Olen reilu kaksikymppinen nainen ja pikkuhiljaa alkaa paineet kasaantua neitsyyden menettämisen suhteen. Ainoa ongelma on, etten pysty luottamaan miehiin, en pysty yhden illan juttuihin ja seurustelustakaan ei juuri ole kokemusta, vaikka ehdokkaita onkin aikanaan ollut.
Minusta baari ei ole oikea paikka hankkia seksikumppania jne.
Mutta nyt tosiaan tuntuu siltä että kohta on "pakko" käydä jotakuta kuksimassa, alamme olla ystävieni kanssa ihan eri maailmoissa, kun nämä keskustelevat yhden illan jutuistaan ym. Tuntuu kuin minulta olisi jäänyt kokematta jotain hyvin hyvin tärkeää ja että kohta olen liian vanha tuolle kokemukselle.
Nainenhan saa helposti jos pyytää, mutta minusta siinä on vain jokin pielessä :/
Onkos muita samoissa tunnoissa olevia? Näköjään jotkut miehetkin on vielä neitsyitä minun iässäni, vaikka kuvittelin, että miehillä olisi vielä suuremmat paineet päästä neitsyydestään.
On tämä vaikeaa..
Minusta baari ei ole oikea paikka hankkia seksikumppania jne.
Mutta nyt tosiaan tuntuu siltä että kohta on "pakko" käydä jotakuta kuksimassa, alamme olla ystävieni kanssa ihan eri maailmoissa, kun nämä keskustelevat yhden illan jutuistaan ym. Tuntuu kuin minulta olisi jäänyt kokematta jotain hyvin hyvin tärkeää ja että kohta olen liian vanha tuolle kokemukselle.
Nainenhan saa helposti jos pyytää, mutta minusta siinä on vain jokin pielessä :/
Onkos muita samoissa tunnoissa olevia? Näköjään jotkut miehetkin on vielä neitsyitä minun iässäni, vaikka kuvittelin, että miehillä olisi vielä suuremmat paineet päästä neitsyydestään.
On tämä vaikeaa..
Vastaukset 13
Vanhimmat
"miehillä olisi vielä suuremmat paineet päästä neitsyydestään."
Pitää taatusti paikkansa, mutta mahdollisuudet siihen vastaavasti aivan hirvittävän paljon heikommat.
tai voihan sitä valehella olevansa vaikka homo tai eläimiinsekaantuja, niin ei enää tarvi kuunnella mummojen ja tätien uteluita
silloin ei enää ole kukaan painostamassa ekakertaan
tuolle lauseen lopulle. Ja ihmettelet, kuinka saatoitkin olla noin naiivi.
..se on ihan ja sama, miten ja missä korkkautat, mutta tee se mahdollisimman pian. Siitä on pelkkää harmia sekä itsellesi, että muille, älä siis turhia säästele. Se eka kerta on aina niin surkea, että sitä ei halua kenellekään, jonka kanssa haluaa nautiskella....ja se naiminen on todella hauskaa..
eri mieltä. ei se ole ihan sama. ja ei pidä paikkaansa tuo, että eka kerta on aina surkea.
itselläni täysin päin vastainen kokemus! minun eka kertani oli loistava! mies tosin oli paljon kokeneempi kuin minä, mutta se siitä tekikin hienon kokemuksen. hän tiesi mistä nainen nautti. hän sai oloni tuntumaan turvalliseksi ja rennoksi. hän sai minut haluamaan lisää ;)
paskan marjatat...
Kuka mua painostais panemaan jotakuta, ei kukaan nainen ainakaan. Oon niin vitun vammanen tuppisuu ja betonipää joka ei osaa ottaa mitään riskejä eikä osais elättää perhettään.
Mä osaan vaan kirjotella papereihini
omia ihmeellisiä aatoksiani, venäjän aakkoset, jonkin verran viroa ulkomuistista, sanoa takaperin nopeasti pitkiäkin sanoja, harrastaa kaikenlaisia pakkotekoja...
En oo niin heikkeröinen että muiden painostuksesta kusisin mahollisuuden kokea eka kerta mukavasti.
Ja sitäpaitsi, kyllä mä seksin vaarat tiiän, ja ellen, niin arvaan.
Tauteja, lapsia, juoruja,.... eipä siis pidä langeta naiseen...KOSKAAN...neva eva..
Onneksi tämä sairaudesta kävä naisenhalu alkaa jo hiipua, ku en paljon ihmisten ilmoilla hiippaile, poikamiehuus on urani ja työnteko aviopuolisoni.
Seksuaalisuus on turha tarve ja onni vain typerää harhaa
Selvä autisti, parempi ettet edes kuvittele kenenkään kanssa harjoittavasi seksiä.
Tyydy vain harjoittamaan pakkotekojasi sillä pilaat myös toisen ihmisen tulevat seksi nautinnot eli aiheutat pahat elinikäiset traumat.
