IPU jälleen sivussa uusimmasta

09.04.2008

Pro Karelia ry


http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1542&author=10


Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.

[03] Taloudelliset
[04] Oikeudelliset
[21] Poliittiset
[00] Kategorialuettelo

MIKSI NOKIA MAKSAA BOCHUMISSA 200 MILJ.€?

- Maksamisen perusta: luottamus
- Hyvä vertailukohta löytyy viime sotien seurauksista
- Onko luottamus Venäjälle tärkeä?
- Luottamus Nokialle elinehto
- Bochumilaiset vaativat oikeuksiaan, suomalaiset hipihiljaa
- Suomi käyttäytyy oudosti itseään vastaan
- Elämme odottavassa välitilassa
- Koko maailma innostuu palautuksesta
- Kaksi käsitettä: luottamus ja win-win

Maksamisen perusta: luottamus

Nokia Oyj on Saksan Bochumissa maksamassa reilut 200 milj. euroa tehtaansa lopettamisesta sekä palauttamassa osavaltiolle saamiaan tukirahoja.

Kyseessä on iso summa rahaa. Miksi Nokia maksaa rahaa siitä, että se lopettaa oman tehtaansa?

Syyn maksamiseen voinee kiteyttää yhteen sanaan: luottamus. Ellei Nokia olisi päässyt ja pääsisi sopuun työntekijöiden irtisanomiskorvausten ja

osavaltion karhuamien tukiaisien takaisinmaksusta, se olisi raskaasti menettänyt kansainvälistä mainettaan ja luottamus siihen luotettavana

työnantajana olisi kadonnut.

Hyvä vertailukohta löytyy viime sotien seurauksista

On helppo löytää tälle tapahtumalle vertailukohtia sekä tämän hetken elämästä että lähihistoriasta. Esimerkiksi voidaan ottaa viime sodat ja niiden

taloudellinen rasite sekä hyökkääjävaltion suorittamat korvaukset. Nokian tapauksessa osapuolina ovat suuri kansainvälinen yhtiö, työntekijät ja

viranomaistahot. Toisessa tapauksessa osapuolina ovat Venäjä, Suomi ja viranomaistahoja edustava YK.

Professori Ilkka Nummelan laskelmien pohjalta viime sotien taloudellinen rasite on kansantulon pohjalta laskettu nykyisen yhteiskuntamme

rasitteeksi. Euro-pohjainen taulukko on seuraava.



Onko luottamus Venäjälle tärkeä?

Voidaan kysyä, ovatko Neuvostoliitto tai Venäjä katsoneet luottamusaseman saavuttamisen olevan niin tärkeää, että ne olisivat suorittaneet

korvauksia tai palauttaneet pakkoluovuttamansa maa-alueet?

Tähän mennessä ainoat tämän suuntaiset viestit on lähettänyt Neuvostoliiton Politbyroo ja presidentti Boris Jeltsin. Mitään mittavampaa

oikeudenmukaisuuteen tähtäävää sovitteluyritystä ei ole ollut.

Luottamus Nokialle elinehto

Nokian johtaja Veli Sundbäck on Helsingin Sanomien 09.04.08 mukaan todennut, että yhtiö kantoi “alusta lähtien erityistä huolta korvatakseen

työpaikan menetykset kunnioittavalla ja reilulla tavalla”.

Nordheim-Westfalenin osavaltio tuntuu olevan ilahtunut syntyneestä sovusta: “Olemme iloisia Nokian ja työntekijäpuolen sovusta. Myös osavaltio

jatkaa rakentavassa hengessä neuvotteluja Nokian kanssa. Kumpikin osapuoli pyrkii ratkaisuun”.

Bochumilaiset vaativat oikeuksiaan, suomalaiset hipihiljaa

Missään vaiheessa Bochumin tapauksessa ei ole jäänyt epäselväksi, vaativatko työntekijät korvauksia vai eivät. Sen sijaan Suomen ja Venäjän välillä

tilanne on vähintään eriskummallinen. Sodan jälkeen Neuvostoliitto vaati kuoleman uhalla alueita ja sotakorvauksia, joihin se ei millään lailla

ollut oikeutettu. Ja sai ne.

