Koska Suomeen saahaan suomalainen piispa? Miksi täällä muuten ei ole suomalaisia pappeja vaan jotain puolalaisia? Mikä mättää?
Suomalainen Piispa
Tanox Palox
1457800
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 145
Vanhimmat
Suomessa on vähän gootteja!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gootit
Gootit, nykyiset ruotsalaiset ovat kyllä jo suomen hallituksessa viemässä suomea omaan suuntaansa mutta tuskin heistä paavia löytyy. Ei suomalaiset ole oman maassaan isäntä vaan on alistaja rikollisen orja jolla on suomessa lailla suojattu erikois asema (vastoin pariisin rauhan sopimusta 1809) ettei suomalainen rehellisyys pääse valtaan.
Minusta on itsestään selvää, että piispamme tulee vielä olemaan suomalainen. Se on tärkeää ja rukouksen aihe, sillä sillä tavalla kirkkomme kotiutuisi paremmin (uudelleen) Suomeen, saisi kotimaiset kasvot ja näkyisi yhteiskunnassamme paremmin.
Tämä ei kuitenkaan saa estää meitä rakastamasta ja arvostamasta nykyistä piispaamme, joka on puolalalinen. Meillä on hyvä ja oppinut piispa, joka on luopunut kielestään, kotimaastaan ja akateemisesta urastaan voidakseen palvella meitä piispanamme. Koska piispoilla on korkea eläkeikä, hän tulee johtamaan meitä vielä kauan.
Piispa Wróbel ei ole luopunut kielestään, kotimaastaan ja akateemisesta urastaan. Hän on edelleen Puolan kansalainen, käyttää piispantehtävissään enemmän puolaa kuin suomea ja lisäksi hoitaa myös professuuriaan Puolassa kaiken aikaa. Hän on myös ilmoittanut, että hän ei aio jäädä eläkeikään tultuaan Suomeen eikä halua tulla haudatuksi Suomeen.
Kun ottaa huomioon professuurin vaatimukset, on ilmeistä, että piispa käyttää työajastaan puolet muuhun kuin Helsingin piispan tehtäviin. Hän on myös huomattavan suuren osan ajastaan fyysisesti Puolassa.
Tilanne on hiippakunnan kannalta hyvin valitettava. Ei ole odotettavissa, että piispa Wróbel opettelisi kunnolla suomea, ruotsista puhumattakaan. Hän ei myöskään tunnu harrastavan Suomen historiaa eikä kulttuuria. Hiippakunnan suomalaiset perinteet ovat näivettymässä.
Toivotaan ja rukoillaan nyt kuitenkin.
"... nykyistä piispaamme, joka on puolalalinen."
Puolalalinen? Halusitko sanoa PUOLALAINEN vaiko PUOLIAIKAINEN? Kummatkin ovat näet totta.
Viestisi ensimmäisestä osasta olen samaa mieltä. Suomalainen piispa olisi erittäin tervetullut, sitten kun Luoja sen siunauksen meille suo.
Minun mielestäsi sinä saisit hävetä tuollaista moralisoivaa arviointiasi piispan viranhoidosta. Onko hiippakunnassamme jäänyt jokin asia mukamas hoitamatta? Juhlamessut, vahvistukset ja muut on hoidettu ihan samalla tavalla kuin ennenki. Eri neuvostot ovat kokoontuneet normaalisti. Fides on ilmestynyt. Kirjoja on julkaistu. Kaikki on hyvin.
Minä en kaipaa tänne mitään suomalaisia perinteitä. Olen täysin tyytyväinen piispaamme, johon voin luottaa, ja joka on nähnyt paljon vaivaa tullakseen tänne. Kuka tänne nyt haluaisi tulla piispaksi? Ei varmasti kukaan. Piispamme onkin joutunut luopumaan lupaavasta tiedemiehen urastaan ollakseen tämän pienen ja ongelmallisen porukan piispana. Siitä me kaikki saisimme olla kiitollisia.
Kirkossamme ovat monet asiat nyt paremmin kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Kirkko on kasvanut, yhteishenki on hyvä ja niskottelu kirkon opetusta vastaan on kitketty pois. Tästä kaikesta kiitos kuuluu piispa Jozefille.
Mikähän viestissäni oli moralisointia?
Pastoraalineuvosto ei ole kokoontunut "normaalisti" piispa Wróbelin aikana. Piispa Verschurenin aikana se kokoontui kahdesti vuodessa, viikonlopuksi kerrallaan (Stelliksessä). Neuvoston kokoontumisissa oli mahdollisuus perusteellisesti keskustella sekä kaksin piispan kanssa että koko neuvoston koolla ollessa kaikesta siitä kehityksestä, mitä seurakunnissa oli tapahtunut ja siitä, mikä oli vielä puutteellista tai ongelmallista ja mitä pitäisi kehittää ja miten.
Koska pastoraalineuvosto toimi tällä tavoin parikymmentä vuotta, tätä tapaa voinemme kutsua tässä "normaaliksi".
Piispa Wróbelin kaudella pastoraalineuvostoa ei aluksi saatu pitkään aikaan koolle. Kun se sitten lopulta kokoontui, oli aikaa käytettävissä vain muutama tunti. Keskusteltiin tulkin välityksellä. Tämä on jatkunut myöhemminkin. Neuvosto on kokoontunut vain kerran vuodessa, muutaman tunnin, ja pääosa ajasta on ollut muuta kuin keskustelua, jossa seurakuntien edustajat olisivat saaneet kertoa piispalle asioista ja keskustella niistä. Lähinnä heille on tapaamisissa vain esitelmöity. Edustajille on ollut turhauttavaa matkustaa pitkiä matkoja tilaisuuteen, josta ei ole tuntunut olevan käytännön hyötyä heidän seurakunnalleen.
Fides on kyllä ilmestynyt. Sen sisältö on nolo.
En omasta puolestani keksi yhtään asiaa, joka olisi nyt paremmin kuin kymmenen vuotta sitten. Yhteishenki hyvä? Tarkoitatko sitä, että keskustelu piispan ja maallikoiden välillä on lakannut, siis: mitään hankalaa ei ole olemassakaan enää. Niskoittelu kirkon opetusta vastaan kitketty pois? Tähän tekisi mieli laittaa monta kysymysmerkkiä. Kuka ennen niskoitteli kirkon opetusta vastaan? Missä ja miten se ilmeni? Miten se nyt muka on kitketty pois?
Tässä on professori Wróbelin bibliografia hänen puolalaisen Lublinin yliopistonsa sivuilla:
http://www.kul.lublin.pl/art_90.html
Huomio 1: piispa Wróbel käyttää aikaansa melko paljon yliopistouransa jatkamiseen. Mica saliksen toteamus pitää siis täysin paikkansa.
Huomio 2: piispa Wróbel lukee näiden tieteellisten meriittiensä joukkoon useita Fideksessä julkaistuja kirjoituksiaan.
Tässä kohdassa suomalainen akateemikko hymähtää. Meillä Fidestä ei luettaisi pätevien tieteellisten julkaisujen joukkoon. Jos tiedemies meillä yliopston sivulla ilmoittaisi Fideksessä julkaistun kirjoituksensa meriittiensä joukossa, hänen tieteellinen arvovaltansa sekä arvio hänen arvostelukykyvystään laskisi tuntuvasti.
Sinä et kaipaa hiippakuntamme elämään mitään suomalaisia perinteitä. Kummallista.
Eikö piispa Henrikin muisto ole meille erityisen rakas? Eivätkö keskiaikaiset kivikirkkomme, autuas Hemming, pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti, jota esi-isistämme moni kulki Rengosta ja Rymättylästä Santigo di Compostelaan? Eivätkö ne papit, jotka säilyttivät katolisia perinteitä seurakunnissaan vielä useiden sukupolvien ajan sen jälkeen, kun luterilaisuudesta oli tehty valtakunnan virallinen uskonto?
Oletko vieraillut kunnioittavaa hartautta tuntien Köyliön Kirkkokarilla, Hattulan Pyhän Ristin kirkon rukoushetkessä Ristin ylentämisen juhlana, tai Kökarin luostarin raunioilla heinäkuun Franciscus-juhlassa? Piispa Józef ei ole tainnut olla mukana kummassakaan viimemainitussa, vuosittaisessa tapahtumassa.
Jos sinulle suomalaiset perinteet eivät ole tärkeitä, et ole samoilla linjoilla Vatikaani II:n kanssa. Konsiili korosti katolisuuden sovittamista kunkin kansan omiin kulttuuriperinteisiin, tietenkin uskonsisällöstä tinkimättä. Samoin kirjoitti kardinaali Joseph Ratzinger (Kallad till Gemenskap, v. 1997, s. 79-80. Kirjaa saa Katolisesta tiedotuskeskuksesta).
Luulisin, että useimmille suomalaisille katolilaisille omilla perinteillä on hyvin suuri merkitys. On suuri vahinko ja menetys meille, että niille ei nykyisin anneta riittävää arvoas. On kuin puolalainen olisi aina "parempaa".
"Kuka tänne nyt haluaisi tulla piispaksi? Ei varmasti kukaan."
Miksi vähättelet hiippakuntaamme? Varmasti on kyvykkäitä, kouluttautuneita pappeja, jotka olisivat valmiita Suomeen piispaksi. On sellaisia, jotka jo osaavat ainakin jompaakumpaa kielistämme, ja sellaisia, joilla olisi kykyä ja tahtoa ne opetella, jos heidät tänne lähetettäisiin.
Mitä hiippakunnan kasvuun tulee, se on tietysti totta. Eniten hiippakuntalaisten määrä on kuitenkin kasvanut maahanmuuttajien ansiosta, eikä maahanmuuttajien määrä millään tavalla riipu piispan henkilöstä tai kyvyistä.
Katolilaisiksi kääntyneiden määrä oli viime vuonna vain puolet katolisesta kirkosta eronneiden määrästä. Se on hyvin ikävää kehitystä. Siinä olisi piispalle ja papistolle syytä pohdintaan.
"Jhlamessut, vahvistukset ja muut on hoidettu ihan samalla tavalla kuin ennenki."
Meillä oli tänään Turussa kolmen aikuisen kirkkoonotto ja vahvistus. Piispa ei ollut paikalla. Olisi varmaan tuntunut näistä ihmisistä juhlallisemmalta, jos hän olisi ehtinyt Turkuun. Vahvistus on ainutlaatuinen asia elämässä.
Piispa Verschuren vieraili kyllä useammin seurakunnissa Helsingin ulkopuolella.
