Luin eilen mielenkiintoisen jutun Tieteen kuvalehden Historia-lehdestä.
Siinä kerrottiin, että Nooan arkki-tarina ei ole itseasiassa vanhan testamentin kertomus alunperin ollenkaan.
Samaa tarinaa kerrottiin jo satoja vuosia ennen kuin raamattuun oli kirjattu ainoatakaan lausetta. Raamattua alettiin kirjoittaa n. 120 eaa. Gilgamesin tarinaa oli kerrottu muinaisessa Mesopotamiassa sumerilaisten eepoksessa jo vähintäänkin satoja vuosia.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tästä löytyy todisteet savitauluista, jotka ovat kaikkien nähtävissä British Museumista.
Siinä kerrottiin, että Nooan arkki-tarina ei ole itseasiassa vanhan testamentin kertomus alunperin ollenkaan.
Samaa tarinaa kerrottiin jo satoja vuosia ennen kuin raamattuun oli kirjattu ainoatakaan lausetta. Raamattua alettiin kirjoittaa n. 120 eaa. Gilgamesin tarinaa oli kerrottu muinaisessa Mesopotamiassa sumerilaisten eepoksessa jo vähintäänkin satoja vuosia.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tästä löytyy todisteet savitauluista, jotka ovat kaikkien nähtävissä British Museumista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tieteen Kuvalehdessä? Voisi käydä kaupassa
koukkaa lehden...
minulle se tulee postilaatikkoon, mutta irtonumeroita myydään varmasti kaikissa lehtipisteissä. Tieteen kuvalehti Historia.
Gilgames-eepoksen teksti on ollut suomeksi saatavana jo iät ja ajat kirjan muodossa.
Teologikoulutuksessa se esiteltiin 1970-luvun alussa osana Raamatun ns. ajanhistoriaa.
Vedenpaisumustarina on osin kuin Raamatusta. Tosin Nooan paikalla on Utnapishtim, ja monenlaisia eroja on osoitettavissa. Eepos sinänsä on laaja kertomus joka mm. kuvailee lähi-idän vanhojen uskontojen tyypillistä peruskertomusta, kuolevaa ja ylösnousevaa jumalaa selityksenä luonnon vuodenajoille. Ikuisen elämän yrttiä tavoitellaan, mutta tietysti se menetetään.
Mistähän muuten sait oudon vuosiluvun 120 eKr. Raamatun kirjoittamisen alkamisajankohdaksi?
Täytyy mennä satoja vuosia taaksepäin jo kirjallisen asun kanssa, ja ennen kirjallista asua tekstillä saattoi olla pitkä suullinen tradeeraus takanaan.
Nuorempiakin osia Raamatussa tietenkin on.
>>Raamattua alettiin kirjoittaa n. 120 eaa.
jos sillä on mitään merkitystä. Minulle on ateistina aika lailla sama kuka niistä hourupäistä mitäkin milloinkin kirjoitti.
nyt on kai useammassakin uskonnossa ja kulttuurissa. Voihan siihen sovittaa valitsemansa tyypin, ja jatkaa tarinaa edlleen. Eikös mesoamerikan kutttureissakin ollut jotain sen kaltaista odotusta, jonka vuoksi eurooppalaisia ei osattu alkuun pelätä. Liittyi kai siihen Popol Vuhiin. Tuli pieni virhearvio, eikä tarina jatkunutkaan odotetusti.
että kyseiseen ennustukseen sopivia messiasehdokkaita oli kymmeniä ennen Jesseä ja Jessen jälkeen? Muutamia tunnetaan jopa nimeltä.
Mutta kyse oli aivan toisesta raamatun tarusta.
***
lukiessa tuota lehteä (ainut jonka tilaamiseen lankeamista en ole katunut) naureskelin itsekseni, tätähän minä olen jauhanut näillä palstoilla jo vaikka miten pitkään. Hah!
Artikkelissa taidettiin mainita myös että kyseisen tulvan todenperäisyydestä on myös todisteet, se on paikannettu ja kaivettu esiin jo aikapäiviä sitten. Maakerrokset puhuvat omaa selkeää kieltään, ja pums! taru on paljastettu.
***
taruakin ihmeellisempi. Luin muuten tässä tästä tieteeseen uskomisesta artikkelin. Mehän emme voi olla kaikkien tieteenalojen asiantuntijoita, mutta silti sen saavutuksen vakuuttavat meitä, Miksi?
No siksi, että esimerkiksi jos 1000 arkeologia on sitä mieltä, että joku radiohiilimenetelmä pystyy paljastamaan jonkun ajankohdan aukottomasti, ollaan siitä yksimielisiä. Jos 1000 arkeologia on samaa mieltä, ei siinä paina joidenkin luulevaisten usko pyhiin kirjoituksiin yhtään mitään.
...saa Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoittamana kirjakaupoista. Kannattaa ottaa J. Hämeen-Anttilan versio, ei siis sitä jonka on kirjoittanut Armas Salonen - Salonen on tulkannut mutkat suoraksi eli ottanut Gilgamesh tarinan eri osia eri vuosisadoilta ja nivonut ne yhteen.
Hämeen-Anttila on pysytellyt yhden ajanjakson tulkinnassa.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Gilgamesh on rauhoittavaa lääkettä kristikunnan vaivoihin/HS20000712SI1KU02k6u
kyllä minä tämän Jaakko Hämeen-Anttilan tiedän, olemmehan etäistä sukua. Teoksiaan en ole lukenut, enkä Virpin.
Täältä saa hyviä lukuvinkkejä muutenkin, olen varannut kirjastosta sen Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa, mutta saan vasta parin viikon kuluttua.
Esko Valtaoja on kirjoittanut sen trilogian ja jee, mulla on ne kaikki minun kirjastossani.
Kannattaa lukea muitakin Hämeen-Anttilan kirjoja. Kirjoittaa elävästi ja mukaan tempaavasti historiasta.
Tämä on yksi hänen kirjoittamistaan suosikeistani (Mare Nostrum):
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Länsimaisuus syntyi Lähi-idässä/HS20061006SI1KU03hbh