IV-kanavat ja kondensointuminen

okt-rakentaja

Mulle tulee taloon IV-kone LTO:lla ja maaviileen jäähdytyksellä. Tarkentaisiko joku, miten ilmanvaihtokanavissa vesi kondensoituu? Monien valmistajien iv-kanavien eristämisohjeissa puhutaan kanavien eristämisestä pinnoittamattomalla villalla ja usein sanotaan, että kun kanavat tulee ullakkotilaan (kylmätila), tarvitaan vain lämmöneristys. Jos taas tulevat sisätilaan (lämmitettyyn, yläpohjan höyrysulun alapuolelle), tarvitaan kanaviin eristys höyrysulku. Parocin esitteessä puhutaan jostain "hikoilueristyksestä höyrysulku"? Olen nähnyt useissa kuvissa vinttitilassa puhallusvillan seassa alumiinipinnoitteella päällystettyjä kanavia, kun taas ohjeissa viitataan ei pinnoitukseen ullakolla kylmässä tilassa. Miten päin se vesi oikein kondensoituu kanavissa?

Näkemykseni mukaan ensin päällystän kanavat jäähdytyksen takia solumuovilla (ainakin huoneiden tuloilma ja ehkä poistokin) ja kun mun kanavat kulkee kylmässä vinttitilassa reilusti puhallusvillan alla, villaeristettä tulee 50 mm ja toisissa paikoin pitää laittaa toinen kerros vielä 50 mm. Se tässä nyt on epäselvää, että pitääkö mun kanavien eristeet olla alumiinipinnoitteisia?

11

7703

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • on helpompi

      kääriä ja sen saumat voi ja pitää jättää auki, näin se pääsee tuulettumaan jos hikoilee. Siis ei teipata tiiviiksi.

      • okt-rakentaja

        Miten niin pitää jättää saumat auki? Jos ei ole jäähdytystä ja saumat on teipattu (kaikissa eristevalmistajien ohjeissa neuvotaan teippaamaan), niin silloinhan ei kosteus pääse eristevillaan, koska kanavan ulkopuolella on höyrysulku (alupinta). Jos taas on jäähdytys, pitää laittaa solumuovi kanavan ympärille estämään hikoilemista.

        Yritin tuossa ekassa viestissä saada vastausta miksi pitää tai ei pidä laittaa aluvilla ullakkotilassa kulkeviin kanaviin. Kaikissa esimerkkikuvissa on kanavat päällystetty aluvillaa ja kuitenkin kaikissa taulukoissa neuvotaan ettei alupintaa laiteta.


    • kieroliero
      • okt-rakentaja

        Tuo linkittämäsi taulukko on ihan sama kuin eri valmistajat mainitsevat. Tästä voisimme päätellä, että kondensoitusnmisvaaran takia periaatteessa pitäisi aina laittaa (riippumatta onko jäähdytys) höyrysulku (=alumiinipinta) ullakolla meneviin kanaviin, koska kesähelteellä kanavissa ilma voi olla alempi kuin ullakkotilassa.

        Alumiinipinnoitettu (höyrysulku) kanava suojaa ulkopuolelta tulee kosteutta (tai kastepisteen syntymistä), onko näin? Sitä en ymmärrä miksi mimenomaan ei suositella sen laittamista. Jos nyt laitan kaikkiin kanaviin (tulo/poisto/ulko/jäte) tuon alumiinipintaisen eristeen, onko siitä jotain haittaa?


      • okt-rakentaja kirjoitti:

        Tuo linkittämäsi taulukko on ihan sama kuin eri valmistajat mainitsevat. Tästä voisimme päätellä, että kondensoitusnmisvaaran takia periaatteessa pitäisi aina laittaa (riippumatta onko jäähdytys) höyrysulku (=alumiinipinta) ullakolla meneviin kanaviin, koska kesähelteellä kanavissa ilma voi olla alempi kuin ullakkotilassa.

