Täällä on tapana selittää, että "ateistivaltiot" tekevät kaikenlaista tuhmaa "ateismin nimissä". Minua on alkanut kummastuttaa, kuinka tuollainen tapahtuu käytännössä.
Ristiretkillä kannettiin uskonsymboleita, huudettiin jumalan nimeä ja listittiin toisiin otuksiin uskovia ja niitä, jotka eivät uskoneet otuksiin ollenkaan. Toimittiin siis kirjaimellisesti "jumalan nimissä". Monen jumalan nimissä on tehty ihan samaa ja paljon muunkinlaista pahaa, mutta tarkastellaan nyt tuota eniten silmille työnnettävää jumalkäsitystä.
Kuinka kummasssa tällaista voisi tapahtua "ateismin nimissä"? Kannetaanko jonkinlaisia STOP-merkin näköisiä jumalankieltolippuja salkojen nenässä ja huudettaisiko iskulausetta "kuolkaa ei minkään jumalan nimissä"? Lukiko Neuvostoliiton ruplissa "jumaliin ja örkkeihin emme usko"? Kuinka jumalien olemattomuus kirjataan perustuslakiin tai muihin lakeihin? Jos muuten tekee mieli alkaa hiheltää tässä kohdassa, sopii miettiä, mitä eroa ja yhtäläisyyttä on ilmauksilla "jumalaan emme usko", "jumaliin emme usko" ja " " (tuo viimeinen ilman noita lainausmerkkejä).
Minulle ateismi on aina merkinnyt sitä, että uskonto ei kuulu elämääni millään tavalla, paitsi että inhimillinen uteliaisuus tuo minut joskus tällekin palstalle kummastelemaan. En ole perustanut elämääni millekään minä-olen-ateisti-enkä-usko -uskolle. Elämässäni ei ole koskaan ollut uskonnon paikalla "tyhjää", koska elämässäni ei koskaan ole ollut uskonnon paikkaakaan. Tämä tuntuu olevan kovin monelle ihan mahdotonta käsittää.
Jotkut näkyvät mielistyneen jonkinlaisiin ateismin kategorioihin. 35-, 25- ja 5-vuotiaana olin täsmälleen samanlainen ateisti kuin puolivuotiaanakin: eipä ollut uskonnolla mitään merkitystä eikä funktiota. Ehkäpä minuunkin voidaan niitata jonkinlainen pöpsistentiaalisen tai niuhostaattisen ateistin leima, mutta ei se muuta miksikään sitä, että en usko, eikä sitä, "miten en usko". Lieneekö nuo kategoriat muuten laatinut joku aiheen etsimiseen tuskastunut teologian ylioppilas, joka sitten on saanut kirjaimellisesti ilmasta nyhtäistystä gradustaan aikaan varsinaisen nollatutkimuksen kukkasen.
Tuolla toisaalla on tapeltu siitä, ovatko lemmikit lasten korvike. Joku kysyi, onko mahdollisesti tee sitten kahvin korvike, ja mihin luokkaan pannaan ne ihmiset, jotka eivät piittaa teestä eivätkä kahvista. Onko teen ja kahvin juomattomuus heille jonkinlainen teen ja kahvin korvike?
Jos virke "jumaliin uskomattomuus on jumaliin uskomisen korvike" kuulostaa järkevältä, kannattaa lopettaa asian ajattelu kokonaan. Palikoita ei nimittäin ole riittävästi.
Tämä muuten ei ollut välttämättä keskustelunavaus, aivojen aamuvoimistelua vain. Nyt duunia tekemään! :)
Ristiretkillä kannettiin uskonsymboleita, huudettiin jumalan nimeä ja listittiin toisiin otuksiin uskovia ja niitä, jotka eivät uskoneet otuksiin ollenkaan. Toimittiin siis kirjaimellisesti "jumalan nimissä". Monen jumalan nimissä on tehty ihan samaa ja paljon muunkinlaista pahaa, mutta tarkastellaan nyt tuota eniten silmille työnnettävää jumalkäsitystä.
Kuinka kummasssa tällaista voisi tapahtua "ateismin nimissä"? Kannetaanko jonkinlaisia STOP-merkin näköisiä jumalankieltolippuja salkojen nenässä ja huudettaisiko iskulausetta "kuolkaa ei minkään jumalan nimissä"? Lukiko Neuvostoliiton ruplissa "jumaliin ja örkkeihin emme usko"? Kuinka jumalien olemattomuus kirjataan perustuslakiin tai muihin lakeihin? Jos muuten tekee mieli alkaa hiheltää tässä kohdassa, sopii miettiä, mitä eroa ja yhtäläisyyttä on ilmauksilla "jumalaan emme usko", "jumaliin emme usko" ja " " (tuo viimeinen ilman noita lainausmerkkejä).
