tuskaa

äidillä

on se helvetti että aina kun tuntuu että asiat lähtevät rullaamaan niin seuraava ovi lyödään nenän edestä kiinni.
Poika sai lähetteen tarkkaavaisuushäiriötutkimuksiin, mutta nyt käynti onkin muka liian myöhään, ei pääse pienluokalle.

Tää on pelkkää tuskaa ja epätoivon suota, jossa rimpuilen aivan yksin.

6

957

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Meillä päätti

      Meidän neuvolapsykologimme kirjoitti tällä viikolla pienluokka'lähetteen'. Olin aikaisemmin sanut tietää, että nyt huhtikuun aikana nuo luokat muodostetaane, eli ei tarvita aikaisemmin.
      Miten nuo tutkimukset, ovatko siis neuvolapsykologille vasta? Sitten se on kyllä jo aika myöhäistä. Meilläkään ei ole vielä ADHD-diagnoosia, eikä mitään, ne tutkimukset ovat vasta toukokuussa, mutta niillä ei nyt ollut onneksi merkitystä.

    • kokenut

      Jos oikein ymmärsin, HALUAT lapsesi pienryhmään.
      Älä ole huolissasi. Syksyllä kun lapsesi aloittaa koulun normaali luokassa ja jos ongelmat ovat hyvinkin selviä, aika nopeasti tarvittava siirto pienryhmään tehdään. Älä stressaa vielä, nauttikaa keväästä ja kesästä! Kyllä ne asiat hoituvat kunhan syksyllä koulu alkaa.

    • meille je

      Käytiin psyk.testeissä vapun aikaan ja suoraan lipsahti psykologilta, että tämän vuoden pienryhmät on jo täys. Valinnat oli jo maaliskuussa. Me muutettiin vasta ja vaikka lapsi oli ollut erityislapsi statuksella jo 3-vuotiaasta, ni ei saatu pienryhmää. Tuplasi eka luokan. Menee siis nyt taas ekalle. Pidä vaan puoliasi. Byrokraatit vaan miettii, kuinka saa lähetteet ja lapsimäärät sopimaan yhteen. Ne ei piittaa lapsesta mitään.

    • tälleen

      opettaja voi suositella että koulupsykologi viettää aikaa lapsesi kanssa ja täten antaa ilmoituksen ja hyväksyntänsä että lapsi siirretään "erityis" luokkaan,,tai siis pienryhmään jossa on mmuitakin tarkkaavaisuuslapsia.
      tyttäreni kävi 1-2 lk., normaalissa luokassa,kunnes siirrettiin 3. luokalle evy-luokkaan

      • vastaa

        koulupsykologi täällä haluaa väkisin tehdä lapsesta käytöshäiriöisen. On nähnyt peräti kaksi kertaa pojan, mutta muiden ammattilaisten sanomiset ei paljon paina.

        Lopulta asia meni niin, että kun paniikissa sain viikolla aikaistettua lääkäriaikaa, niin tämä psykologi sanoi, ewttä toivotaan että se riittää, hän EI TIEDÄ milloin oppilasvalinnat tehdään. Eli siis soitteli ja pelotteli vissiin huvikseen.

        Oppilashuoltoryhmä on päätynyt suosittamaan pojalle pienryhmäpaikkaa, mutta niiä on niin vähän, että ellei diagnoosia tule, ei todennäköisesti pienryhmään pääse :(
        Mitä olen eniten ihmetellyt koko tämän prosessin aikana on se, miten melkein kaikki nk ammattilaiset ihmettelevä't, että haluan nämä tutkimukset "jo nyt" ts kun poika on vasta 6-v. No herranen aika milloin sitten? Kun hän on 10-v, itsetunto rusikoitu jatkuvista pettymyksistä ja epäonnistumisista ja koulu menee päin mäntyä eikä kukaan enää pärjää hänen kanssaan? En takuulla anna kenenkään tehdä niin lapselleni!
        Minä kyllä olen päättänyt taistella vaikka viimeiseen veripisaraan saakka tästä asiasta. Kyseessä on koko loppuelämä eikä sitä saa tuhota sillä, että pannaan poika luokalle, jossa ei tule pärjäämään!