        Alumiinipinnoitettu (höyrysulku) kanava suojaa ulkopuolelta tulee kosteutta (tai kastepisteen syntymistä), onko näin? Sitä en ymmärrä miksi mimenomaan ei suositella sen laittamista. Jos nyt laitan kaikkiin kanaviin (tulo/poisto/ulko/jäte) tuon alumiinipintaisen eristeen, onko siitä jotain haittaa?

        Hyvä, jos taulukko löytyy nykyään muualtakin, viisi
        vuotta sitten ei niitä näkynyt ...

        Se että kesähelteellä kanavan lämpötila on alempi
        kuin ullakolla ei sinänsä aiheuta kondensoitumista,
        koska oletettavasti kanavan pinnan lämpötila on kuitenkin
        kastepisteen yläpuolella.

        Toisin sanoen taulukko pitänee edelleen paikkansa
        johtuen siitä, että fysiikan lakeja ei ole menty
        sorkkimaan.

        Ylempänä esitetty alumiinipinnoitetun käyttö ja
        aukijättäminen perustunee asennusmukavuuteeen,
        eristysmielessähän alumiini on turha.


      • Allu Miini
        okt-rakentaja kirjoitti:

        Tuo linkittämäsi taulukko on ihan sama kuin eri valmistajat mainitsevat. Tästä voisimme päätellä, että kondensoitusnmisvaaran takia periaatteessa pitäisi aina laittaa (riippumatta onko jäähdytys) höyrysulku (=alumiinipinta) ullakolla meneviin kanaviin, koska kesähelteellä kanavissa ilma voi olla alempi kuin ullakkotilassa.

        Alumiinipinnoitettu (höyrysulku) kanava suojaa ulkopuolelta tulee kosteutta (tai kastepisteen syntymistä), onko näin? Sitä en ymmärrä miksi mimenomaan ei suositella sen laittamista. Jos nyt laitan kaikkiin kanaviin (tulo/poisto/ulko/jäte) tuon alumiinipintaisen eristeen, onko siitä jotain haittaa?

        Totta kai suositellaan ks. http://www.rakentaja.fi/pdf/paroc/3-7_1_FI.pdf
        s. 6 on taulukko ja tuon mukaan tekemällä vältyt lukemasta RakMK c1-c4, mikäli itse haluat päättää eristyksistä. Eristys on suojattava. Avonaiseksi sitä ei saa jättää. Tuohan on vain alumiinifolio Parocin esitteessä. Ei kai se nyt, niin kalliiksi tule.


      • kieroliero
        R_oi kirjoitti:

        Hyvä, jos taulukko löytyy nykyään muualtakin, viisi
        vuotta sitten ei niitä näkynyt ...

        Se että kesähelteellä kanavan lämpötila on alempi
        kuin ullakolla ei sinänsä aiheuta kondensoitumista,
        koska oletettavasti kanavan pinnan lämpötila on kuitenkin
        kastepisteen yläpuolella.

        Toisin sanoen taulukko pitänee edelleen paikkansa
        johtuen siitä, että fysiikan lakeja ei ole menty
        sorkkimaan.

        Ylempänä esitetty alumiinipinnoitetun käyttö ja
        aukijättäminen perustunee asennusmukavuuteeen,
        eristysmielessähän alumiini on turha.

        Heräsi hieman ajatuksia noista jäähdyksen aiheuttamasta eristystarpeesta.

        Kondenssia voi syntyä kun tuloilmakanavan pintalämpötila on alle kastepisteen. Sisällä tämä ei pitäisi olla kovin todennäköistä kun sisäilma on "kuivaa" kun se tulee jäähdytettynä ja kuivattuna sisään. Ongelmana on kanavat höyrynsulun ulkopuolella.(?) Näihin kehotetaan laittamaan 20mm solukumieristys ja se kuulemma ratkaisee ongelman.

        Ongelmallinen tilanne voisi olla kun ulkona on 25 ja kastepiste esim 18 astetta. Kanavassa menee 15 asteista ilmaa ja pintaan voisi ilman eristystä kondensoitua vettä.