Minulle ateismi on aina merkinnyt sitä, että uskonto ei kuulu elämääni millään tavalla, paitsi että inhimillinen uteliaisuus tuo minut joskus tällekin palstalle kummastelemaan. En ole perustanut elämääni millekään minä-olen-ateisti-enkä-usko -uskolle. Elämässäni ei ole koskaan ollut uskonnon paikalla "tyhjää", koska elämässäni ei koskaan ole ollut uskonnon paikkaakaan. Tämä tuntuu olevan kovin monelle ihan mahdotonta käsittää.
Jotkut näkyvät mielistyneen jonkinlaisiin ateismin kategorioihin. 35-, 25- ja 5-vuotiaana olin täsmälleen samanlainen ateisti kuin puolivuotiaanakin: eipä ollut uskonnolla mitään merkitystä eikä funktiota. Ehkäpä minuunkin voidaan niitata jonkinlainen pöpsistentiaalisen tai niuhostaattisen ateistin leima, mutta ei se muuta miksikään sitä, että en usko, eikä sitä, "miten en usko". Lieneekö nuo kategoriat muuten laatinut joku aiheen etsimiseen tuskastunut teologian ylioppilas, joka sitten on saanut kirjaimellisesti ilmasta nyhtäistystä gradustaan aikaan varsinaisen nollatutkimuksen kukkasen.
Tuolla toisaalla on tapeltu siitä, ovatko lemmikit lasten korvike. Joku kysyi, onko mahdollisesti tee sitten kahvin korvike, ja mihin luokkaan pannaan ne ihmiset, jotka eivät piittaa teestä eivätkä kahvista. Onko teen ja kahvin juomattomuus heille jonkinlainen teen ja kahvin korvike?
Jos virke "jumaliin uskomattomuus on jumaliin uskomisen korvike" kuulostaa järkevältä, kannattaa lopettaa asian ajattelu kokonaan. Palikoita ei nimittäin ole riittävästi.
Tämä muuten ei ollut välttämättä keskustelunavaus, aivojen aamuvoimistelua vain. Nyt duunia tekemään! :)
Vastaukset 85
Vanhimmat
erityisesti:
Lukiko Neuvostoliiton ruplissa "jumaliin ja örkkeihin emme usko"?
Hyvä pitää mielessä, taas kun tulee seuraava ateisti = kommari -viesti.
Mitä muuten kirjoitukseesi tulee, niin näin kait se sitten on nähtävä, että terve onkin sairas, jos kaikki ympärillä ovatkin sairaita. Terveys on silloin tilastollisesti epänormaalia:)
Tervetuloa :-)
Aivan niin rakkaani:)
"Tämä palstakin rakentuu ihan muuhun kuin ateismiin
sillä eihän itse ateismissa ei ole mitään aihetta edes keskustella."
Tuohon voin kyllä yhtyä. Ateismi itsessään ei sisällä muuta kuin jumaluskon puutteen. Tosin tätäkin itsestäänselvyyttä ovat monet ateistit tälläkin palstalla joutuneet selittämään monen palstamillimetrin verran.
"...esim. Savonarola tai ansku antavat voimaa ateisteille, että he jaksaisivat raataa koko työpäivän palstalla,.."
Näinkin varmasti on. Palsta olisi varsin tylsä ilman näitä fundamentalisteja. Toisaalta on myös pidemmän päälle varsin turhauttavaa kirjoittaa jatkuvasti samoja itsestään selvyyksiä ilman ensimäistäkään merkkiä, että mikään asia menisi koskaa perille. Vastaukseksi saadaan aina vain raamatun jakeita.
Loput kirjoituksesta olikin sitten sitä vahaa tuttua huttua.