Kuulin tänään kirkkokahveilla, että piispa olisi (taas kerran) Puolassa. Ihmettelen miten jokin kirkkoonotto on suunniteltu pidettäväksi, vaikka piispa ei ole maassa. Sellainen kuuluu minusta selvästi piispan työtehtäviin!
Piispallamme on varmaankin parempaakin tekemistä kuin autoilla 200 km edestakaisin Turkuun, jotta kolme ihmistä saisi vahvistuksen.
Luotan piispaamme ja hänen valintoihinsa. Samaan kehotan teitä muitakin.
"Piispallamme on varmaankin parempaakin tekemistä kuin autoilla 200 km edestakaisin Turkuun, jotta kolme ihmistä saisi vahvistuksen."
Mietihän nyt vähän, mitä oikein tulit sanoneeksi.
Mitä "parempaa" tai ainakaan tärkeämpää tekemistä piispalla VOI olla kuin pitää huolta niistä ihmisistä, jotka Kristus on hänen paimennettavikseen uskonut? Apostolit antoivat kaikkensa ollakseen tässä tehtävässä uskollisia, henkensäkin.
Voitko mainita yhden yhtäkään syytä, miksi Helsingin piispan olisi tärkeämpää olla nyt Puolassa kuin antamassa vahvistusta kolmelle ihmiselle, jotka ovat siihen vuoden ajan valmistautuneet?
(Helsingistä Turkuun on 165 km:n ajomatka. Nopeusrajoituksia noudattaen se vie 2 h 3 min. Järkevämpää, taloudellisempaa ja ekologisempaa on kulkea junalla. Läppäri toimii Pendolinossa, jos on tarve tehdä töitä samalla.)
Koska tarkoituksenasi on vain piispamme haukkuminen, en aio keskustella kanssasi. Sen vain sanon, ettei kukaan ole jäänyt Turussa ilman vahvistusta. Kirkkoherra suoritti sakramentin, joten on ihan turhaa saivarrella mitä piispamme olisi pitänyt tehdä tai jättää tekemättä. Lopputulos oli sama.
Piispamme ei tarvitse odotella rautatieasemilla. Hiippakunnalla täytyy olla varaa yksityisiin kuljetuksiin. Jos ei olisi, sitten kannattaisi sulkea koko hiippakunta.
me papit ja piispat odottele rautatieasemilla. Me olemme NIIN hienoja ihmisiä, että meille ei rahvaan seura kelpaa. Olemme myös NIIN egologisia (emme ekologisia) että vaadimme yksityiskuljetuksen. Kyllä pitää olla joku raja suhteessa maallikoihin myös näissä käytännön elämän asioissa!!!
Jos piispalla eilen oli "parempaa tekemistä", miksei kirkkoonotto ja konfirmaatio voineet siinä tapauksessa odottaa kahta viikkoa? Piispahan on kuulemma joka tapauksessa tulossa Turkuun 12.5. isä Peterin takia.
Varmasti kirkon uusien jäsenien olisi hyvä tavata paimenensa mahdollisimman varhain, jotta oppisivat hänet tuntemaan.
Tarkoitukseni ei ole piispan haukkuminen. Yritän kirjoittaa vain asiaa, sellaista asiaa, mistä pitää voida keskustella.
Sinun suhdettasi piispaan minun on kyllä pakko ihmetellä. Nostat hänet yli-ihmiseksi, erehtymättömäksi.
"Odottelu rautatieasemalla" ei ole tarpeen Turkuun matkustavalla, oli hän tavis tai piispa. Junia kulkee usein, noin kerran tunnissa kumpaankin suuntaan, ja ne lähtevät ajallaan. Pendolino on perilla ajassa 1 h 49 min eli yksityisautoa nopeammin.
Minun puolestani piispa voi ajella autollaan, jos haluaa. Tärkeää on, että hän käy seurakunnissa silloin, kun niiden tarpeet piispan läsnäoloa edellyttävät. Junalla matkustaminen olisi kyllä hyväksi esimerkiksi muillekin; ilmaston pilaaminenhan on synti, kuten taannoin arkkipiispa Girottin suusta kuulimme.
Minäkin ihmettelen miksei kirkkoonotto voinut tapahtua 12.5., jolloin piispa on kuulemma joka tapauksessa siellä Turussa.
On merkillepantavaa, ettei piispa ehdi (tai vaivaudu) Turkuun kirkkoonottoa ja vahvistusta varten, mutta kylläkin kirkkoherran synttäreitä varten.
Miten joskus kaipaankaan piispa Paulin aikoja niin että melkein itkettää.
Piispa ei ole yli-ihminen, vaan hän on PIISPA. Tajuatko edes mitä tuo sana tarkoittaa ja mitä kaikkea se pitää sisällään? Ei voi olla katolilainen, jos ei ole kuuliainen piispaa kohtaan ja kunnioita häntä.
Kunnioitan piispan virkaa. Henkilökohtaisen kunnioituksen saavuttaminen sen sijaan vaatii piispan viran haltijalta aika paljon.
Historia on täynnä piispoja, paavejakin, jotka eivät ole ansainneet kunnioitusta. Heidän virkansa on silti Kristukselta ja siksi kunnioitettava.
Millä perusteella päättelet, etten ole kuuliainen piispalle? Kun arvostelen hänen joitakin toimiaan, ei se tarkoita, etten olisi kuuliainen. Kuitenkin ennen kaikkea muuta katolilaisen on oltava kuuliainen omalletunnolleen. Luojan antamaa järkeäänkin katolilaisen on lupa käyttää.
Jos järkeni ja omatuntoni sanoo, että jokin piispan päätös on väärä, minun ei ole kuuliaisuudesta pakko sanoa sitä oikeaksi. Ajatteletko sinä, että niin on tehtävä? Oletko todella aina samaa mieltä piispan kanssa kaikista hänen toimistaan vai tukahdutatko oman järkesi ja omantuntosi äänen kuuliaisuudesta? Ei sinun tietenkään tarvitse minulle näin henkilökohtaiseen kysymykseen vastata; tämä kysymys vain mielessäni on herännyt lukiessani viestejäsi, joissa jatkuvasti haluat käskeä arvostelijoita ja ihmettelijöitä sulkemaan suunsa.
Kiitos hyvästä vastauksestasi Rivikatolilaiselle.
Hänen hyvinkin ontuvassa loppulauseessaan olin havaitsevani edellisessä kotimaassani viljeltyä, monen kerran huolellisesti pureskeltua myötämielisyyttä vallanpitäjiä kohtaan. Puhun siis entisestä Unkarista ja vuosi oli 1950 luku.
Kuten ystävämme Rivikatolilainen toteaa turvalliseen sävyyn, hiippakunnassamme on kaikki hyvin, etc.
Meille Unkarissa se oli aikanaan ilmaistu näin: suuren Neuvostoliiton opastuksella annamme kuolevalle kapitalismille kuolettavan iskun, edistyksellinen rauhanleirimme kasvaa kasvamistaan, kuin yhtä perhettä kaikki katsoo toivorikkaana Itään päin, Moskovan suuntaan. Kauan eläköön.....jne.
Ainoa ikävä tässä koomisessa rinnaistuksessa on se, että Rivikatolilainen valitettavasti "sisäänmuistaa" sellaistakin, mitä ei ollut koskaan olemassa.
Vielä kerran, kiitos viestistäsi.
Ei piispan tarvitse odotella rautatieasemilla. Tottakai hänelle sopii ihan yksityinen kuljetus, jonka hän voi tarjota itse itselleen: apostolin kyyti.
Suosittelen sitä lämpimästi. Kilot karisevat, terveys kohenee ja piispa parantaa omaa ja katolisen kirkon julkisuuskuvaa, kun lehdistö kirjoittaa, miten köyhän katolisen hiippakunnan nöyrä piispa kävelee viranhoidon kannalta välttämättömät paimenmatkansa ja osoittaa todeksi, ettei Jeesuksen julistama valtakunta ole tästä maailmasta. Ties vaikka kansa menisi Kupittaalle tai vaikka Piikkiöön asti piispaa vastaan!
piispoja, oma vikanne kun tyydytte ulkomaalaisiin piispoihin vaikka perinteinen arvokas luterilainen kirkko tarjoaisi teille hyvän valikoiman syntyperäisiä suomalaisia piispoja.
Mieluummin ottaisin piispaksemme vaikkapa biafralaisen heimopäällikön kuin leipäpastorina vaikuttavan maksetun tyhjänpuhujan. Tulos olisi ihan sama: kummatkin ovat näet maallikoita. Katolinen kirkko ei ole koskaan tunnustanut, ei tunnusta eikä tule koskaan tunnustamaan, että luterilaiset pastorit olisivat pätevästi vihittyjä pappeja, piispanviran haltijoista nyt puhumattakaan. Ei millään pahalla, mutta niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan.
Pyhän Ortodoksisen kirkon ovet ovat avoinna kaikille niille katolisille jotka katuen harhaansa haluavat anteeksiantoa ja liittyä takaisin kirkon yhteyteen.
PS: Kaikki piispamme ovat suomalaisia!
Ortodoksiset kirkot ovat pelkästään katolisesta kirkosta eronneita lahkoja, jotka ovat aina ja kaikkialla uskollisesti palvelleet maallisia vallanpitäjiä. Maassamm niihin liittyvät lähinnä venäjänmieliset suomalaiset.
Olisipa meillä Ville Riekkisen tapainen piispa. Hän on loistava raamatun selittäjä ja valloittava persoonallisuus, jolta riittäisi aikaa yhä vähenevälle suomenkielisten joukolle. Rukoilkaamme ihmettä!
Meillä katolisessa kirkossa onneksi moisia tyhjänpuhujia ei valita piispoiksi.
Miten niin tyhjänpuhujia? Voisit ainakin perustella kantasi, kun esität halventavan määritteen nimeltä mainitusta henkilöstä, nimimerkin suojista. Pelkkä haukkuminen, ilman perustelun yritystäkään, on halpamaista ja sopimatonta käytöstä kristityltä.
Olet ollut varsin lyhyen aikaa katolilainen. Miten sinä uskot olevasi hyvin perehtynyt siihen, miten ja millaisia piispoja katolisessa kirkossa valitaan?
Oman kokemukseni mukaan kirkossamme on todella monenlaisia piispoja. On pastoraalisesti suuntautuneita ja kanonisen lain vartijoita, on ihmisläheisiä ja etäisiä, on armoitettuja saarnaajia ja harvasanaisia, on sosiaalisia ja erakkoluonteita, kansanomaisia ja ylhäisiä. Varmasti joukossa on paljon sellaisia, jotka muistuttavat persoonallisuudeltaan Ville Riekkistä.
