IV-kanavat ja kondensointuminen

Miten niin pitää jättää saumat auki? Jos ei ole jäähdytystä ja saumat on teipattu (kaikissa eristevalmistajien ohjeissa neuvotaan teippaamaan), niin silloinhan ei kosteus pääse eristevillaan, koska kanavan ulkopuolella on höyrysulku (alupinta). Jos taas on jäähdytys, pitää laittaa solumuovi kanavan ympärille estämään hikoilemista.

Yritin tuossa ekassa viestissä saada vastausta miksi pitää tai ei pidä laittaa aluvilla ullakkotilassa kulkeviin kanaviin. Kaikissa esimerkkikuvissa on kanavat päällystetty aluvillaa ja kuitenkin kaikissa taulukoissa neuvotaan ettei alupintaa laiteta.

Tuo linkittämäsi taulukko on ihan sama kuin eri valmistajat mainitsevat. Tästä voisimme päätellä, että kondensoitusnmisvaaran takia periaatteessa pitäisi aina laittaa (riippumatta onko jäähdytys) höyrysulku (=alumiinipinta) ullakolla meneviin kanaviin, koska kesähelteellä kanavissa ilma voi olla alempi kuin ullakkotilassa.

Alumiinipinnoitettu (höyrysulku) kanava suojaa ulkopuolelta tulee kosteutta (tai kastepisteen syntymistä), onko näin? Sitä en ymmärrä miksi mimenomaan ei suositella sen laittamista. Jos nyt laitan kaikkiin kanaviin (tulo/poisto/ulko/jäte) tuon alumiinipintaisen eristeen, onko siitä jotain haittaa?

okt-rakentaja kirjoitti:

Tuo linkittämäsi taulukko on ihan sama kuin eri valmistajat mainitsevat. Tästä voisimme päätellä, että kondensoitusnmisvaaran takia periaatteessa pitäisi aina laittaa (riippumatta onko jäähdytys) höyrysulku (=alumiinipinta) ullakolla meneviin kanaviin, koska kesähelteellä kanavissa ilma voi olla alempi kuin ullakkotilassa.

Alumiinipinnoitettu (höyrysulku) kanava suojaa ulkopuolelta tulee kosteutta (tai kastepisteen syntymistä), onko näin? Sitä en ymmärrä miksi mimenomaan ei suositella sen laittamista. Jos nyt laitan kaikkiin kanaviin (tulo/poisto/ulko/jäte) tuon alumiinipintaisen eristeen, onko siitä jotain haittaa?

Lue lisää

Hyvä, jos taulukko löytyy nykyään muualtakin, viisi
vuotta sitten ei niitä näkynyt ...

Se että kesähelteellä kanavan lämpötila on alempi
kuin ullakolla ei sinänsä aiheuta kondensoitumista,
koska oletettavasti kanavan pinnan lämpötila on kuitenkin
kastepisteen yläpuolella.

Toisin sanoen taulukko pitänee edelleen paikkansa
johtuen siitä, että fysiikan lakeja ei ole menty
sorkkimaan.

Ylempänä esitetty alumiinipinnoitetun käyttö ja
aukijättäminen perustunee asennusmukavuuteeen,
eristysmielessähän alumiini on turha.

okt-rakentaja kirjoitti:

Tuo linkittämäsi taulukko on ihan sama kuin eri valmistajat mainitsevat. Tästä voisimme päätellä, että kondensoitusnmisvaaran takia periaatteessa pitäisi aina laittaa (riippumatta onko jäähdytys) höyrysulku (=alumiinipinta) ullakolla meneviin kanaviin, koska kesähelteellä kanavissa ilma voi olla alempi kuin ullakkotilassa.

Alumiinipinnoitettu (höyrysulku) kanava suojaa ulkopuolelta tulee kosteutta (tai kastepisteen syntymistä), onko näin? Sitä en ymmärrä miksi mimenomaan ei suositella sen laittamista. Jos nyt laitan kaikkiin kanaviin (tulo/poisto/ulko/jäte) tuon alumiinipintaisen eristeen, onko siitä jotain haittaa?

Lue lisää

Totta kai suositellaan ks. http://www.rakentaja.fi/pdf/paroc/3-7_1_FI.pdf
s. 6 on taulukko ja tuon mukaan tekemällä vältyt lukemasta RakMK c1-c4, mikäli itse haluat päättää eristyksistä. Eristys on suojattava. Avonaiseksi sitä ei saa jättää. Tuohan on vain alumiinifolio Parocin esitteessä. Ei kai se nyt, niin kalliiksi tule.

R_oi kirjoitti:

Hyvä, jos taulukko löytyy nykyään muualtakin, viisi
vuotta sitten ei niitä näkynyt ...

Se että kesähelteellä kanavan lämpötila on alempi
kuin ullakolla ei sinänsä aiheuta kondensoitumista,
koska oletettavasti kanavan pinnan lämpötila on kuitenkin
kastepisteen yläpuolella.

Toisin sanoen taulukko pitänee edelleen paikkansa
johtuen siitä, että fysiikan lakeja ei ole menty
sorkkimaan.