Minun peruskysymyksen, minkä johdosta jaksan palstalla vierailla, on, mistä johtuu ihmisen uskonnollinen usko tai miksi ihminen uskoo? Raamatun vastausta en kaipaa. Yhtä hyvin voisin kysyä miksi raamattuun uskotaan?
viitteessä (käsitteenä).
järkijätkät tajuavat jättää moiset väliin. hauskimpina esimerkkeinä statuksen omaavista ovat kenties ateistit, jotka toimillaan kuvittelevat ajavansa kaikkien uskonnottomien asemaa.
ehkäpä heillä on pyrkimys samaistua järkijätkiin, jotka ovat tajunneet uskonnoliset statukset väliin jättää.
tavallaan mukava koettaa ymmärtää sinuakin:
"hauskimpina esimerkkeinä statuksen omaavista ovat kenties ateistit, jotka toimillaan kuvittelevat ajavansa kaikkien uskonnottomien asemaa."
Ateismi = ei jumaluskoa.
Onhan se tietty kummallista, jos uskonnottomat ajavat kaikkien uskonnottomien asiaa.
Kukahan tässä haluaa samaistua "järkijätkiin"?
siitä, että ovatko kaikki uskonnottomat ateisteja. mitä olet mieltä?
ateistit ja uskikset ovat hihhuleita.
kaikki uskonnottomat ovat ateisteja.
Asia erikseen on, että kaikki eivät halua ottaa itselleen ateistin nimikettä. Siitä huolimatta he ovat de facto ateisteja.
Mutta välttyäkseen olemasta ateisteja, heidän pitäisi kehittää itselleen joku jumala.
jos joku on uskonnollisesti sitoutumaton :) ns. nukkuva?
Kukaan ei jää vaille hihhuli-statusta. OK. Ymmärretty.
on uskonnollista hurmiota.
Ateismissa ei ole uskontoa, joten väite "ateistit ja uskikset ovat hihhuleita" on epätosi.
ilmeisesti he eivät ainakaan saisi uskonnollisiin kysymyksiin kantaa ottaa :)
tähän maailmaan uskonnottomina.
sana hihhuli on määritelmällisesti epäselvä. sanakirja ei sanaa tunne.
yli hilseen..
Mikseivät saisi?
Voitko tarkentaa?
käytännössä tarkoittaa? sitä, että pitää alkaa ottaa kantaa jumalan olemassaolosta vai?
yleensä nukkuvien käsketään pitää turpa kiinni.
mutta jotain kai voi päätellä sanan käyttötarkoituksesta; porasta ei saa vasaraa tai päinvastoin vaikka kuinka haluaisi:)
tuo käsite hihhuli on sellaista laatua, että en oikeastaan onnistu tekemään pätevää argumenttia sitä sanaa käytettäessä. muutoin kuin silleen, että toteaa, että se on merkitykseltään epäselvä.
noin muutoin menee lapsena?
Pitää ottaa kantaa siihenkin, kantaako jalat vai ei.
nyt alko logiikka hakkaa vastaan?
Tyko Sallisen maalauksessa sinua erityisesti askarruttaa?
no kerro..
hieman aiheesta.
on yhtä kuin uskonnollinen kiihkoilija.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hihhuli
Ja niitä tuntuu riittävän.
jälleen alat noita sun päteviä rinnastuksia vetelemään, niin lopetetaan tähä. jooko.
on hyvä ottaa kantaa, kun aletaan mäiskiä raamatulla päähän.
attejen lempipalsta kakkonen tuo wikipedia.
googlettaa itsekin.
joo. mut se ei ole pointti, vaan se että sä voisit hieman kertoa siitä.
sinun pitäisi nähdä edes pikkuriikkisen vaivaa, niin pakenet paikalta?
Ei se mitään, pakoonpötkiminen on ihan hyvä taktiikka sekin.
samalla viesti; "nukkuvat nyt äänestämään" :)
on kun käyt itse katsomassa:)
vaa suht raskasta keskusteluseuraa. valitetavasti mun aika ei riitä suhun.
minä tunnen sinut.
nyt on vaikea ymmärtää? mua kiinnostaa sun näkemys siitä.
no kuka mä oon :)
taide on aina henkilökohtainen kokemus.
Ja ihan oikeasti, en usko, että sinua kiinnostaa sentinvertaa minun taidekokemukseni.
sä mua näköjää ainakaan kovin hyvin tunne :)
kerro.
sanaa hihhuli, mutta olen silti liittänyt sanan jopa verkostomarkkinointiin höyrähtäneeseen ihmiseen. Kaipa se kuvaa minun sanavarastossani tietynlaista vaikutelmaa, jonka saan ihmisestä.