        Kun ajattelee että solukumieristetty kanava sitten upotetaan yläpohjavillojen joukkoon on kanavan ympärillä 20-40cm villaa. Kanava on silloin eristetty 20mm solukumilla ja 20cm villalla. Solukumia on periaatteessa vain 1/10 osa koko eristyksestä. Lämpötila solukumin ja villan rajakohdassa on noin 16 astetta ja kondensoitumista tapahtuu kuitenkin.

        Menikö ajatuskulku metsään?


      • kieroliero kirjoitti:

        Heräsi hieman ajatuksia noista jäähdyksen aiheuttamasta eristystarpeesta.

        Kondenssia voi syntyä kun tuloilmakanavan pintalämpötila on alle kastepisteen. Sisällä tämä ei pitäisi olla kovin todennäköistä kun sisäilma on "kuivaa" kun se tulee jäähdytettynä ja kuivattuna sisään. Ongelmana on kanavat höyrynsulun ulkopuolella.(?) Näihin kehotetaan laittamaan 20mm solukumieristys ja se kuulemma ratkaisee ongelman.

        Ongelmallinen tilanne voisi olla kun ulkona on 25 ja kastepiste esim 18 astetta. Kanavassa menee 15 asteista ilmaa ja pintaan voisi ilman eristystä kondensoitua vettä.

        Kun ajattelee että solukumieristetty kanava sitten upotetaan yläpohjavillojen joukkoon on kanavan ympärillä 20-40cm villaa. Kanava on silloin eristetty 20mm solukumilla ja 20cm villalla. Solukumia on periaatteessa vain 1/10 osa koko eristyksestä. Lämpötila solukumin ja villan rajakohdassa on noin 16 astetta ja kondensoitumista tapahtuu kuitenkin.

        Menikö ajatuskulku metsään?

        täydellisen hometalon rakentaminen on aivan vastaava:
        höyrysulku ulkoseinään, ettei kosteus ulkoa pääse eristeisiin ...

        Käytännössä kastepisteet ovat toistaiseksi harvoin noin korkealla ja jos ovatkin nousee ehkä vastaavasti tuloilman lämpötila kanavassa, koska jäähdytyspatterin tehosta merkittävä osa menee kosteuden poistoon.


      • kieroliero
        R_oi kirjoitti:

        täydellisen hometalon rakentaminen on aivan vastaava:
        höyrysulku ulkoseinään, ettei kosteus ulkoa pääse eristeisiin ...

        Käytännössä kastepisteet ovat toistaiseksi harvoin noin korkealla ja jos ovatkin nousee ehkä vastaavasti tuloilman lämpötila kanavassa, koska jäähdytyspatterin tehosta merkittävä osa menee kosteuden poistoon.

        Tiedän että suomen kesässä lähennellään ennätyksiä jos kastepiste on 15 astetta. Omakotitaloissa solukumille ei ole tarvetta kuin yläpohjassa kulkevissa putkissa. Vain nämä ovat tekemisissä kostean helleilman kanssa. On aika tyypillistä että kanavat ovat täysin höyrynsulun ulkopuolella. Tuolta pohjalta voisi tehdä päätelmän solukumin turhuudesta omakotitaloissa:

        a) Solukumi kanavan pinnassa ei vaikuta juuri mitään kondensoimiseen, kun kanava on upotettu yläpohjavilloihin.
        b) Kastepistelämpötila on niin matala ettei sitä saavuteta kanaviston pinnassa.
        c) Vaikka kastepiste voitaisiin saavuttaa(esim 18 astetta) niin jäähdytyspatterista loppuu teho veden tiivistämisessä ja tuloilman lämpötila on alimmillaan sama kuin kastepiste.

        Miksi solukumia kuitenkin suositellaan kaikkialla?