Riekkisestä ja muista voidaan kyllä käyttää arvonimeä "piispa", mutta minulle on epäselvää ovatko he uskoltaan ylipäätään edes kristittyjä. Riekkinen on minun lukemani ja kuulemani mukaan hyväksynyt puheissaan mm. abortit, avioerot, homoliitot ja kaiken sen mikä Raamatun mukaan on synti.
Jos "pastoraalisesti suuntautuneisuus" merkitsee Raamatun sanoman heittämistä romukoppaan, sitten toivon ja rukoilen hartaasti, etteivät piispat olisi "pastoraalisesti suuntautuneita". On varmaankin helppoa toimia piispana, näytellä kaikkien ylintä ystävää, saada osakseen kaikkien hyväksyntää ja esiintyä lupsakkana hahmona, jos sanottava ei pidä sisällään mitään sellaista, joka vaatisi kuulijakunnalta yhtään mitään. Tuon roolin on omaksunut juuri Wille Riekkinen.
Raamatun sanoman eli Jumalan sanan kanssa moisella julistuksella ei ole juuri mitään tekemistä. Ja suoraan sanoen häpeän, että luterilaisessa kirkossamme on moisia "piispoja".
Jos kaikki sanomasi pitää paikkansa, Jauch oli kyllä oikeassa siinä, ettei Riekkisen tapaisia piispoja meille erityisesti kaivata. Silti Jauchin olisi pitänyt perustella omassa viestissään, miksi hän kutsuu Riekkistä tyhjänpuhujaksi. Edelleen olen sitä mieltä, että nimimerkin suojissakin hyvä katolilainen esittää kritiikkinsä perustellen ja karttaa parjaamista.
Piispan pastoraalinen suuntautuneisuus ei tietenkään tarkoita, että Raamatun sanoma heitettäisiin romukoppaan. Se tarkoittaa vain, että piispa huolehtii erityisesti hiippakuntalaistensa hengellisen janon tyydyttämisestä, hyvästä sielunhoidosta ja syrjäytymisen ehkäisemisestä.
En nyt ymmärrä mitä tällä keskustelulla ajetaan takaa ja mihin sillä pyritään.
Minä luotan piispaamme. Hänellä on vahva usko ja hän on ohjannut meidän hiippakuntamme oikealle tielle. Jos piispa päättää jotakin, jota en voi ymmärtää, luotan siihen, että hänellä on sellaista tietoa ja viisautta, jota meillä riviseurakuntalaisilla ei ole. Meidän ei tulisi puuttua kirkon asioihin, toisin kuin takavuosina valitettavasti on tapahtunut.
Suomeen saadaan vielä suomalainen piispa, mutta ei vielä pitkään aikaan. Minulla ei ole mitään suomalaisia pappejamme vastaan. Kummatkin ovat oikein esimerkillisiä, mutta piispamme Jozef tulee olemaan piispanamme vielä 20 vuotta. Tämä sopii minulle, sillä piispamme on oppineempi kuin muut papit täällä.
Kehotan muitakin luottamaan piispaamme ja aivan erityisellä tavalla rukoilemaan Hänen puolestaan.
Yhdyn edellisen kirjoittajan näkemykseen. Olen sitä mieltä, että hiippakuntamme tulee pysyä sitten joskus piispamme Józef Wróbelin SCJ kauden jälkeen Pyhän Sydämen pappien käsissä. Niin voimme luottaa siihen, että keskuudessamme hallitsee Jeesuksen Pyhän Sydämen rakkaus ja henki.
perjantai-iltana ihmetelleeksi miksiköhän meillä on puolalainen piispa ja niin paljon puolalaisia pappeja. Joku syyhän siihen on eikö? Eikö se ole jotenkin kummallista, että suomalaisia pappeja on hiippakunnan ulkopuolla enmmän hippakunnassamme? Sama koskee sääntökuntaveljiä.
Viikon paras. XDD
Ehkäpä ongelma on siinä, että hiippakuntamme on pieni, ja täällä ei ole päässyt kasvamaan kutsumuksia hiippakuntapappeuteen, joka on kirkon normaali tapa elää - toki yhdessä sääntökuntapapiston ja tiettyihin liikkeisiin kuuluvien pappien kanssa.
Hiippakuntapappien etuna on täydellinen omistautuminen hiippakunnalle. Se antaa heille suuren liikkumavaran oman spiritualiteetin luomiseen ja siten se lisää kirkon värikkyyttä ja universaalisuutta merkittävästi.
Eikö meillä nytkin ole onneksi useampia hiippakuntaseminaristeja opiskelemassa jossakin? En tarkoita neokat. seminaarin poikia. Toivoa siis on.
niin toivottavasti joku heistä päätyy papaiksi Suomeenkin, mutta voi hyvin olla että ei päädy, jos vanhat merkit vähänkään paikkaansa pitää.
vesittyneisyys... V.2:n "hengessä"
pappeja muualtakaan! Siksi illiteraalit puolalaiset maanviljelijän pojat. Kaikki kunnia heille, mutta ihan kiva olisi, jos olisi muutaman sivistynytkin joukossa. Esim koska papistoamme näkee konserteissa, taidenäyttelyissä, teatterissa? Tai käyvätkö he kenenkään luona, syömässä, seurustelemassa? Se olisi aika normaalia käytöstä keneltä vaan hengen ihmiseltä...
Redemptoris Mater -lähetysseminaari ON lähetysmissiostaan huolimatta hiippakunnallinen pappisseminaari ja sijaitsee Myllyjärvellä Espoossa.
Piispa
1
papit-kaikki
22
| SCJ | Neo-kat. | Hiippa. | Opus. | Dom. | Muut
..10.......5..............1..........3..........2.......1
Puola .............................| Muut
8 -jotkut Suom.passi.kanssa | 14
------------
1 pappi (SCJ, Puola) lähtee pois (ks. http://olavi.catholic.fi/)
tiedot ks. http://www.catholic.fi/hiippakunta/papisto.htm
Minun tietojeni mukaan hiippakuntamme papeista Suomen kansalaisuus olisi vain seuraavilla: suomalaissyntyiset 2, Suomeen pakolaisena tullut 1, puolalaisista 2. Siinä kaikki.
Olen joskus kuullut tästä asiasta, joten en ihan mene vannomaan, mutta melko varma olen. Sen sijaan aiemmista hollantilaisista papeista Suomen kansalaisuus oli kaikilla.
Koolenilla ei ollut.
Slegersillä ?
Kenellä puolalaissyntyisistä papeista tällä hetkellä on Suomen passi?
kiinnostaa niin laita sähköpostia papeille ja kysy kenellä (jos kantti kestää) on suomalainen passi.
Typerää tällä palstalla nimimerkin takana kysellä. Jos
Suomalaisen piispan saaminen ja muutenkin tämän Jumalan hylkäämän kansan takaisinsaaminen esi-isiemme katoliseen uskoon on tärkeä rukousaihe. Ilman muuta suomalainen piispa tekisi vieläkin ilmeisemmäksi sen tosiasian, että katolilaisuus on kuin onkin SUOMALAISIN uskonto. Kaikki muu on ulkomailta tuotettua (paitsi ortodoksisuus, joka on meillä karjalais-venäläinen paikallisuskonto).
Toiseksi kuitenkin kirkossamme on niin paljon (lue: liikaa) sellaista sekaväkeä, että me emme ansaitse suomalaista piispaa. Informaatiokurssin on käynyt jos jonkinlaista ressukkaa, jolla ei ole tietoakaan siitä mitä katolinen usko on, millä tavalla sen pitää elää todeksi ja miten siitä on pakko todistaa muillekin. Jos ette minua usko, katsokaa ympärillenne messussa: kuinka monta katolista avioparia näette? Lähes kaikki ovat sinkkuja, eronneita tms. Tämä EI OLE normaalia.
Moisista häiriötekijöistä huolimatta katolisella kirkolla on maassamme loistava tulevaisuus aivan erityisesti akateemisten lapsiperheiden sekä yhteiskuntamme ja kulttuurimme nykyisen ja tulevan eliitin uskontona. Maamme hengelliseksi johtajaksi tarvitaan ilman muuta suomalainen katolinen piispa. Kun se on tapahtunut, olen nähnyt Venetsian ja voin aikanani kuolla Herran rauhassa.
kristinuskon muodot on tuotu Suomeen ulkomailta, myös ja varsinkin katolisuus.
Nykykatolisuudella ei muuten ole mitään tekemistä Suomessa keskiajalla olleen roomalaiskatolisen hiippakunnan kanssa. Kun perinne on katkennut, se on katkennut.
Piispa Henrikin perustamalla piispanistuimella istuu nyt luterilaisten arkkipiispa Jukka Paarma. Luterilainen kirkko jatkaa muutenkin Suomen keskiajan katolisen kirkon perinnettä. Ei siis tämä 1800-luvulla Suomeen tuotu "Puolan kirkko".
Miksi avioparit liittyisivät katoliseen kirkkoon, jossa on kiellettyä käyttää ehkäisyä ja jossa avioerosta exkommunikoidaan? Ei kai kukaan niin hullu ole. Varsinkaan kun nykykatolisuudella ei ole mitään hengellistä tarjottavaa.
"...kaikki eri kristinuskon muodot on tuotu Suomeen ulkomailta, myös ja varsinkin katolisuus."
Katolilaisuus on tullut Suomeen, koska emme sentään elä Palestiinassa, jossa se sama Kristuksen kirkko, joka on aina ollut, on ja tulee aina olemaan katolinen kirkko, perustettiin. Katolista uskoa ei kuitenkaan tuotettu tänne, vaan se tuli rauhanomaisesti jo ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihtumista. Edes ns. ristiretkien yhteydessä kenenkään ei tiedetä saaneen surmansa katolisesta uskosta kieltäytymisen takia. Sen sijaan saksalainen uskonto nimeltä luterilaisuus pakkotuotettiin tänne ruotsalaisten taholta valtiollisella väkivallalla, terrorilla ja verenvuodatuksilla. Sitä seurasi tunnetusti yli 400 vuotta kestänyt pakkoluterilaisuuden kausi, jona aikana katolisen (ja muidenkin) uskon tunnustamisesta seurasi ensin kuolemantuomio, sittemmin "vain" elinikäinen maastakarkoitus ja aivan meidän päiviimme asti yhteiskunnallinen sortaminen ja marginalisoituminen. Jos ja kun et historiaa tunne, pitäisit edes pienempää ääntä ja tänne kirjoittelemisen sijasta voisit keskittyä niihin yli sataan joka päivittäin jättävät useimpien mielestä kovin vastenmieliseksi mielletyn pakkoluterilaisuuden.