Puhuin jokaisen henkilökohtaisesta kannanotosta uskonnon tuputtamiseen.
sisältöä;
"Puhuin jokaisen henkilökohtaisesta kannanotosta uskonnon tuputtamiseen."
..ja kuinka tähän (uskonno tuputtamiseen) tulisi reagoida?
Sieltä löytyi kätevästi tuokin määäritelmä, jota joku ei osannut itse hakea.
vain ei satu olemaan minun käyttämiäni tietolähteitä.
et sulla on noin vakava identiteettikriisi:)
vai :)
lähtikö keinutuoli lapasista, vai mistä oikein moisen psykologin lippiksen itsellesi kävit blokkaamasaa?
käyttää myös joistain ihmisistä, jotka ovat päässeet jostain riippuvuudesta irti.
Entiset tupakoijat ja juopot ovat joskus kovin päällekäyviä mainostaessaan uutta ihanaa elämäänsä ja arvostellessaan niitä, jotka eivät ole vielä tajunneet tämän ainutlaatuisen autuuden merkitystä.
halua kokea sitä itse?
et?
hyvä:
"lähtikö keinutuoli lapasista"
Taidan käyttää sitä jossain...
Muistatko itse, (ilman lunttausta) mikä oli avauksen teemana?
mitä sitten?
minkälainen on tilanne ylipäätään.
Vaatii kyllä rohkeutta jossain kiihkouskovaisperheessä sanoa iskälle ja äiskälle, että en usko noihin juttuihin ja jättäkää minut rauhaan tuolta saarnaamiselta.
Toisaalta jos ns. tavallisessa luterilaisperheessä on kasvanut ja eroaa kirkosta, niin haukkuja kuultuaan voi sanoa, että hoida sinä omat asiasi, kun et kirkollisverojanikaan maksa.
muuta todeta, ku et hihhuleilla ei ole helppoa.
löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, joka oli kyllä mainittu laittamassani linkissä lähdeaineistona.
Niin että lähdepä vaikka sitä kautta hakemaan, jos Wikipedia on sinulle jotenkin pelottava väline hakea tietoa.
pitäisi osoittaa? Identiteettikriisin hallintajoukoille?
Hienoa, että muistat sentään jotain. Kuten avauksen:)
oli siitä määritteestä.
herää vain kysymys, miksi se sana tällä palstalla esiintyy? käsittääkseni täällä lestaadiolaiset ei heilu.
kun täytyy tulla tänne ateismipalstalle kyselemään typeriä ateisteilta olemalla muka hauska.
olet palstalla havainnut?
hihhulin määritelmää ja sen annoin, mutta sitä on ajan mittaan laajennettu tarkoittamaan muitakin uskonkiihkoilijoita.
että sanan käyttö on laajentunut tarkoittamaan muitakin uskonkiihkoilijoita.
moka.
en tiennyt että kunnioitat käsitteen merkitystä. vastaatko vielä kysymykseen; montakos lestaadiolaista arvelisit palstalla olevan?
sua hihhuliks?
kerro. Se pilaisi sinun nautintosi:)
nii. antaa olla sit.
aivan totta. Riippuvuudesta irtipääseminen on se must-juttu, josta pitää kertoa kaikille ja joka paikassa.
Tällain ymmärrettynä ateismikin voi sitten olla hihhulismia, jos on tosiaan ollut se uskonto oikeana riippakivenä elämässään.
Normaali-ihminen nyt kuitenkin älyää olla tuputtamatta omia valintojaan toisille ainoana oikeana. Jonkinlainen persoonallisuusjuttu siellä täytyy olla taustalla, että kaikista pitäisi tehdä samanlaisia kuin itse on.
Mitäs järkeä siinä sitten olisi?
teillä oikein on meneillään. Eläydytkö siihen kilpparifilmiin, jonka joskus viime kesänä linkitit? Kissaparoilla oli todella rasittavaa. Hyi kun sä olet sitten kilpikonna.
jotta pääset sitten kysymään "mitähän mieltä kössi mahtoi olla?". *kiva leikki sulla*
No, lessuja on aika hemmetin vähän tällä palstalla, korkeintaan 2-3 vakkaria. Satunnaisina saattaa olla paljonkin.