        Kiitos kannustuksesta ja siitä, että jaoitte omia kokemuksia. Jospa tunnelin päässä näkyisi valoa :)


      • Meillä päätti
        vastaa kirjoitti:

        koulupsykologi täällä haluaa väkisin tehdä lapsesta käytöshäiriöisen. On nähnyt peräti kaksi kertaa pojan, mutta muiden ammattilaisten sanomiset ei paljon paina.

        Lopulta asia meni niin, että kun paniikissa sain viikolla aikaistettua lääkäriaikaa, niin tämä psykologi sanoi, ewttä toivotaan että se riittää, hän EI TIEDÄ milloin oppilasvalinnat tehdään. Eli siis soitteli ja pelotteli vissiin huvikseen.

        Oppilashuoltoryhmä on päätynyt suosittamaan pojalle pienryhmäpaikkaa, mutta niiä on niin vähän, että ellei diagnoosia tule, ei todennäköisesti pienryhmään pääse :(
        Mitä olen eniten ihmetellyt koko tämän prosessin aikana on se, miten melkein kaikki nk ammattilaiset ihmettelevä't, että haluan nämä tutkimukset "jo nyt" ts kun poika on vasta 6-v. No herranen aika milloin sitten? Kun hän on 10-v, itsetunto rusikoitu jatkuvista pettymyksistä ja epäonnistumisista ja koulu menee päin mäntyä eikä kukaan enää pärjää hänen kanssaan? En takuulla anna kenenkään tehdä niin lapselleni!
        Minä kyllä olen päättänyt taistella vaikka viimeiseen veripisaraan saakka tästä asiasta. Kyseessä on koko loppuelämä eikä sitä saa tuhota sillä, että pannaan poika luokalle, jossa ei tule pärjäämään!

        Kiitos kannustuksesta ja siitä, että jaoitte omia kokemuksia. Jospa tunnelin päässä näkyisi valoa :)

        Moi, jatka taistelua, ei ne päätökset todella ole vielä tehty meillä täälläkään. Ensi viikolla on kokous erityislapsista. Ja tuli mieleen, että ei meidänkään pojalle ole varmistanut erityisuokka, sehän on vasta neuvolapsykologin suositus, joka llaan saatu. Toivottavasti lääkäri toukokuun alussa ei ole liian myöhään.

        Meillä on pojalle tehty HOJKS viimeiseksi kolmeksi vuodeksi ja olen sen koko ajan kertonut eri tahoille (Kelto, neuvolapsykologi), että minua huolettaa tuleva koulunalku. Vasta tänä keväänä alkoivat asiat rullata, varsinkin kun meille sattui viimeiseksi neuvolalääkärikäynniksi neuropsykologiaan erikoistunut ihminen, joka pisti asioita eteenpäin. Muuten saattaisi olla, että taistelu jatkuisi täälläkin, jotenkin on niin nihkeää ollut.

        Tsemppiä sinulle sinne, älä luovuta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hyvää syntymäpäivää Sanna 40 vee!!!!

      ᕼᗩᑭᑭY ᗷIᖇTᕼᗞᗩY Sister ❣️🥰 🎉🎂✨🍰🥳 🥳🎂🥂 🎉🎊🎁🎈🎂
      Maailman menoa
      108
      5541
    2. Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata

      Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai
      Maailman menoa
      96
      4819
    3. Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi

      Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas
      Maailman menoa
      139
      4762
    4. Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?

      Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san
      Ikävä
      367
      2199
    5. Kerro kaivattusi etunimi

      Miehille..
      Ikävä
      117
      2041
    6. 106
      1790
    7. Sulla on mies

      Aivan liikaa naisia.
      Ikävä
      256
      1567
    8. 371
      1308
    9. Pääsit koskettamaan

      Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.
      Ikävä
      59
      1141
    10. Kadutko mitään?

      Minä kadun ikävässä kirjoittamista, mutta en saa sitä tekemättömäksi.
      Sinkut
      218
      1112
    Aihe