"Nykykatolisuudella ei muuten ole mitään tekemistä Suomessa keskiajalla olleen roomalaiskatolisen hiippakunnan kanssa."
Katolinen kirkko on aivan sama katolinen kirkko kuin keskiajan katolinen kirkko. Luterilaisuus on sen sijaan parin keskiaikaisen saksalaisen kummallista, sekavista ja harhaoppisista ajatuksista kyhätty täysin uusi uskonto.
"Kun perinne on katkennut, se on katkennut."
Katolisen kirkon perinne ei ole koskaan katkennut.
"Piispa Henrikin perustamalla piispanistuimella istuu nyt luterilaisten arkkipiispa Jukka Paarma."
Jukka Paarma on katolisen kirkon opetuksen mukaan maallikko, jonka pappeuden sen paremmin kuin piispaviran pätevyyttä katolinen kirkko ei tunnusta. Eikä muuten tunnustaisi Pyhä Henrik myöskään!
"Luterilainen kirkko jatkaa muutenkin Suomen keskiajan katolisen kirkon perinnettä."
Kuten Vatikaani viime vuonna osuvasti muistutti, luterilainen kirkkokunta ei ole kirkko, koska sillä ei ole pätevää piispuutta eikä pätevää eukaristiaa.
"Ei siis tämä 1800-luvulla Suomeen tuotu "Puolan kirkko".
Me olemme Katolinen kirkko Suomessa ja selvästi vanhin uskonto tässä Jumalan hylkäämässä ja luterilaisuuden pilaamassa korpimaassa.
"Miksi avioparit liittyisivät katoliseen kirkkoon, jossa on kiellettyä käyttää ehkäisyä ja jossa avioerosta exkommunikoidaan?"
Totta. Avioparithan asuvat yhdessä voidakseen pilata ehkäisyllä avioliittonsa ja voidakseen hankkia hetimiten avioeron.
"Ei kai kukaan niin hullu ole. Varsinkaan kun nykykatolisuudella ei ole mitään hengellistä tarjottavaa."
1,3 miljardia on kanssasi tyystin eri mieltä. Tämän kansan arviot luterilaisuuden hengellisestä tarjonnasta voitkin lukea suoraan www.eroakirkosta.fi -sivuston tilastoista.
Herran tähden?(!) :)
nykykatolisuus ei ole sama uskonto kuin keskiajan katolisuus, koska katoliseen kirkkoon on tullut sen jälkeen niin paljon vierasta ainesta ja on hyväksytty uusia oppeja. Messukaan ei ole sama kuin sydänkeskiajalla, kun kristinusko tuli Suomeen. Edes latinan kieltä ei enää käytetä.
Toiseksi ortodoksinen kirkko tuli Suomeen ensin. Suomen kielen kristillinen perussanasto on otettu muinaisslaavinkielestä eikä latinasta tai germaanisista kielistä. Ortodoksisuus on säilynyt samana kuin aina ennenkin, katolisuus on muuttunut PALJON. Voipi olla, että Suomen evlut kirkon oppi ja perinteet muistuttavat enemmän keskiajan katolisuutta kuin nykykatolisuus.
"Suomalaisen piispan saaminen ja muutenkin tämän Jumalan hylkäämän kansan takaisinsaaminen esi-isiemme katoliseen uskoon on tärkeä rukousaihe."
Jumala ei hylkää ketään. Ihmiset hylkäävät toinen toisensa, mtta Jumala ei ole yhtä pieni.
"Moisista häiriötekijöistä huolimatta katolisella kirkolla on maassamme loistava tulevaisuus aivan erityisesti akateemisten lapsiperheiden sekä yhteiskuntamme ja kulttuurimme nykyisen ja tulevan eliitin uskontona."
Mitä kristinuskoa tämä on??!!
"Mitä kristinuskoa tämä on??!!"
Äkkiseltään tulee mieleen vastata: opusdeiläisyyttä. Mutta en oikeasti usko, että edes Opus Dein ajattelutapa olisi näin karmeaa kristillisyyden väristymää.
latinaa. Älä sinä höpise joutavia, ota asioista selvää ennen kuin satuilet täällä. Aika omituisia ovat juttusi.
vastikään kirkkoomme otettu LM, koeta jo rauhoittua ja lopeta typerät juttusi. En ole aikoihin lukenut tätä palstaa, mutta tuskin olen jäänyt paljosta vaille, jutut näyttävät vaan menevät typerimmiksi tällä palstalla ja ihmiset kaikkoavat, jäljelle on jäänyt vain muutama höyrypää. Hyvää jatkoa.
Eiköhän se ole LM:n eli Liisa-Marian omaa kristinuskoa, jolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
sitä akateemista eliittiä saavasi katoliseen kirkkoon, kun usko jumalaan vähenee kaiken aikaa yliopistoväen keskuudessa?
... ihan oman uskonnon perustanut. Tai provo? En luule kenenkään katolilaisen noin ajattelevan - saati julkisesti kirjoittavan!
Tämän keskustelun aiheena on suomalaisen katolisen piispan saaminen sitten joskus tulevaisuudessa. Keskusteluun on kuitenkin puuttunut kokonainen joukko ei-katolilaisia. Mitä ihmettä asia edes heille kuuluu?
Oletan, että suomalaisen piispan valinta voisi joidenkin mielestä muuttaa hyvinkin maamme eri kirkkokuntien "kilpailuasemaa" katolisen uskon eduksi. Siksi ilmeisesti tuota mahdollisuutta tunnutaan pelkäävän niin mahdottomasti ei-katolilaisten fanaatikkojen taholta.
L.-M. on oikeassa, kun hän kirjoittaa, että suomalaisen piispan saaminen ja muutenkin tämän Jumalan hylkäämän kansan takaisinsaaminen esi-isiemme katoliseen uskoon on tärkeä rukousaihe. Olen samaa mieltä siitäkin, että katolilaisuus on ehdottomasti suomalaisin uskonto. Kaikkien muiden historia on paljon lyhyempää, paitsi ehkä ortodoksisuuden muutamassa Karjalan kylässä.
Olen huolissani L.-M.:n tavoin siitäkin millaista porukkaa kirkkoomme on viime vuosina liittynyt sekä hänen kanssaan varma siitä, että kirkollamme on vielä loistava tulevaisuus tässä maassa. Onhan sillä loistava menneisyyskin. Kirkon suomalaistuminen on tärkeä rukousaihe ja sitä edesauttaisi suuresti suomalaisen piispan saaminen tänne - sitten kun Jumala niin tahtoo.
"Olen huolissani L.-M.:n tavoin siitäkin millaista porukkaa kirkkoomme on viime vuosina liittynyt--"
Kutsuuko Jumala vääränlaista väkeä?
Jeesus tuppasi seurustelemaan publikaanien, hairahtuneiden naisten, työtätekevien ja raskautettujen, vammaisten, spitaalisten ja muiden laitapuolen kulkijoiden kanssa. Hänen hyvät ja kunnialliset ystävänsä Martta, Maria ja Lasarus olivat mahdollisesti sinkkuja, ei ainakaan evankeliumi mainitse heillä olleen muuta perhettä kuin toisensa.
Jeesuksen välittömät seuraajat taas julistivat, ettei kristittyjen joukossa ole orjia eikä vapaita, vaan kaikki ovat yhtä Jeesuksessa Kristuksessa. Nykyisin siis olisi mielestäsi kuitenkin parempi, jos katolilaisiksi eivät pääsisi tietyt porukat?
Vähän sentään ihmettelen sanomaasi, kun viime aikoina on liittynyt kirkkoomme sellaista porukkaa kuin Jauch ja L.-M...
Yllä olevassa keskustelussa muuten minun laskujeni mukaan ainakin neljä viidesosaa kirjoittajista on katolilaisia. Mitä sinä siitä valitat, että mukana on joku ei-katolilainenkin? Varmaan meidän piispamme ja pappiemme tausta kiinnostaa muitakin sellaisia ihmisiä, jotka ovat ylipäätään katolisuudesta sen verran kiinnostuneita, että lukevat tätä palstaa.
Lopuksi: olen kanssasi samaa mieltä siitä, että katolisuus on luontevasti myös suomalainen (miksikäs ei: suomalaisin) uskonto. Ja siitä, että suomalaisen piispan me tarvitsemme, pikimmiten.
"vastikään kirkkoomme otettu LM, koeta jo rauhoittua ja lopeta typerät juttusi."
Kuka valehtelija on keksinyt, että minut olisi vastikään otettu kirkkoon? Sanon nyt julkisesti ja vain tämän kerran: se ei ole totta. Olen toki liittynyt kirkkoon aikuisena, mutta jo vuosia sitten.
"En ole aikoihin lukenut tätä palstaa, mutta tuskin olen jäänyt paljosta vaille, jutut näyttävät vaan menevät typerimmiksi tällä palstalla ja ihmiset kaikkoavat, jäljelle on jäänyt vain muutama höyrypää."
Nuo sanat voit sanella peilikuvallesi, kun kerran täällä levittelet ilmiselviä ja perusteettomia valheita toisista keskustelijoista.
"Hyvää jatkoa."
Kiitos, samoin!
On tunnettua, että monet ei-katolilaiset haluaisivat katolilaisen olevan maassamme jonkinlainen pikkupehmyt, joka pyytelee anteeksi olemassaoloaan, suitsuttelee kuolinkamppailunsa aloittanutta luterilaisuutta ja on myynyt sielunsa väärälle käsitykselle ekumenialle, mutta ainakaan omalta osaltani en aio täyttää heidän toiveitansa.
"Ette ole vanhin koska ensinnäkään nykykatolisuus ei ole sama uskonto kuin keskiajan katolisuus... Edes latinan kieltä ei enää käytetä."
Kuka määrittelee mitä on katolilaisuutta ja mikä taas ei: paavin johtama katolinen kirkko. Jonkun kotitietokoneensa ääressä Euroopan laidalla nakuttelevan fanaatikon pikku "määritelmillä" ei ole tässä valossa edes painomusteen arvoa.
"Toiseksi ortodoksinen kirkko tuli Suomeen ensin."
Kristinusko tuli maahamme jo ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihtumista, kun taas ortodoksiset kirkot erkanivat katolisesta vasta vuonna 1054.
"Suomen kielen kristillinen perussanasto on otettu muinaisslaavinkielestä eikä latinasta tai germaanisista kielistä."
Ei totta.
"Ortodoksisuus on säilynyt samana kuin aina ennenkin, katolisuus on muuttunut PALJON."