Syy on siinä, että heidän ryhmäkurinsa on niin kova, etta niitä ei palstalle edes päästetä. Siitä voit funtsia ahdasmielisen uskonnon merkitystä ihmisen elämänlaatuun, jms.
leikin nimeä, mutta jos hännästä tai saparosta saan kiinni, niin irti en päästä!:D
tavannut muutamia tupakanpolton lopettaneita, jotka ovat suorastaan kiukkuisia, jos joku ei älyä lopettaa polttamista. Ja itse he sentään kessuttelivat vuosikausia.
Sama juttu viinan kanssa. Tunsin aikoinaan pari tuurijuoppoa, joilla juttu meni suunnilleen niin, että kun ryypättiin, niin sitä tehtiin sitten antaumuksella välillä paskat housuissa ja naama ruvella ja sitten kun päästiin taas joltain katkolta pois, tultiin kuppilaan ihmettelemään, että täällä sinäkin aina istut ja kilisteltiin sormet täristen kahvikupin reunaa. Ja sitten alkoi se nimenomainen arvostelu, että kyllä sinunkin nyt pitäisi ryhdistäytyä...
Mielestäni hieman kohtuutonta arvostella ihmistä, joka siemailee rauhassa ensimmäistä tuokkostaan ja joka muistaa miltä heppu männä viikolla näytti baarin pusikossa.
Käyn joskus lukemassa lestadiolaisten palstaa ja siellä on melko mielenkiintoista väittelyä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, ollakseen kunnon lessu. Ne jutut tuntuvat keskittyvän enemmän tuohon lisääntymispuoleen.
Tiesitkö muuten, että kaikki maailman 6 miljardia ihmistä mahtuisivat seisomaan Saimaan jäälle ja että maailma pystyisi ruokkimaan kymmeniä, ellei satoja miljardeja ihmisiä enemmän, jos otettaisiin käyttöön oikeat viljelysmenetelmät? Niin siellä väitettiin.
yhden aika hyvän ystävän 'yli laidan' verkostomarkkinointihihhuloitumisen vuoksi. Kylään tullessa tällä oli mukana 'ihania tuppereita', joita ilman en voinut hänen mielestään elää. Jos olin eri mieltä, niin naama oli loppuvierailun hapan. Kaunis sunnuntaipäivä olisi pitänyt viettää hänen järjestämillääm muovipurkkikutsuillaan. Kun en mennyt, tuli loukkaantunut tiedustelu syystä. Keskusteltiin mistä hyvänsä, niin lopulta se liittyi 'Tuppereihin'.
Kaikki pakastusrasiani olivat aivan kelvottomia. Juustokupuni ei ollut kunnollinen, ja kurkkukin olisi pitänyt säilyttää siivuina tupperin oikeaoppisessa astiassa. Veitsisarjani ei myöskään kelvannut ystävälleni.... Ihana pieni raastinmyllylkin olisi pitänyt ostaa, vaikka minulla oli vastaavanlainen isompi. Taas hapan naama, kun näytin omani. Luistin turhan ostamisesta suurimmaksi osaksi sillä verukkeella, että Tupperwaren siniharmaa väri ei sopinut keittiöni väreihin.
Minun mielestäni tuo oli esimerkki uskonnon kaltaisesta hihhulismista ihan muissa asioissa.
on nimeltään vanhoillislestadiolaisuus..
On oikeastaan meidän onnemme, etteivät isoiset päästä niitä pienokaisiaan tänne meidän riesaksemme.
Hellareissa on aivan tarpeeksi pahaa purtavaa, tosin olen ollut havaitsevani lievää tuskastumista heilläkin omilla kotisivuillaan.
Joku J. Edgar tuntuu muistuttelevan heitä aina välillä jostain pienistä, mutta epämiellyttävistä, yksityiskohdista uskossaan:)
tuo viestiketju oli liian syvä.
En minä mikään Einstein ole, mutta kun esim. just sillä lestadiolaispalstalla käy, niin ei voi olla miettimättä, että estääkö tiukka uskonnollisuus älyn kehittymisen.
Toinen mielenkiintoinen palsta on kreationismipalsta. Maailman synnystä siellä kai kinataan maailman tappiin.
Siispä välillä käyn kuuntelemassa mielenkiintoisia juttuja vaikka täällä:
http://www.youtube.com/user/atheistmedia
ihan hyvä:)
En tiennytkään, että Attenborough on aateloitu! Mikäs siinä, "järkijätkä", jos kuka (vai mikä se termi tässä ketjussa olikaan).
Voi hitto, ainoa arvonimi, jonka itselleni hyväksyisin, olisi tuo Sir. Siinä on sentään jotain taikaa.
