Jeesus on adventismin perustaja

Eiköhän adventistit juuri kerro, että Jeesus on Jumalan Poika, sijainen, nykyinen Ylipappi, joka "kävi" ajassa ja näinon myös Uusi Adam.
Hänen jälkiään on tarpeen seurata, niissä askeleissa, joissa kuuliaisuus Jumalan tahdolle on TOSI. Siksi Hän on myös sapatin Herra. Hän, joka herättää palatessaan Kuninkaana ajassa Hänessä kuolleet siihen iankaikkisen elämän armolahjan tuomaan elämään, jossa ei enää tulla kuolemaan.
Siis Hän luo Uuden taivaan ja maan. Kaikki entinen on mennyt.

- ei välitilaa, jossa olisi elämää.
- helvetti tuhoaa - synnintekijät - ikuiseen osaan - II-kuolema.
- Jumala näinollen tappaa sielun, joka syntiä tekee, ja elää vanhan-aadamin lihanmukaista elämää.
Kun Hän saapuu, "palkka on mukana".

Jotka Kristuksessa Hengen voimasta ovat hyvää tehneet, saavat elää.
Jotka eivät elä parannuksen mukaisessa elämässä, joutuvat tuomiolle, koska tuomio lähtee Jumalan huoneesta.
Jumalattoman osa - on siten - myös lopullinen, - ilman elämänlahjaa.

Mielestäni vääristely löytyy - ihmistulkinnasta, jossa välitilassakin elätetään Aabrahamin helma- ihmisen sielua, jossa silmissä on zombien ruumiit keikkumassa juopan toisella puolen. Sitä on muoto-oppien harhoista lähtöisin ja lusteen kasvuissa.
Ikuinen helvetin -elämä- siis luodaan elämää - jota Jumalan ei ole luvannut ja antanut "ettei hän ottaisi elämänpuusta, syö ja niin eläisi iankaikkisesti" .
"ette suinkaan kuole" . lupasi rienaaja. Nuo sanat kaikuu muotojumalisissa hapatteissa ja niissä "hengellistetyissä" rakenteissa, mitä ne harhautetut sielu julistavat temppeleittensä seinustoilla. Siten pelko-oppi sitoo ihmisen siihen ja sennäköisen juamalan -rakkauteen- jota taas Taivaallinen Jumalan ei julista.

Taivaallisessa julistuksessa kutsutaan rakkaudenkautta liittosuhteeseen, minkä perusta on Jumalan tahto, jonka päämäärä on rakkaus.
Siksi se kansa, joka sitoutuu uskomassa ja uskossa tuohon rakkaussuhteeseen, ei pelottele ikuisella kidutuksella, koska heillä ei ole sitä jumalaa, vaan on "rakkauden Jumala" - Kristuksessa.
Sillä niin on Jumalan maailmaa rakastanut, että Hän antoi Ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan HÄN saa sen iankaikkisen elämän armolahjan.
Siten tuohon sijaisuhrin PUKUUN, kuten Eedenissä adamin ja eevan puetus Jumalan puolelta on Jumalankansalla tänään.
Siksi sijaisen puku, on rakkauden puku, ja se on hääpukumme.
Ilman tahraa - ilman pelkoa, armoa ja rakkautta.

Siihen sitoudutaan rakkauden kautta, jossa ei ole pelkoa, vaan elämää.
Veren merkki, Kristuksen sijaisuus- on Herran kuoleman muisto- juhla - sapattijuhla. -lepo- .

Tätä ei kirkkokunnat opeta, vaan välitilaa, pelkoa, helvettiä näytelmineen. jne. draama Taivaan portit ja helvetin liekit, on läpikäynyt maamme kirkkokunnat.
Ei siinä rakkaudesta puhuta, vaan ihmisten perinnäisoppien hapatteista.
Kuinka moni pelosta - seuraa perinneoppikäsitteitä.

Niin. . . Paljon on surua Suomen Siinonissa.

Mutta, paljon on Karitsaan uskovia - rakkaudessa Hänen tahdolleen, mikä osoittaa sen, että missä Hengessä ja voimassa on voitto tästä pahasta maailmasta, ettei kädet enää syntiä tekisi.