Totta, mutta Kristus antoi kirkolleen Pyhän Hengen, joka johtattaisi sen kaikkeen totuuteen. Niin onkin käynyt - katolisessa kirkossa, joka on Kristuksen kirkko. Ortodoksien osalta Pyhä Henki taisi kuukahtaa Nikean konsiilissa, koska sen jälkeen uskoa ei saisi syventää ollenkaan.
"Voipi olla, että Suomen evlut kirkon oppi ja perinteet muistuttavat enemmän keskiajan katolisuutta kuin nykykatolisuus."
Tässä vaiheessa suon lukijakunnalle ansaitun naurutauon.
olisi meillä nyt suomalainen piispa. Paavi lähetti meille kuitenkin tämän puolalaisen. Eikö kukaan valistanut häntä siitä että suomalaiset ja puolalaiset eivät tule toimeen keskenään?
Katolisuuden "suomalaisuudesta" puhuminen on L.-M:m huuhaata.
"Jos isä Jan olisi valittu piispaksi, olisi meillä nyt suomalainen piispa. Paavi lähetti meille kuitenkin tämän puolalaisen."
Jospa nyt antaisimme isä Janin ja muiden viettää rauhassa eläkepäiviään, emmekä vetäisi tähän keskusteluun mukaan mitään nimiä. Koko ajatus suomalaisesta piispasta on rukousaihe enemmän kuin ajankohtainen ongelma.
"Eikö kukaan valistanut häntä siitä että suomalaiset ja puolalaiset eivät tule toimeen keskenään?"
Monet ovat kanssasi jyrkästi eri mieltä.
"Katolisuuden "suomalaisuudesta" puhuminen on L.-M:m huuhaata."
Ja luonnollisesti sinä määrittelet mikä on huuhaata ja mikä taas ei. Kyllä elämä on joillekin helppoa, kun oikein yrittää...
Näin ortodoksina en voi olla kommentoimatta paria kohtaa viestissäsi. Kuitenkin aluksi haluan todeta, että minulla ei ole katolisia vastaan mitään. Kirkkojemme skisman ei tarvitse ulottua kirkkojen jäseniin saakka.
Kirjoitit: "Kristinusko tuli maahamme jo ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihtumista, kun taas ortodoksiset kirkot erkanivat katolisesta vasta vuonna 1054."
Kristinusko tuli tänne pohjolan perukoille sekä idästä, että lännestä yhden apostolisen ja katolisen kirkon tuomana, siitä lienemme samaa mieltä. Tuo tokaisusi ortodoksisten kirkkojen erkaantumisesta taas on hieman puutteellinen ja vaatii hieman tarkennusta.
Kirkon hajoamiseen suurimpana syynä katsoisin olevan Rooman piispan (=paavi) ylenkatse kirkolliskokouksia kohtaan jo kauan ennen varsinaista hajaantumista. Ortodoksisen käsityksen mukaan uskoa voidaan kehittää, kunhan se tehdään yhteisymmärryksessä pyhän synodin toimesta. Jossain vaiheessa Rooman piispa ei enää vaivautunut edes saapumaan synodeihin, kuten muut piispat tekivät. Toinen ongelma Rooman piispalle oli Konstantinopolin piispalle kirkolliskokouksessa annettu asema, joka tuli liian lähelle hänen omaansa. Seuraavassa vaiheessa Rooman piispa alkoi itsenäisesti ilman kirkolliskokouskäsittelyä antaa ohjeita oikean uskon noudattamiseen. Ensimmäisestä synodista alkaen Nikeassa vuonna 325 uskonasioiden käsittely jätettiin kirkolliskokousten tehtäväksi. Rooman piispan itselleen sallima toiminta edellytti kuitenkin primaattiasemaa, eli määräysvaltaa kaikkien yli. Tämä ei enää kelvannut perinteitä noudattaville kirkon itäisille piispoille joten kirkkokunta hajaantui. Ortodoksisuuskin on kyllä kehittynyt, mutta toisin kuin katolisessa kirkossa muutos hyväksytään aina kaikkien piispojen yhteisellä päätöksellä, ei yhden.
Kirkkojemme lähestyminen sai positiivisen käänteen 1960-luvulla, kun yli 900-vuotiset kirkonkiroukset kumottiin molemmin puolin. Henkilökohtaisesti uskon kirkoillamme olevan mahdollisuuksia edelleen lähestyä, mutta se edellyttää tiettyjä kompromisseja kummaltakin.
Mielestäni yksittäisillä katolisilla ja ortodokseilla ei ole mitään tarvetta toistensa tai kirkkojensa mollaamiseen. Olkaamme mieluummin yhdessä huolissamme yhteiskuntaamme uhkaavasta jumalattomuuden lisääntymisestä.
Kun avioparit saavat lapsia niin onko lapsi ihminen ja tuleeko lapsi ihmiselle antaa Jumala lain ja Suomen perustuslain mukaiset oikeudet uskonvapauden ja ihmis oikeuksienkin mukaan niinkuin kaikkilla ihmisillä on!
"Kun avioparit saavat lapsia niin onko lapsi ihminen ja tuleeko lapsi ihmiselle... Suomen perustuslain mukaiset oikeudet uskonvapauden ja ihmis oikeuksienkin mukaan niinkuin kaikkilla ihmisillä on!"
Totta. Demareiden ja kepulaisten väsäämä Suomen perustuslaki se onkin totuuden ylin mittapuu.
Kokonaisuutena ottaen kirjoituksesi on oikein hyvä. Kirkon jakaantumisen aikaan on tietysti eri suunnilla erilaisia näkökulmia, joista katsoen hyvin valitettavalle jakaantumiselle löytyy erilaisia selityksiä.
Kristinusko tuli Suomeen (=nykyinen Varsinais-Suomi) pääosin läntisessä muodossa. On kyllä mahdollista mutta ei varmaa, että novgorodilaisilla kauppiailla oli Aurajoen suulla 1000-luvun tienoilla oma kirkko. Vaurailla talonpojilla oli 1000-luvulla joka tapauksessa omia yksityisiä latinalaiskristillisiä kirkkoja ja pappeja.
Hämeessä on ollut idästä tulleita kristittyjä 1200-luvulla. Ruotsalaiset työnsivät nämä idemmäksi ns. toisen ristiretken aikana vakiinnuttaessaan valtaansa hämäläisten piirissä. Itäisen kirkon vaikutus oli siis täällä nykyisen Suomen alueella laajemmalle levinnyttä kuin eräät kiihkeät katolilaiset tässä keskustelussa väittävät (Jauch taisi puhua "muutamasta karjalaiskylästä").
Tärkeintä on kuitenkin se, mitä lopuksi sanot: meillä nykykatolilaisilla ja -ortodokseilla ei ole mitään syytä toistemme mollaamiseen. Toivon tätä asennetta katolisillekin keskustelijoille.
"Maamme hengelliseksi johtajaksi tarvitaan ilman muuta suomalainen katolinen piispa. Kun se on tapahtunut, olen nähnyt Venetsian ja voin aikanani kuolla Herran rauhassa."
Nyt on sitten nähty sellainen ihme, että olen samaa mieltä L.-M.:n alias Liisa-Marian kanssa. Suomalaisen piispan ja pappien saaminen on tärkeä asia, jota sietää muistaa rukouksissa.
Minusta jossittelulla ei päästä mihinkään. Ainoa mahdollisuus on analysoida nykytilannetta ja katsoa tulevaisuuteen.
Tähän asti L.-M. on käynyt solvaamassa ortodokseja, nyt hän käy oman kirkkonsa kimppuun! Mikähän hänelle kelpaisi; kohta varmaan alkaa arvostella paaviakin, kun ehkä ajan mittaan kaikki hänenkään toimensa eivät miellytä L.-M.:aa! Otan osaa!
lainaus, Jauch kirjoitti:
"L.-M. on oikeassa, kun hän kirjoittaa, että suomalaisen piispan saaminen ja muutenkin tämän Jumalan hylkäämän kansan takaisinsaaminen esi-isiemme katoliseen uskoon on tärkeä rukousaihe.
Olen huolissani L.-M.:n tavoin siitäkin millaista porukkaa kirkkoomme on viime vuosina liittynyt."
Eikös nuo kaksi ole vähän ristiriidassa keskenään: toisaalta Jumalan hylkäämä kansa pitäisi saada mukaan katoliseen ja toisaalta päivittelet, jotta millaista porukkaa onkaan katoliseen kirkkoon liittynyt viime vuosina.
Henrikissäkin ainakin silloin, kun tänne tulee pappi viettämään vanhaa messua! Tulkaapa tekin kuulolle....
"Eikös nuo kaksi ole vähän ristiriidassa keskenään: toisaalta Jumalan hylkäämä kansa pitäisi saada mukaan katoliseen ja toisaalta päivittelet, jotta millaista porukkaa onkaan katoliseen kirkkoon liittynyt viime vuosina."
Eivät ollenkaan. Minä kirjoitin tämän Jumalan hylkäämän kansan (sinänsä L.-M.:n ilmaisu) saamisesta takaisin esi-esiemme katoliseen USKOON. Juuri siinä on ongelma. Olen kuullut, että kirkkoon on liittynyt paljon sellaista porukkaa, joka ei ole sisäistänyt katolista uskoa ja elämäntapaa, vaan vuoden innostuksen jälkeen jäävät kaikesta pois.
"Olen kuullut, että kirkkoon on liittynyt paljon sellaista porukkaa, joka ei ole sisäistänyt katolista uskoa ja elämäntapaa, vaan vuoden innostuksen jälkeen jäävät kaikesta pois. "
Jospa siksi, että mikäli he näyttäytyisivät, eräät tahot paheksuisivat heidän ulkonäköään yms. nettipalstoilla.
Tulipahan vaan mieleen.
Pukeutumisesta en tiedä, mutta eilen seurasin Pyhän isän messua Washington D.C.:stä. Kaikki tv-kuvissa näkyvät olivat kauniisti pukeutuneita ja oikein laittautuneita juhlatilaisuutta varten. Saisimme ottaa oppia! Kauneuden määritelmät ovat subjektiivisia, mutta asiallinen pukeutuminen ja mm. hiusten kampaaminen on luku sinänsä.
Enpä katsonut, muttam mitä olen ulkomailla käynyt messuissa, niin ei se kirkkokansan ulkoasu ole päällimmäinen asia.
SDZ-lehden kannessa olevassa kuvassa messussa oli näköjään joillain ihmisillä vihreä t-paita ja farkut. Mutta joillain näytti olevan musta paaita ja pinkki solmio. Oli siellä joitain asiallisestikin pukeutuneita seassa.