*hekumoi ajatuksella olla "Sir konna":D*
tupperware-kutsuilla, koska ne tapahtuivat omassa kodissani ja minulla ei tainnut olla tarpeeksi varaa paeta sitä juttua kapakkaan:)
Emäntäni piti kuitenkin tilanteen hanskassa ja suoranaista hihhulointia ei päässyt tapahtumaan.
Olihan se aika mielenkiintoista olla ainoa mies siinä kerhossa... Jotenkin joku niistä vieressä istuvista naisista onnistui ujuttamaan kätensä polvelleni asti, joten eihän se nyt ihan hukkaan mennyt sekään tilaisuus:D
Juu, aateloitu on Attenborough kai jo aikoja sitten. Kuinkahan monta vuosikymmentä hänkin on tehnyt niitä luontodokumentteja. Miellyttävän rauhallinen persoona.
Ihan vahingossa löysin tuon linkin ateismivideoihin. Sieltä löytyy jos jotakin.
Tämä on hankalaa kun hierarkia on nyt sitten niin syvä, että itselleen tässä vastailee.
..tilanne; voiko olla " lätkässä " olemattomaan jumalaan. Siitä pitäisi keskustella.
Jos uskot, ettei ole Jumalaa niin silloin uskot ateismiin ja se on sinun "uskontosi". Mutta jos et ota kantaa koko kysymykseen, olet agnostikko. Mutta täysin uskomisvapaata vyöhykettä ei ole. Ateismi sellaisena joka ei usko Jumalan olemassa oloon, on uskoa Jumalan olemassaolemattomuuteen. Koska ei voida millään todistaa Jumalan olemassaolemattomuutta tai olemassaoloa. Näin ollen ateismi on vain uskoa siihen että Jumalaa ei ole. Agnostikko on sitten aika lähellä toisaalta sitä uskomisvapaata olotilaa. Mutta käytännössä agnostikko on yleensä kallellaan ateismiin, eli Jumalan olemassaolemattomuuteen uskovia. Näin ollen ollaan silti jonkinlaisen uskomispiirin sisällä.
Hyvä kirja:
Tapio Puolimatka: Usko, tieto ja myytit.
Tuo kirja on vissiin jonkin sortin filosofian oppikirja. Suosittelen.
Valen
Mielestäsi siis ihminen, joka ei koskaan ole kuullut puhuttavan jumalista, uskoo jumalien olemassaolemattomuuteen? Oliko uskomisen puutteeni ollessani puolivuotias uskoa jumalien olemassaolemattomuuteen? Onko uskomisen puutteeni nyt erilaista kuin 40 vuotta sitten vain sen takia, että nyt tiedän maailmassa olevan uskontoja pilvin pimein?
Kuten aloituksessani kirjoitin, monien ihmisten on mahdoton käsittää sitä, että joillakin ei ole uskonnolle varattua paikkaa eikä niin ollen uskonnollista tyhjiötäkään. Sinäkin yrität kovasti väittää, että koska ateisti ei usko, hänen on pakko uskoa. Onko todella noin hirveän pelottava asia, että on olemassa sankoin joukoin ihmisiä, jotka elämisellään ja olemisellaan osoittavat sen, että uskomista ei tarvita?
oli hyvä jumala. Ken häneen uskoi soi ja joi hyvin.
Uskomattomat jäivät ilman.
Vanhan ja nykyajan islam oli sodan toinen osapuoli jo silloin, ateismin sekä Roomalaiskatolisen historian sodat ovat samaa "uskonnon soppaa", mitä paholainen johtaa vaan vähän eri kuorrutuksella.
Tämä totuus on ateistin vaikea niellä.
Jeesus ei heidän sydämessään asu, eikä käskenyt sotia uskonnon nimissä, mutta esivalta ei vaan tule ilman aseista tässä pahassa maailmassa toimeen.
että ateistin on vaikea saatanaa ja muita jumaliasi niellä.
Totuudeksi niitä jumaliasi ei kukaan kutsu, ennen kuin ne olet todeksi todistanut.
Sitä odotellessa voit pitää mielikuvitusfrendisi ihan itselläsi:)
Tämä kirjoitus antoi ihanan alun viikonlopulle. Jos voisin jakaa palkintoja, saisit Kuukauden Kirjoitus-palkinnon minulta.
Osasit pukea sanoiksi kaiken sen, mitä minäkin haluaisin sanoa.
Kiitos!