      • Anonyymi
        kieroliero kirjoitti:

        Tiedän että suomen kesässä lähennellään ennätyksiä jos kastepiste on 15 astetta. Omakotitaloissa solukumille ei ole tarvetta kuin yläpohjassa kulkevissa putkissa. Vain nämä ovat tekemisissä kostean helleilman kanssa. On aika tyypillistä että kanavat ovat täysin höyrynsulun ulkopuolella. Tuolta pohjalta voisi tehdä päätelmän solukumin turhuudesta omakotitaloissa:

        a) Solukumi kanavan pinnassa ei vaikuta juuri mitään kondensoimiseen, kun kanava on upotettu yläpohjavilloihin.
        b) Kastepistelämpötila on niin matala ettei sitä saavuteta kanaviston pinnassa.
        c) Vaikka kastepiste voitaisiin saavuttaa(esim 18 astetta) niin jäähdytyspatterista loppuu teho veden tiivistämisessä ja tuloilman lämpötila on alimmillaan sama kuin kastepiste.

        Miksi solukumia kuitenkin suositellaan kaikkialla?

        Ongelmana ei ole yleensä kesän, vaan talven aikainen kondensoituminen. Jos putki on syvällä villassa ja ulkoilma ja samalla putkessa kulkeva ilma on vaikka -20 asteista, ja villa ympärillä on puolestaan selkeästi plussalla, johonkin muodostuu herkästi kastepiste. Netissä on lukuisia keskusteluja omakotitalossa asuvien ongelmista siitä, että vesi kondensoituu. Kuten https://keskustelu.suomi24.fi/t/319743/ilmastointi-putket-kondensoi-vetta

        Tällöin pisaroituu kosteutta, ellei kosteuden kulkua estetä. Solukumilla ei vain eristetä lämpöä, vaan ennen kaikkea tehdään este vesihöyryn pääsylle putken kylkeen, jossa se muuten pisaroituisi. Samaa asiaa ehkäistään alumiinipintaisilla tai muilla höyrynsulkupintaisilla eristeillä. Sen uloimman pinnan funktio on estää kosteuden kulku eteenpäin, jottei se pääse kondensoitumaan paikkaan, jossa kastepistelämpötila on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmana ei ole yleensä kesän, vaan talven aikainen kondensoituminen. Jos putki on syvällä villassa ja ulkoilma ja samalla putkessa kulkeva ilma on vaikka -20 asteista, ja villa ympärillä on puolestaan selkeästi plussalla, johonkin muodostuu herkästi kastepiste. Netissä on lukuisia keskusteluja omakotitalossa asuvien ongelmista siitä, että vesi kondensoituu. Kuten https://keskustelu.suomi24.fi/t/319743/ilmastointi-putket-kondensoi-vetta

        Tällöin pisaroituu kosteutta, ellei kosteuden kulkua estetä. Solukumilla ei vain eristetä lämpöä, vaan ennen kaikkea tehdään este vesihöyryn pääsylle putken kylkeen, jossa se muuten pisaroituisi. Samaa asiaa ehkäistään alumiinipintaisilla tai muilla höyrynsulkupintaisilla eristeillä. Sen uloimman pinnan funktio on estää kosteuden kulku eteenpäin, jottei se pääse kondensoitumaan paikkaan, jossa kastepistelämpötila on.

        > Ongelmana ei ole yleensä kesän, vaan talven aikainen kondensoituminen. Jos putki on syvällä villassa ja ulkoilma ja samalla putkessa kulkeva ilma on vaikka -20 asteista, ja villa ympärillä on puolestaan selkeästi plussalla, johonkin muodostuu herkästi kastepiste.

        No nyt on taas tyhmät tynnyrit kolisemassa!

        Mistä vitusta se kosteus kanavan ULKOPINTAAN talvella tulee? Mikäli talo ei ole panukailottajan rakentama ts. siinä on höyrysulku yläpohjassa, niin silloin yläpohjan eristeen sisällä on abs. kosteus ja kastepiste suunnilleen samat kuin ulkoilmassa. Mutta lämpötila siellä villan sisällä on kuitenkin korkeampi, joten suhteellilnen kosteus on matala.