Minä olisin mielelläni katolinen pappi, mutta kun ne perkeleet Vatikaanissa pitää minua hereetikkona saatana. Kutsumusta kyllä olisi vaikka kuinka monen papin edestä. Panisin asiat kerralla kuntoon ja nostaisin kirkon johtoasemaan.
Mistä on kotoisin tämä haikailemasi, lähes pakonomainen tarve, että luterilaisten pitää palata katoliseen uskoon?
Onko kaikki ei-katolilainen Jumalan hylkäämä?
Entäs jos takaisin tulevat luterilaiset - olettakaamme, että tulisivat - HEKIN, uutena katolilaisena olisivat samaa, katolista uskoa nimenomaan sinun määritälmäsi mukaan huonosti sisäistävä porukkaa?
Ps. Mistä tiedät kuka on sisäistänyt mitä ja kuinka hyvin?
ilmeisesti nämä vastakääntyneet ovat sisäistäneet katolisen uskon (ainakin omasta mielestään) ja me vanhemmat emme. Olkaamme hyvä S. kiitollisia näille parille eli Jauchille ja M-L:lle, että he ohjaavat meidät vanhemmat oikealle tielle.
Hyvää loppukevättä Sinulle.
En tiedä kuka valehtelija on keksinyt, että minä olisin vastakääntynyt. Sanon vielä tämän kerran: en ole.
Jauch ja eräät muut ovat sen sijaan oman ilmoituksensa mukaan vastikään liittyneet kirkkoon eli palanneet suomalaisten esi-isiensä katoliseen uskoon.
ystäväni. Sinulla oli todella osuva toteamus sanoessasi, että meidän pitäisi olla tuomareillemme oikeastaan KIITOLLISIA. Näin me pystymme olemaan huolellisia olla seuraamatta sitä polkua, jonka pitkin he suorittavat eteenpäinmenoa muistuttavaa liikehdintää.
Kiitos Sinulle.
En ole koskaan väittänyt olevani kaikkitietävä tai edes pyrkinyt olemaan sellainen.
Suosittelen Vatikaanin 2. konsiilin asiakirjojen lukemista, koska mitä ilmeisimmin et ole niihin vielä koskaan edes perehtynyt - muuten kuin kuulopuheiden kautta.
Palstalla valitetavan yleinen tapa tuntuu olevan nimittää toisen viestiä "lapselliseksi". Useimmiten tämä lapselliseksi leimaaminen esiintyy sellaisessa yhteydessä, jossa kirjoittaja ei osaa/ viitsi vastata oikeasti keskustelukumppaninsa argumentteihin.
Leimaaminen kertoo lähinnä kirjoittajan ylimielisyydestä, oman "aikuisuuden" ja "kypsyyden" korostamisesta ja - itse asiassa - epävarmuudesta ja ohuesta, pinnallisesta katolisen opetuksen tuntemuksesta.
Keskustelu olisi huomattavasti asiallisempaa ja antoisampaa, jos kukin kirjoittaja viitsisi todella paneutua siihen, mihin on vastaamassa. Ehkä se on liikaa toivottu, näin kun nimimerkeillä keskustellaan ja samalla ensisijaisesti halutaan pönkittää omaa itsetuntoa.
lapsi parka, että hieman hymähtelen lukiessani viestiäsi, jossa opetat herra S:ää.
Ennen kuin alamme pohtia suomalaisen piispan saamista olisi syytä muistaa, että kirkkomme suurin ongelma on se, että se on perinteisesti ollut yhden veljeskunnan eli SCJ:n hallussa.
Hollantilaisten aikakaudella SCJ edusti avointa, keskustelevaa ja kansainvälistä katolilaisuutta. Kun kirkkomme sitten siirtyi puolalaisten SCJ-pappien haltuun, kaikesta tästä on vähitellen luovuttu. Mica salis muistuttaa osuvasti siitä miten esimerkiksi neuvostot eivät tosiasiassa enää kokoonnu eikä niitä arvosteta. On vaikeaa kuvitella, että tuollaista ajattelua edustaisi piispa yksin.
Kannatan tänne muun muassa fransiskaanien ja jesuiittojen kutsumista. Yhden veljeskunnan ylivalta ei ole hyväksi. Ylivallasta voidaan puhua, koska 5 seurakuntaa seitsemästä on SCJ-pappien vastuulla. Tuollainen tilanne estää aitoa moninaisuutta ja tukahduttaa ehkä jopa potentiaalisia kutsumuksia. Minusta SCJ ei ole ollenkaan onnistunut juurruttamaan tänne sellaista "rakkauden ja laupeuden henkeä", josta yksi kirjoittaja tuolla ylempänä veljeskuntaa kehuu.
En minulla sinänsä ole mitään juuri SCJ:tä vastaan. Sanoisin samat sanat, vaikka samat seurakunnat olisivat fransiskaanien hallussa. Yksioikoisuus tukahduttaa hengen, moninaisuus antaa terveen kasvupohjan elävälle kirkolle.
"koska 5 seurakuntaa seitsemästä on SCJ-pappien vastuulla."
SCJ lähtee Jyväskylästä.
Eli vain 4 seurakuntaa seitsemästä on SCJ-pappien vastuulla.
Tosin yksi lähtee pois jo huhtikuun lopussa.
Kohta lähtee Suomesta loputkin SCJ papit.
Aiotaanko siis Pyhän Olavin seurakunta antaa sekin neokatekumenaaleille?
On ihan sama onko piispamme puolalainen, hollantilainen, suomalainen, ranskalainen, saksalainen tai vaikka Yhdysvalloista. Katolinen kirkko ei ole mikään eri kansallisista itsenäisistä identiteeteistä muodostuva kokonaisuus, vaan yksi kirkko ja yksi identiteetti yhden Herran käsissä. Piispojen syntyperä ei voi määrätä heidän toimintaa piispana vaan he ovat lojaaleja Kristukselle ja kirkon avaimienhaltijalle paaville. Tätä yhtenäisyyttä tulee varjella, koska se on voima ja koossa-pitäjä. Toivottavasti sinulla ei ole mitään puolalaisia vastaan?
"On ihan sama onko piispamme puolalainen, hollantilainen, suomalainen, ranskalainen, saksalainen tai vaikka Yhdysvalloista."
Ei tuo ole sama asia. Luuletko, että Saksassa toimii puolalaisia piispoja? Tai Puolassa saksalaisia? Tai Yhdysvalloissa ranskalaisia? Vastaus kaikkiin kysymyksiin on: ei toimi. Kirkon pitää inkulturoitua eli sopeutua juuri siihen kulttuuriin, jossa se elää ja toimii. Näin opettaa Vatikaanin 2. konsiili. Tässä inkulturoitumisessa kotimaisen piispan ja papiston rooli on ensiarvoisen tärkeä, sillä muuten kirkko jää aina kulttuurisesti vieraaksi.
"Katolinen kirkko ei ole mikään eri kansallisista itsenäisistä identiteeteistä muodostuva kokonaisuus, vaan yksi kirkko ja yksi identiteetti yhden Herran käsissä."
Niin on, mutta kirkko on aina samalla aikaa paikalliskirkko, joka toimii tietyssä maassa, sen kulttuurissa ja yhteiskunnassa.
"Piispojen syntyperä ei voi määrätä heidän toimintaa piispana vaan he ovat lojaaleja Kristukselle ja kirkon avaimienhaltijalle paaville."
Piispojen syntyperä ei ole suinkaan tärkein kriteeri, vaan sen on tärkeä. Miksi meillä aina puhutaan vain tuosta lojaalisuudesta ja kuuliaisuudesta? Miksei mainita sitä, että piispan pitää olla laumalleen omistautunut paimen, viisas sielunhoitaja, hyvä saarnaaja, esimerkillinen liturgi ja sellainen kirkon kaulakuva, jota kuunnellaan sen ulkopuolellakin?
"Tätä yhtenäisyyttä tulee varjella, koska se on voima ja koossa-pitäjä."
En ole koskaan tuntenut ainakaan omassa hiippakunnassamme, että se olisi ollut uhattuna. Ja toisaalta: miksi ulkomaalainen pystyisi muka varjelemaan tuota yhtenäisyyttä paremmin kuin suomalainen piispa?
"Toivottavasti sinulla ei ole mitään puolalaisia vastaan?"
Minulla on yhtä ja toista sanottavaa puolalaisesta piispastamme ja papeistamme.
Suomen tilanne johtuu poikkeuksellisesta tilanteestamme ja koostamme sekä etnisestä rakenteesta. Miten niin saksalainen piispa ei toimisi Hollannissa tai jopa Ranskassa.
Ei kai piispa ole siellä opettelemmassa etnisiä tapoja. Hänen tehtävä on johtaa laumaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Piispan tai kirkon sopeutuminen tiettyyn kulttuuriin ei tarkoita sitä, että muutetaan mitään keskeistä kirkon opissa, liturgiassa tai toimintatavoissa. Tuo inkulturaatio on vähän vaarallinen asia. Se tarkoittaa meillä tavallisesti dekulturisaatiota sekä omituista katolista kommunalismia.
Kirkko on paikalliskirkko koko kirkon ohjaksissa. Se ei voi elää omaa kulttuurista elämäänsä.
Piispa on keulakuva jonka tulisi kohdata uuden kulttuurin ja ihmiset(lampaat) unohtamatta tehtäväänsä. On sama mistä piispa on kotoisin ja missä toimii jos tässä onnistuu.
Ei ne puolalaiset sen kummoisempia ole kuin muutkaan. Se onkin jo tässä hiippakunnassa todettu.
"Suomen tilanne johtuu poikkeuksellisesta tilanteestamme ja koostamme sekä etnisestä rakenteesta."
Miten niin? Kyllä Ruotsissa ja Norjassa on katolilaisten joukossa maahanmuuttajia enemmän, mutta silti heillä on kotimaiset piispat.
"Miten niin saksalainen piispa ei toimisi Hollannissa tai jopa Ranskassa. Ei kai piispa ole siellä opettelemmassa etnisiä tapoja."
No miksei sitten ruotsalainen voisi olla piispana Espanjassa tai suomalainen Puolassa? Kaikki nauravat tuolaisille ajatuksille, mutta tänne pitäisi hyväksyä kuka tahansa ummikko piispaksi.
"Hänen tehtävä on johtaa laumaa parhaaksi katsomallaan tavalla."
Miten piispa voi johtaa laumaansa, jos hän ei tunne sen kieltä/kieliä, kulttuuria, historiaa, arkipäivän ongelmia, yhteiskuntaa?