Ylempänä esitetty alumiinipinnoitetun käyttö ja
aukijättäminen perustunee asennusmukavuuteeen,
eristysmielessähän alumiini on turha.

Lue lisää

Heräsi hieman ajatuksia noista jäähdyksen aiheuttamasta eristystarpeesta.

Kondenssia voi syntyä kun tuloilmakanavan pintalämpötila on alle kastepisteen. Sisällä tämä ei pitäisi olla kovin todennäköistä kun sisäilma on "kuivaa" kun se tulee jäähdytettynä ja kuivattuna sisään. Ongelmana on kanavat höyrynsulun ulkopuolella.(?) Näihin kehotetaan laittamaan 20mm solukumieristys ja se kuulemma ratkaisee ongelman.

Ongelmallinen tilanne voisi olla kun ulkona on 25 ja kastepiste esim 18 astetta. Kanavassa menee 15 asteista ilmaa ja pintaan voisi ilman eristystä kondensoitua vettä.

Kun ajattelee että solukumieristetty kanava sitten upotetaan yläpohjavillojen joukkoon on kanavan ympärillä 20-40cm villaa. Kanava on silloin eristetty 20mm solukumilla ja 20cm villalla. Solukumia on periaatteessa vain 1/10 osa koko eristyksestä. Lämpötila solukumin ja villan rajakohdassa on noin 16 astetta ja kondensoitumista tapahtuu kuitenkin.

Menikö ajatuskulku metsään?

kieroliero kirjoitti:

Heräsi hieman ajatuksia noista jäähdyksen aiheuttamasta eristystarpeesta.

Kondenssia voi syntyä kun tuloilmakanavan pintalämpötila on alle kastepisteen. Sisällä tämä ei pitäisi olla kovin todennäköistä kun sisäilma on "kuivaa" kun se tulee jäähdytettynä ja kuivattuna sisään. Ongelmana on kanavat höyrynsulun ulkopuolella.(?) Näihin kehotetaan laittamaan 20mm solukumieristys ja se kuulemma ratkaisee ongelman.

Ongelmallinen tilanne voisi olla kun ulkona on 25 ja kastepiste esim 18 astetta. Kanavassa menee 15 asteista ilmaa ja pintaan voisi ilman eristystä kondensoitua vettä.

Kun ajattelee että solukumieristetty kanava sitten upotetaan yläpohjavillojen joukkoon on kanavan ympärillä 20-40cm villaa. Kanava on silloin eristetty 20mm solukumilla ja 20cm villalla. Solukumia on periaatteessa vain 1/10 osa koko eristyksestä. Lämpötila solukumin ja villan rajakohdassa on noin 16 astetta ja kondensoitumista tapahtuu kuitenkin.

Menikö ajatuskulku metsään?

Lue lisää

täydellisen hometalon rakentaminen on aivan vastaava:
höyrysulku ulkoseinään, ettei kosteus ulkoa pääse eristeisiin ...

Käytännössä kastepisteet ovat toistaiseksi harvoin noin korkealla ja jos ovatkin nousee ehkä vastaavasti tuloilman lämpötila kanavassa, koska jäähdytyspatterin tehosta merkittävä osa menee kosteuden poistoon.

R_oi kirjoitti:

täydellisen hometalon rakentaminen on aivan vastaava:
höyrysulku ulkoseinään, ettei kosteus ulkoa pääse eristeisiin ...

Käytännössä kastepisteet ovat toistaiseksi harvoin noin korkealla ja jos ovatkin nousee ehkä vastaavasti tuloilman lämpötila kanavassa, koska jäähdytyspatterin tehosta merkittävä osa menee kosteuden poistoon.

Lue lisää

Tiedän että suomen kesässä lähennellään ennätyksiä jos kastepiste on 15 astetta. Omakotitaloissa solukumille ei ole tarvetta kuin yläpohjassa kulkevissa putkissa. Vain nämä ovat tekemisissä kostean helleilman kanssa. On aika tyypillistä että kanavat ovat täysin höyrynsulun ulkopuolella. Tuolta pohjalta voisi tehdä päätelmän solukumin turhuudesta omakotitaloissa:

a) Solukumi kanavan pinnassa ei vaikuta juuri mitään kondensoimiseen, kun kanava on upotettu yläpohjavilloihin.
b) Kastepistelämpötila on niin matala ettei sitä saavuteta kanaviston pinnassa.
c) Vaikka kastepiste voitaisiin saavuttaa(esim 18 astetta) niin jäähdytyspatterista loppuu teho veden tiivistämisessä ja tuloilman lämpötila on alimmillaan sama kuin kastepiste.