        Linkittelit juttua ,jossa jollan on ongelmia 1½ kerroksissen talon poistolmankanaviesn (WC:n kanavasta puhe) kanssa. Jos poistoilmakanavat koukkivat kylmään tilaan ja kanavista puutttuu eristys, niin kas kummaa, silloin poistoilman kosteutta kosteus kondensoituu kanavan SISÄPINNALLE.

        Pellelle vielä kerrottakoon, että solukumi on eriste. Jos ei ei yhtään lämpöä eristäisi, niin sitten solukumin lämpötila olisi sama kuin kanavan pintalämpötila ja kosteus kondensoituisi solukumin pintaan.

        Kondensissieristyksellä tosiaan on tavoitteena estää kondenssi kokonaan. Solukumi (saumat liimattuna) tai foliopintainen mineraalivilla (saumat teipattuina) käyvät molemmat. Mutta ne saumat pitää olla tiiviit. Paljon näkee suorituksia, missä ei ole....

        Konsenssin ehkäisyys kesällä riittää parin cm eriste, mutta talvella lämpötilaerot ovat isot ja pitäisi olla väh. 100 mm villaa päällä. Nimenomaan villaa, koska solukumia ei näin paksuna edes tehdä. Niitäkin pellejä riittää, jotka kuvittelevat, että 19 mm solukumia eristää yhtä hyvin kuin 100 mm mineraalivillaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin lähti takki auki sotaan....

      Luuli, että kolmessa päivässä hoidetaan, nyt on mennyt 3,5 vuotta eikä voitosta tietoakaan. Kaiken lisäksi putin luuli,
      Maailman menoa
      112
      3647
    2. Näitä venäjä-faneja tuntuu edelleen vaan riittävän - kummallista

      ja lähinnä siis ihan suomalaisia. Mitä hienoa ja hyvää he näkevät maassa joka on diktatuuri, maassa jossa ei ole sananv
      Maailman menoa
      291
      2524
    3. Ulkoistin makuaistini Yleisradiolle

      Nyt voimme luottaa siihen, että Virallinen Totuus tekee maistelutyön puolestamme. Me persulandiassa arvostamme priimaa,
      Maailman menoa
      0
      2150
    4. Sanna on pakottaja, domina

      Pakotti sadistisessti työttömät hakemaan töitä, josta seurasi hirmuinen työttömyys. Näin on asia, jos uskomme Hesarin k
      Maailman menoa
      43
      1931
    5. Skodan hankintaan painostaminen toi potkut

      Kylläpä on kovat keinot käytössä, kun on yritetty pakottaa hankkimaan Skoda painostuskeinoilla. Kyllä valinnan pitää oll
      Skoda
      9
      1699
    6. Harmittaa ettei paluuta entiseen enää ole

      Paluuta entiseen ei ole koska pilasit kaiken.
      Ikävä
      100
      1162
    7. Niinistö neliraajajarrutteli Natoon liittymistä vielä sodan alettua

      Myöntää nyt itsekin, mikä jo aikaisemmin tiedettiin. Marin vei Suomen ja Ruotsin Natoon. "”Myönnän auliisti jarruttelle
      Maailman menoa
      87
      1111
    8. No onneks ei tartte sit olla

      Mustis ku se ootki sinä itte 😂😂 Oon pelännyt että ehkä teille kehkeytyy jotain enemmän ku niin paljon yhteistä mut....
      Ikävä
      5
      980
    9. Lahden kolarisuma ja automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä

      Olisiko uudehkojen autojen automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä vähentänyt kolareiden määrää tuolla Lahden tiellä? Sumu
      Yleistä autoilusta
      78
      934
    10. Mitä sun päässä oikeen liikkui

      Silloin kun menit laittamaan sille viestiä? Jotenkin tosi outoa?
      Ikävä
      51
      912
    Aihe