Haluatko sitten itse alkaa harrastamaan yhden illan juttuja, vai miksi kavereittesi touhut häiritsevät? Itselläni on kavereita jotka harrastavat yhden illan juttuja, heidän seksielämänsä ei häiritse minua eikä minun heitä. Sen kummempia yksityiskohtia ei ole tapana vaihtaa... yksityisasia. Vai painostavatko ystäväsi tekemään jotain samanlaista? Silloin he eivät ole oikeita ystäviä jotka välittävät sinusta, hankkiudu eroon moisista.
Miksi _sinun_ pitäisi harrastaa yhden illan juttuja? Jos haluat, niin siitä vain, varmasti löydät seuraa. Mutta jos et, mitä ihmettä stressaat? Seksi on rakkauden osoitus kahden toisiaan rakastavan ihmisen välillä, ei mikään kilpaurheilu. Kadut myöhemmin, jos teet jotain sellaista jota et todella halua...
20 v ja poikuus tallella. Ongelma on se että on vaikea löytää itseluottamusta,kun olen vitun nuoren näköinen ikäisekseni ja tästä seuraa etten uskalla selvinpäin ketään iskeä. Vaikka haluaisin menettää poikuuden parisuhteessa niin alkaa vaikuttaa että vain kännissä se on jotenkuten mahdollista, vaikka kovasti epäilen sitäkin, kuka nyt tällaista "pojua" haluaa kun on miehiäkin paikalla. Kyllä vituttaa...
Ikää alkaa olla 20 ensi kesänä ja neitsyys tallessa. Olisi jo aika päästä tästäkin taakasta, mutta eihän sitä ihan kenen kanssa vaan viitsisi tehdä rakkautta... No, jospa sitä ennen kuolemaansa miestä sais.
menetin neitsyyteni vieraalle tyypille muutamaa vuotta alle kaksikymppisenä. Itse olin selvinpäin ja poika juoneena (ei kuitenkaan aivan kaatokännissä). Halusin tehdä sen, koska ajattelin kynnyksen kasvavan iän myötä. Olin nimittäin täysin kokematon seurustelusta eli minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia edetä hitaasti panemiseen.
Enemmänkin koen kohdallani juuri tuon seurustelemattomuuden kuin neitsyyden haitanneen ystävyyssuhteitani. Muut puhuivat jo ala-asteella ihastumisista ja siitä kenen kanssa discossa tanssittiin hitaita. Itse en voinut, koska sellaista en saanut kokea. En silti ollut kateellinen kenenkään poikaystävästä, mutta minua harmitti tuntea itseni ulkopuoliseksi näistä keskusteluista ja koko siitä elämän osa-alueesta.
5 vuotta sen ensimmäisen ja ainoan panemisen jälkeen olo oli tyhjä mutta tavallaan tyytyväinen, että tein sen silloin. Muutaman kuukauden panon jälkeen itsetunto oli korkealla, mutta nykyään tuntuu, etten ole ikinä edes saanut mulkkua. Kynnys on tosiaan panemiseen yksinäisellä ja vanhalla korkea, eikä uusia seksimahdollisuuksia (muutamasta omasta aloitteestani huolimatta) ole oikeastaan enää tullut, toisin kuin ehkä halusin uskoa. Enkä ole ruma/lihava tms.
No, olen minä muutaman vuoden putkeen seurustellutkin tuon jälkeen ja täytyy sanoa, että erohan tästä kohta tulee. Viimeisen vuoden aikana on kumppanin puolelta tullut pelkkää torjuntaa ja passiivisuutta niskaan vailla järkiperusteita. Ja se vaikuttaa kaikkeen eli suhde on siis täyttä paskaa. Eipähän onneksi tule ikävä, sen verran kauan tässä saanut kärvistellä tunteitaan viileämmiksi. Olen pohjimmiltani hyvin seksuaalinen, aktiivinen ihminen ja tarvitsen samankaltaisen kumppanin.
mulla on kans todella huonoja kokemuksia miehistä, niitä on ollu 2 kpl ja kumpikin ovat mua pettäneet ja tällä ensimmäisellä oli vielä useita naisia yhtä aikaa kanssani, mukana oli myös henkistä väkivaltaa, valehtelua, kiristystä, uhkailua. siksi on vaikeaa päästää joku mies niin lähelle itseä siis tunnetasolla, koska pelkään että hän jättää minut tyyliin päivän päästä tai paljastuu että hänellä on toinen, se olisi todella suuri kolaus ja katuisin että oisin tuollaiselle neitsyyteni menettänyt, haluaisin sen takaisin. ja muut ikäiseni asuvat miehensö kanssa ovat kihloissa, saavat kenties jopa jo lapsia, ja minä olen vasta tässä vaiheessa. mutta en halua sitä kenellekään idiootille menettää. ideaali olisi se että rakastaisin häntä, hän minua ja muutenki suhteella vaikuttaisi olevan tulevaisuutta, mutta onko tämä liikaa vaadittu? vai olenkoi neitsyt vielä 30v näkin