"Piispan tai kirkon sopeutuminen tiettyyn kulttuuriin ei tarkoita sitä, että muutetaan mitään keskeistä kirkon opissa"
Niin ei ole kukaan väittänytkään.
"liturgiassa tai toimintatavoissa."
Noissa asioissa nimenomaan kirkon elämä täytyy sopeuttaa käsillä olevaan kulttuuriin. Ja tätä en sano vain minä, vaan Vatikaanin 2. konsiili.
"Tuo inkulturaatio on vähän vaarallinen asia."
Vatikaanin 2. konsiili on eri mieltä.
"Se tarkoittaa meillä tavallisesti dekulturisaatiota sekä omituista katolista kommunalismia."
Mitä ihmeen turhia kauhukuvia sinulla oikein on?
"Kirkko on paikalliskirkko koko kirkon ohjaksissa. Se ei voi elää omaa kulttuurista elämäänsä."
Se ei ainoastaan voi, vaan sen pitää elää omaa kulttuurista elämäänsä. Muuten se jää tälle kansalle ja kulttuurille täysin vieraaksi.
"Piispa on keulakuva jonka tulisi kohdata uuden kulttuurin ja ihmiset(lampaat) unohtamatta tehtäväänsä. On sama mistä piispa on kotoisin ja missä toimii jos tässä onnistuu."
Edellytykset onnistumiselle ovat paljon suuremmat, jos piispa toimii omalla äidinkielellään ja omassa kulttuurissaan. Siksi kirkossamme piispat ovat lähes poikkeuksetta kotoisin siitä maasta, jossa he palvelevat.
"Ei ne puolalaiset sen kummoisempia ole kuin muutkaan. Se onkin jo tässä hiippakunnassa todettu."
En ota kantaa.
"Miten niin? Kyllä Ruotsissa ja Norjassa on katolilaisten joukossa maahanmuuttajia enemmän, mutta silti heillä on kotimaiset piispat."
Ihan sama vaikka olisi Afrikasta. Kaikkia sitoo sama oppi.
"No miksei sitten ruotsalainen voisi olla piispana Espanjassa tai suomalainen Puolassa? Kaikki nauravat tuolaisille ajatuksille, mutta tänne pitäisi hyväksyä kuka tahansa ummikko piispaksi."
Kirjoituksistasi paistaa läpi ymmärtämättömyys.
Kukaan ei odota sinun hyväksymistäsi siitä, kuka tänne tulee piispaksi.
"Miten piispa voi johtaa laumaansa, jos hän ei tunne sen kieltä/kieliä, kulttuuria, historiaa, arkipäivän ongelmia, yhteiskuntaa?"
En näin väitäkään. Tietysti piispa opettelee kielen. Hän ei johda suomalaisia, filippiiniläisiä, puolalaisia tai mitää muutakaan kieli/etnistä ryhmää vaan katolilaisia Suomessa. Yllätävän vaikea ymmärtää?
"(Liturgiset asiat)
Noissa asioissa nimenomaan kirkon elämä täytyy sopeuttaa käsillä olevaan kulttuuriin. Ja tätä en sano vain minä, vaan Vatikaanin 2. konsiili."
Kirkko onkin tässä männä vuosina tarkastanut tätä kohtaa JPII puolesta ja nyt toden teolla paavi Benedictuksen puolesta. Liturginen inkulturaatio ei voi olla liturgista rappiota, niinkuin se tavallisesti on ollut.
(Tuo inkulturaatio on vähän vaarallinen asia).
"Vatikaanin 2. konsiili on eri mieltä."
Taitaa olla vähän toisilla linjoilla nykyään huomatessaan mokanneensa pahan kerran. Kannattaa pysyä ajan hermoilla.
(dekulturisaatiota kommunalismia).
"Mitä ihmeen turhia kauhukuvia sinulla oikein on?"
Kovin realistisia kauhukemuksia ympäri maailmaa kirkostamme ja ennen kaikkea sen liturgiasta.
Katolisen kommunalismin expertit ovat täällä hyvin edustettuna, vai etkö ole huomannut?
"Se ei ainoastaan voi, vaan sen pitää elää omaa kulttuurista elämäänsä. Muuten se jää tälle kansalle ja kulttuurille täysin vieraaksi."
Juuri näin. Kirkko jää kansalle vieraaksi, jos ei käy messussa, ei ripittäydy, ei keskustele kirkosta pappien, sisarten ja muiden katolilaisten kanssa ja kantaa kaunaa piispaansa kohtaan, lukee uutisemme iltasanomista, katkirkon sivuilta ja kirkko&kaupungista eikä fideksestä...
"Edellytykset onnistumiselle ovat paljon suuremmat, jos piispa toimii omalla äidinkielellään ja omassa kulttuurissaan. Siksi kirkossamme piispat ovat lähes poikkeuksetta kotoisin siitä maasta, jossa he palvelevat."
Niin luulisi. Nationalismi ainakin vahvistuu.
Hiippakunta on huonossa tilassa Verchurenin kuoltua kun jouduimme odottamaan piispaamme niin kauan. Rehellisesti sanoen en tiennyt kuka oli mistäkin vastuussa. Katedraali sijaitsi Mäntytiellä. Uusi piispa ei sitten istunutkaan alas kuuntelemaan esitelmää siitä, miten täällä tulee hiippakuntaa johtaa. Ilmeisesti hän ei halunnut johtaa kirkkoaan maallikkojen kanssa. Tämä oli kova paikka niille "vanhoille avaintekijöille" ja vastuunottajille. Moni ei saanut edes hiippakunnan viiriä kiitokseksi.
(Puolalaisista suhteessa muihin)
"En ota kantaa."
Oliko tuo vitsi?
"Miten niin? Kyllä Ruotsissa ja Norjassa on katolilaisten joukossa maahanmuuttajia enemmän, mutta silti heillä on kotimaiset piispat."
Ihan sama vaikka olisi Afrikasta. Kaikkia sitoo sama oppi.
"No miksei sitten ruotsalainen voisi olla piispana Espanjassa tai suomalainen Puolassa? Kaikki nauravat tuolaisille ajatuksille, mutta tänne pitäisi hyväksyä kuka tahansa ummikko piispaksi."
Kirjoituksistasi paistaa läpi ymmärtämättömyys.
Kukaan ei odota sinun hyväksymistäsi siitä, kuka tänne tulee piispaksi.
"Miten piispa voi johtaa laumaansa, jos hän ei tunne sen kieltä/kieliä, kulttuuria, historiaa, arkipäivän ongelmia, yhteiskuntaa?"
En näin väitäkään. Tietysti piispa opettelee kielen. Hän ei johda suomalaisia, filippiiniläisiä, puolalaisia tai mitää muutakaan kieli/etnistä ryhmää vaan katolilaisia Suomessa. Yllätävän vaikea ymmärtää?
"(Liturgiset asiat)
Noissa asioissa nimenomaan kirkon elämä täytyy sopeuttaa käsillä olevaan kulttuuriin. Ja tätä en sano vain minä, vaan Vatikaanin 2. konsiili."
Kirkko onkin tässä männä vuosina tarkastanut tätä kohtaa JPII puolesta ja nyt toden teolla paavi Benedictuksen puolesta. Liturginen inkulturaatio ei voi olla liturgista rappiota, niinkuin se tavallisesti on ollut.
(Tuo inkulturaatio on vähän vaarallinen asia).
"Vatikaanin 2. konsiili on eri mieltä."
Taitaa olla vähän toisilla linjoilla nykyään huomatessaan mokanneensa pahan kerran. Kannattaa pysyä ajan hermoilla.
(dekulturisaatiota kommunalismia).
"Mitä ihmeen turhia kauhukuvia sinulla oikein on?"
Kovin realistisia kauhukemuksia ympäri maailmaa kirkostamme ja ennen kaikkea sen liturgiasta.
Katolisen kommunalismin expertit ovat täällä hyvin edustettuna, vai etkö ole huomannut?
"Se ei ainoastaan voi, vaan sen pitää elää omaa kulttuurista elämäänsä. Muuten se jää tälle kansalle ja kulttuurille täysin vieraaksi."
Juuri näin. Kirkko jää kansalle vieraaksi, jos ei käy messussa, ei ripittäydy, ei keskustele kirkosta pappien, sisarten ja muiden katolilaisten kanssa ja kantaa kaunaa piispaansa kohtaan, lukee uutisemme iltasanomista, katkirkon sivuilta ja kirkko&kaupungista eikä fideksestä...
"Edellytykset onnistumiselle ovat paljon suuremmat, jos piispa toimii omalla äidinkielellään ja omassa kulttuurissaan. Siksi kirkossamme piispat ovat lähes poikkeuksetta kotoisin siitä maasta, jossa he palvelevat."
Niin luulisi. Nationalismi ainakin vahvistuu.
Hiippakunta on huonossa tilassa Verchurenin kuoltua kun jouduimme odottamaan piispaamme niin kauan. Rehellisesti sanoen en tiennyt kuka oli mistäkin vastuussa. Katedraali sijaitsi Mäntytiellä. Uusi piispa ei sitten istunutkaan alas kuuntelemaan esitelmää siitä, miten täällä tulee hiippakuntaa johtaa. Ilmeisesti hän ei halunnut johtaa kirkkoaan maallikkojen kanssa. Tämä oli kova paikka niille "vanhoille avaintekijöille" ja vastuunottajille. Moni ei saanut edes hiippakunnan viiriä kiitokseksi.
(Puolalaisista suhteessa muihin)
"En ota kantaa."
Oliko tuo vitsi?
"Ihan sama vaikka olisi Afrikasta. Kaikkia sitoo sama oppi."
Niin sitookin. Minusta puolalaiset tai muut ulkomaalaiset papit eivät ole yhtään sen oikeaoppisempia kuin kotimaisemme.
"Kirjoituksistasi paistaa läpi ymmärtämättömyys.
Kukaan ei odota sinun hyväksymistäsi siitä, kuka tänne tulee piispaksi."
Mitään sellaista en ole väittänytkään.
"Tietysti piispa opettelee kielen."
Noin sanoimme alkutalvesta 2001. Sen jälkeen olemme viisastuneet.
"Hän ei johda suomalaisia, filippiiniläisiä, puolalaisia tai mitää muutakaan kieli/etnistä ryhmää vaan katolilaisia Suomessa. Yllätävän vaikea ymmärtää?"
Sinun on taas yllättävän vaikeaa ymmärtää, että piispan on MAHDOTONTA johtaa maamme katolilaisia saatikka toimia esipaimenenamme, jos hän ei osaa tämän maan kieltä ja hallitse sen kulttuuria.