Miksi solukumia kuitenkin suositellaan kaikkialla?

kieroliero kirjoitti:

Tiedän että suomen kesässä lähennellään ennätyksiä jos kastepiste on 15 astetta. Omakotitaloissa solukumille ei ole tarvetta kuin yläpohjassa kulkevissa putkissa. Vain nämä ovat tekemisissä kostean helleilman kanssa. On aika tyypillistä että kanavat ovat täysin höyrynsulun ulkopuolella. Tuolta pohjalta voisi tehdä päätelmän solukumin turhuudesta omakotitaloissa:

a) Solukumi kanavan pinnassa ei vaikuta juuri mitään kondensoimiseen, kun kanava on upotettu yläpohjavilloihin.
b) Kastepistelämpötila on niin matala ettei sitä saavuteta kanaviston pinnassa.
c) Vaikka kastepiste voitaisiin saavuttaa(esim 18 astetta) niin jäähdytyspatterista loppuu teho veden tiivistämisessä ja tuloilman lämpötila on alimmillaan sama kuin kastepiste.

Miksi solukumia kuitenkin suositellaan kaikkialla?

Lue lisää

Ongelmana ei ole yleensä kesän, vaan talven aikainen kondensoituminen. Jos putki on syvällä villassa ja ulkoilma ja samalla putkessa kulkeva ilma on vaikka -20 asteista, ja villa ympärillä on puolestaan selkeästi plussalla, johonkin muodostuu herkästi kastepiste. Netissä on lukuisia keskusteluja omakotitalossa asuvien ongelmista siitä, että vesi kondensoituu. Kuten https://keskustelu.suomi24.fi/t/319743/ilmastointi-putket-kondensoi-vetta

Tällöin pisaroituu kosteutta, ellei kosteuden kulkua estetä. Solukumilla ei vain eristetä lämpöä, vaan ennen kaikkea tehdään este vesihöyryn pääsylle putken kylkeen, jossa se muuten pisaroituisi. Samaa asiaa ehkäistään alumiinipintaisilla tai muilla höyrynsulkupintaisilla eristeillä. Sen uloimman pinnan funktio on estää kosteuden kulku eteenpäin, jottei se pääse kondensoitumaan paikkaan, jossa kastepistelämpötila on.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmana ei ole yleensä kesän, vaan talven aikainen kondensoituminen. Jos putki on syvällä villassa ja ulkoilma ja samalla putkessa kulkeva ilma on vaikka -20 asteista, ja villa ympärillä on puolestaan selkeästi plussalla, johonkin muodostuu herkästi kastepiste. Netissä on lukuisia keskusteluja omakotitalossa asuvien ongelmista siitä, että vesi kondensoituu. Kuten https://keskustelu.suomi24.fi/t/319743/ilmastointi-putket-kondensoi-vetta

Tällöin pisaroituu kosteutta, ellei kosteuden kulkua estetä. Solukumilla ei vain eristetä lämpöä, vaan ennen kaikkea tehdään este vesihöyryn pääsylle putken kylkeen, jossa se muuten pisaroituisi. Samaa asiaa ehkäistään alumiinipintaisilla tai muilla höyrynsulkupintaisilla eristeillä. Sen uloimman pinnan funktio on estää kosteuden kulku eteenpäin, jottei se pääse kondensoitumaan paikkaan, jossa kastepistelämpötila on.

Lue lisää

> Ongelmana ei ole yleensä kesän, vaan talven aikainen kondensoituminen. Jos putki on syvällä villassa ja ulkoilma ja samalla putkessa kulkeva ilma on vaikka -20 asteista, ja villa ympärillä on puolestaan selkeästi plussalla, johonkin muodostuu herkästi kastepiste.

No nyt on taas tyhmät tynnyrit kolisemassa!

Mistä vitusta se kosteus kanavan ULKOPINTAAN talvella tulee? Mikäli talo ei ole panukailottajan rakentama ts. siinä on höyrysulku yläpohjassa, niin silloin yläpohjan eristeen sisällä on abs. kosteus ja kastepiste suunnilleen samat kuin ulkoilmassa. Mutta lämpötila siellä villan sisällä on kuitenkin korkeampi, joten suhteellilnen kosteus on matala.

Linkittelit juttua ,jossa jollan on ongelmia 1½ kerroksissen talon poistolmankanaviesn (WC:n kanavasta puhe) kanssa. Jos poistoilmakanavat koukkivat kylmään tilaan ja kanavista puutttuu eristys, niin kas kummaa, silloin poistoilman kosteutta kosteus kondensoituu kanavan SISÄPINNALLE.

Pellelle vielä kerrottakoon, että solukumi on eriste. Jos ei ei yhtään lämpöä eristäisi, niin sitten solukumin lämpötila olisi sama kuin kanavan pintalämpötila ja kosteus kondensoituisi solukumin pintaan.

Kondensissieristyksellä tosiaan on tavoitteena estää kondenssi kokonaan. Solukumi (saumat liimattuna) tai foliopintainen mineraalivilla (saumat teipattuina) käyvät molemmat. Mutta ne saumat pitää olla tiiviit. Paljon näkee suorituksia, missä ei ole....

Konsenssin ehkäisyys kesällä riittää parin cm eriste, mutta talvella lämpötilaerot ovat isot ja pitäisi olla väh. 100 mm villaa päällä. Nimenomaan villaa, koska solukumia ei näin paksuna edes tehdä. Niitäkin pellejä riittää, jotka kuvittelevat, että 19 mm solukumia eristää yhtä hyvin kuin 100 mm mineraalivillaa.