorille annetut neuvot eivät oikein auta eläkeiän kynnyksellä sinnittäviä.
Tottakai nuorten kannattaa mennä työhön kuin työhön, niin olen itsekkin mennyt ja tehnyt monenlaista mutta... nuorellakin voi olla terveysrajoitteita ja vanhalla vielä lisääntyvässä määrin.
Ne neuvot ei oikein pure silloin. Eikä jaksaisi joka mummolle joka on tehnyt sitä ja tätä niitä selittää. Paikkakunnat eivät ole työnsaannin suhteen samanarvoisia eikä kaikkien ihmisten fyysinen kuntokaan samanlainen, ei myöskään älyllinen työtaito.
Jos teillä todella on ihan oikea neuvo ahkeralle ja koulutettulle ihmiselle, joka on opiskellut lamavuodet nelikymppisenä (aloitusvuosi), tehnyt osa-aikatyötä koko opiskeluajan ja pitänyt silloin myös työn takia sapattivuodenkin (huom tyssä olo oli "sapattia" opiskelijalle, joka anteeksi nyt vaan on kyllä työtä paljon raskaampaa puuhaa.(opinnot pitkittynyt työn takia), valmistunut syvimmän laman keskelle ja kun lama on hieman hellittänyt ikää onkin jo yli 60. (välissä työmatkatapaturma työharjoittelujaksolla, (seurauksena lievä tai keskitasoinen, mutta elinikäinen selkä- ja polvivamma) Työssäolovuosia etenkin viimeisiä liian vähän ja eläkeikä on 65.(nostettu joka vuosi vuodella 55- 65)
Suurten ikäluokkien kohdalla ikä onkin nyt taas jo 65 tai varhennettu eläke=alennettu eläke.
Kertokaa nyt minulle, miten elän eläkeikään asti ja hankin lisää työeläkettä. KIITOS
Mutta jos 3 vuotta tekisi töitä satasen pienemmillä tuloilla mitä pienin työttömyysturva (vajaa 400e käteen)niin todennäköisesti tuossa kolmessa vuodessa ehtisi jo kuolla nälkään. Vai tekisitkö tai pystyisitkö tekemään töitä täysipainoisesti 3 vuotta jos tulosi olisivat käteen vain 300e??
Helposti onnistuu ilman että kuolee nälkään. Jos on vaikka vähän rahaa tilillä ja vaikka jättää ostamatta uuden auton niin 30 000euroa riittää hyvin vaikka saisi palkkaa vain 300euroa kuussa.
Tai vaikka jos on oma velaton asunto, niin pitää siinä sivussa alivuokralaista joka maksaa yhtiövastikkeen, sähkön ja veden suurusta vuokraa. Joten 300e riittää hyvin elämiseen.
noinhan se menee.
tai jopa hieman velkaisena toimeentulotukea pienemmin tuloin työhän lähtevät - mikä systeemi heitä tukee selviytymään jokapäiväisistä menoista? Niitähän ei voi siirtää syrjään odottamaan tulojen kohenemista. Moni aloitteleva yrittäjä ottaa todennäköisesti vastaavan riskin mutta silloin kyse on nimenomaan YRITTÄJÄN riskistä.
Voi vain arvailla, millainen on alipalkattua työtä tehneen työmoraali sitten, jos palkka ei luvatusti nousekaan ja siirretut sekä kenties vielä elämiseen otetut uudetkin velat odottavat maksajaansa!
Mieheni vastavalmistuneena ekonomina (suht. pahaan lama-aikaan) meni töihin sellaisella palkalla, että suurin osa kurssikavereistaan olisi nauranut ja pitänyt sitä suurena loukkauksena ekonomille.
Mutta teki ahkerasti töitä, haki sitten muita töitä vähän paremmalla palkalla, sai sen paikan, teki taas siellä hommia, haki taas vähän parempaan paikkaan..
Tärkeintä on, että on näyttää työhistoria, vaikka sitten todella huonolla palkalla. Aukot näyttävät aina pahoilta.
Hieman samalla periaatteella lahdin "varmasta" tyopaikasta jo 1988.
Paastyani taloveloista luovuin "varmasta" tyopaikasta ja lahdin etsimaan tyohon tyydyttavaa sisaltoa.
Jo ensimmaiseen uuteen tyopaikkaan ( pk-yritys ) mennessa sovin periaatteen "tulos tai ulos".
Tarkastus puolen vuoden kuluttua.
Sisaantuloni tapahtui pienehkolla palkalla mutta uskoin onnistuvani.
Niin tapahtuikin ja puolen vuoden jalkeen sopimukseni muutettiin toistaiseki periaatteella ja palkkaani nostettiin sovitut 25%.
Sen jalkeen olen useampaan otteeseen eri syista vaihtanut ( konkursseja, yhdet potkut, oma kykllastyminen jne.) ja aina ehdottanut kyseista jarjestelya.
Kahdesti se on onnistunut ja kerran tyonantajaehdokas hikeentynyt.
Periaatteeni on aina ollut etta ensin annetaan naytot.
Sen jalkeen vaaditaan.
Parasta jos sen saa kirjallisena!
ole että surkupalkalla töihin lähtisi se on varma ettei palkka nouse ja minä ainakaan en työnantajan tilipussia naurupalkalla lihota.
Perseelleen sika kiusaa tekee, kun purtilon kaataa!