Sodan jälkeen Suomi on hyvitellyt Venäjää monin tavoin. Esimerkeiksi voidaan ottaa täysin käsittämätön lähialueyhteistyörahoitus, Saimaan kanavan

maksut, rekkaliikenteen ihmeellisyydet ja mittava apu, mitä yksityiset tahot ovat Venäjälle antaneet.

Tilanne on sama kuin Bochumin työntekijät olisivat maksaneet Nokialle roimat korvaukset siitä, että tämä älysi lopettaa tehtaan ja laittaa heidät

kilometritehtaalle.

Suomi käyttäytyy oudosti itseään vastaan

Suomen valtionhallinnon eriskummallinen käyttäytyminen on jatkunut näihin päiviin saakka. Jo 1990-luvulla luotiin vankka kanonisoitu “totuus”, ettei

suomalaisilla ole mitään aluevaatimuksia Venäjältä.

Tosin tässä lauseessa ei oteta sitä huomioon, että kiinteistöjen omistusoikeus on koko aika säilynyt suomalaisilla. Joten yksityisillä suomalaisilla

on paljon vaatimuksia Venäjältä. Ja koko Suomella on vaatimuksia alueitten palauttamisen osalta.

Kun laskemme bochumilaisten ja evakkojen menetyksiä, niissä on suuri ero. Edelliset menettivät työpaikkansa ja osan tulevaisuuden turvastaan, mutta

sosiaaliturva, asunnot ja muu omaisuus jäi. Evakot menettivät juurensa, kotinsa, kiinteän omaisuutensa ja usein suurimman osan irtaisestakin

omaisuudestaan. Lisäksi he menettivätelinkeinonsa ja työnsä.

Elämme odottavassa välitilassa

Nykyinen tilanne on odottava. Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamisen sekä sotakorvauksista ja sodan kustannuksista sopimisen

osalta on olemassa välitila. Yli kuusikymmentä vuotta on eletty väliaikaisratkaisun turvin.

On todennäköistä, etteivät Bochumin työntekijät ole valmiita kädet ristissä odottamaan työnantajapuolen hyvää tekoa 60 vuotta. He ovat jo nyt

nousseet kapinaan.

Mitä tekevät suomalaiset avoinna olevien suurten asioitten kohdalla? Laittavat pään entistä syvemmälle pensaaseen ja odottavat ihmettä. He

odottavat, että rikoksen tekijäpuoli itse lähtee korjaamaan ja korvaamaan tapahtunutta. Odottavan aika voi käydä pitkäksi. Samalla tavalla

voitaisiin jäädä politiikassa odottamaan kaikkea muutakin – ja odottaa saataisiin.

Koko maailma innostuu palautuksesta

Saksalaiset viranomaiset voivat syystäkin olla tyytyväisiä siitä, että sopu syntyy. Voimme olla vakuuttuneita, että myös YK, ETYJ, EN ja lukuisat

muut kansainväliset järjestöt olisivat äärimmäisen innostuneita, kun Venäjä palauttaa Suomelle pakkoluovutetut alueet ja sopii muut avoimet asiat.

Sellaiset toimenpiteet lisäävät maailmanrauhaa ja yhteistyötä.

Luottamus on kaiken inhimillisen kanssakäymisen ehdoton edellytys. Luottamuksen puute Venäjän toimintaa kohtaan näkyy joka puolella. Esim.

investoinnit Venäjälle ovat potentiaaliin verrattuna matalalla tasolla, koska valtion toimenpiteisiin ei voida luottaa. Luottamusta ei lisää se,

että esim. Kuriilit, Sahalin, Mantsuria, Setomaa, Karjala, Salla, Kuusamo ja Petsamo ovat miehittäjän vallan alla olevia alueita.

Kaksi käsitettä: luottamus ja win-win

Luottamus voi syntyä vain luottamusta herättävistä toimenpiteistä. Luottamuksen kehittämiseksi tarvitaan siten aktiivisia ja avoimia toimenpiteitä.

Karjalan laulmaiden ja muiden Suomelta riistettyjen alueitten palauttamisessa syntyy täysin uusi luottamuspohja Venäjää kohtaan. Sen jälkeen löytyy

mittavasti win-win –ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia.


http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1542&author=10