"Kirkko onkin tässä männä vuosina tarkastanut tätä kohtaa JPII puolesta ja nyt toden teolla paavi Benedictuksen puolesta. Liturginen inkulturaatio ei voi olla liturgista rappiota, niinkuin se tavallisesti on ollut."
Tuo yksinkertaisesti ei ole totta. Itse asiassa on ihan turhaa vängätä koko asiasta. En minä ole keksinyt inkulturaatiota, vaan sen edestä puhuu Vatikaanin 2. konsiili. Se ei ilmeisesti ole sinulle vähimmässäkään määrin velvoittava, vai?
"Taitaa olla vähän toisilla linjoilla nykyään huomatessaan mokanneensa pahan kerran. Kannattaa pysyä ajan hermoilla."
Asiatonta ja lapsellista puhetta.
"Kovin realistisia kauhukemuksia ympäri maailmaa kirkostamme ja ennen kaikkea sen liturgiasta.
Katolisen kommunalismin expertit ovat täällä hyvin edustettuna, vai etkö ole huomannut?"
Jos nyt puhutaan suomalaisesta piispasta, täytyy muistuttaa, että kummatkin kotimaiset pappimme viettävät liturgian esimerkillisen kauniisti eikä kumpikaan ole tehnyt mitään liturgisia sirkustemppuja.
"Juuri näin. Kirkko jää kansalle vieraaksi, jos ei käy messussa, ei ripittäydy, ei keskustele kirkosta pappien, sisarten ja muiden katolilaisten kanssa ja kantaa kaunaa piispaansa kohtaan, lukee uutisemme iltasanomista, katkirkon sivuilta ja kirkko&kaupungista eikä fideksestä..."
En puhu katolilaisista, vaan koko kansasta. Sinustako meidän ei tulisi evankelioida? Minusta kylläkin, mutta se vaatii kielemme ja kulttuurimme tuntemusta, erityisesti piispaltamme.
"Niin luulisi. Nationalismi ainakin vahvistuu."
En ole havainnut, että kumpikaan kotimaisista papeistamme olisi nationalisti.
"Hiippakunta on huonossa tilassa Verchurenin kuoltua kun jouduimme odottamaan piispaamme niin kauan. Rehellisesti sanoen en tiennyt kuka oli mistäkin vastuussa. Katedraali sijaitsi Mäntytiellä."
Outoa ja taas kerran lapsellista puhetta.
"Uusi piispa ei sitten istunutkaan alas kuuntelemaan esitelmää siitä, miten täällä tulee hiippakuntaa johtaa. Ilmeisesti hän ei halunnut johtaa kirkkoaan maallikkojen kanssa. Tämä oli kova paikka niille "vanhoille avaintekijöille" ja vastuunottajille. Moni ei saanut edes hiippakunnan viiriä kiitokseksi."
Erona on nyt vain se, että nykytilanteesta on tullut kova paikka kaikille eikä vähiten piispalle itselleen.
"Niin sitookin. Minusta puolalaiset tai muut ulkomaalaiset papit eivät ole yhtään sen oikeaoppisempia kuin kotimaisemme."
En ole näin väittänytkään
(Kukaan ei odota sinun hyväksymistäsi siitä, kuka tänne tulee piispaksi.)
"Mitään sellaista en ole väittänytkään."
Lainaus kirjoituksestasi -
...Kaikki nauravat tuolaisille ajatuksille, mutta tänne pitäisi hyväksyä kuka tahansa ummikko piispaksi...
"Noin sanoimme alkutalvesta 2001. Sen jälkeen olemme viisastuneet."
Milloin olet muuten viimeksi vaihtanut kuulumisia piispan kanssa suomeksi?
"Sinun on taas yllättävän vaikeaa ymmärtää, että piispan on MAHDOTONTA johtaa maamme katolilaisia saatikka toimia esipaimenenamme, jos hän ei osaa tämän maan kieltä ja hallitse sen kulttuuria."
En ole väittänyt näin. Sitäpaitsi puhun piispuudesta yleensä, em pelkästään helsingin piispasta. Mitä on suomalainen katolilainen kulttuuri? Sitäkö, miten maallikot haluaisivat kirkkoa johdettavan?
(Inkulturaatio)
"Tuo yksinkertaisesti ei ole totta. Itse asiassa on ihan turhaa vängätä koko asiasta."
Valitettavasti on. Kirkkokin on sen huomannut.
Et taida lukea katolilaisia lehtiä?
(Vatikaanin 2. konsiili)
"Se ei ilmeisesti ole sinulle vähimmässäkään määrin velvoittava, vai?"
Seuraan paavia ja kirkon linjaa. Inkulturaatiossa on ongelmia.
"Asiatonta ja lapsellista puhetta."
kun olen toista mieltä?
"...kummatkin kotimaiset pappimme viettävät liturgian esimerkillisen kauniisti eikä kumpikaan ole tehnyt mitään liturgisia sirkustemppuja."
No...joo. Voin olla hieman toistakin mieltä. Viitseliäisyytensä rajoissa. Ehkei kuitenkaan esimerkillisesti. Kyllä niitä sirkustemppuja on matkan varrelle tullut, mutta en todellakaan halua niitä muistella.
"En puhu katolilaisista, vaan koko kansasta. Sinustako meidän ei tulisi evankelioida? Minusta kylläkin, mutta se vaatii kielemme ja kulttuurimme tuntemusta, erityisesti piispaltamme."
Paras evankelointi tapahtuu kirkossa liturgian kautta ja jokaisen henkilökohtaisen esimerkin kautta. Paras tapa ei ole mätkiä piispaansa julkisesti.
"En ole havainnut, että kumpikaan kotimaisista papeistamme olisi nationalisti."
En ole puhunut mitään suomalaisista papeistamme.
Jos ei esim. liettualainen piispa kelpaa Gdanskilaiseen seurakuntaan, niin eikö se ole sinun mielestä puolalaista nationalismia.
"Erona on nyt vain se, että nykytilanteesta on tullut kova paikka kaikille eikä vähiten piispalle itselleen."
Eikä yksin piispan syystä? Voitteko jo siis lopettaa marinanne piispastamme ja antaa hänelle työrauha?
"-- lukee uutisemme iltasanomista, katkirkon sivuilta ja kirkko&kaupungista eikä fideksestä... "
Yritätkö jonkinlaista huumoria tapailla?
En lue Iltasanomia, Kirkkoa ja kaupunkiakin vain hyvin satunnaisesti. Katkirkkoon en luota uutislähteenä. Fidestä yritän ainakin sen verran lukea, että niitä uutisia näkisin. Vaan kyllä on naurettavan suppea ja yksipuolinen Fideksen uutistarjonta (kaipa sanomasi oli huumoria).
Piispa Wróbelin saarnat veivät viime Fideksestä kokonaisen aukeaman. Saarnat on tarkoitettu saarnattaviksi kirkossa, niitä ei moni kaipaa lehtensä joka numeroon. Melkein sivun vei värikuva Mantegnan maalauksesta; kaunis kyllä mutta aika tarpeeton Fideksessä, ellei sen ohessa julkaista edes lyhyttä taidehistorioitsijan analyysia maalauksesta.
Uutisia oli seuraavasti:
-Irakissa kaapattu piispa löydetty kuolleena (vanha "uutinen", jonka jokainen on lukenut jo päivälehdistä)
-Oslon emerituspiispa kuollut
-Vatikaani on esittänyt surunvalittelun Espoon tulipalon johdosta piispa Wróbelille(kaunis ja kiitettävä ele Vatikaanilta. Mutta oliko se uutisoinnin väärti Fideksessä, kun saman asian olemme lukeneet jo monesta muusta paikasta. Piispa Wróbel ei varmaankaan tuntenut palossa menehtyneitä).
-Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt katolisia paikallisyhteisöjä (mitä tämä moniakaan kiinnostaa. Kyseiset paikallisyhteisöt ovat saaneet tiedon suoraan PRH:lta).
-P. Henrikin taidehuutokauppa onnistui. Tämä on todella monia kiinnostava asia. Ainoita järkeviä uutisaiheita koko lehdessä!
Siinä oli Fideksen uutisanti. Tuollako pitäisi pärjätä, tuollako annilla "kirkko ei jää meille vieraaksi"?
Muistan kyllä ajan, jolloin Fideksessä oli monipuolinen ja kiinnostava uutisaineisto joka numerossa. Isä Teemu Sipon päätoimittama lehti oli huippua, ja vireitä olivat myös I. Rijndersin ja diakoni Laukaman ajan Fidekset. Niin kuin mica salis ylempänä toteaa: nykytilanne Fideksessä on nolo. Sen uutisointi on ammattitaidotonta, ala-arvoista verrattuna vaikkapa Ruotsin katolilaisten julkaisuun. Samoin muiden Pohjoismaiden hiippakuntien kotisivut ovat huikean paljon virkeämmät ja informatiivisemmat kuin meillä.
Uutisia katolisesta maailmasta Fideksessä on vain silloin, jos voidaan uutisen ohessa esittää paheksuntaa homoseksuaaleja, abortteja tai ehkäisyvälineiden käyttöä kohtaan. Tai jos jossakin maassa kirkon papistoa on kohdeltu pahasti, niin kuin nyt Irakissa.
Ovathan nuokin uutisaiheita, mutta miksi kaikesta siitä visusti vaietaan, mitä kirkon sisällä tapahtuu? Miksei meille kerrota mitään niistä keskusteluista, mitä katolisten oppineiden kesken maailmalla käydään? Jos meidän kykyymme ajatella luotettaisiin enemmän, se varmasti kiinnittäisi ihmisiä kirkkoon enemmän kuin piispan saarnat.
Miksi me Suomen katolilaiset olemme umpiossa? Piispan käskystäkö? Haluaisin todella tietää, kuka päättää siitä, mitä Fideksessä julkaistaan ja mitä ei.
Vielä pari ihan viatonta, kotoista esimerkkiä asioista, jotka eivät ole ylittäneet Fideksen uutiskynnystä:
Jyväskylän kirkkoherra on lähdössä Suomesta muihin tehtäviin. Hän ja varmasti piispakin ovat tienneet asian jo kuukausia. Miksi meille ei ole kerrottu Fideksessä mitään? Vaihtaako joku muu pappi tässä yhteydessä seurakuntaa? Juttu tästä asiasta olisi varmasti kiinnostanut lukijoita.
Turun pappilaan aletaan rakentaa saunaa. Tästä ei ole kerrottu Fideksessä eikä seurakunnan lehdessä, Turun Sanomissa saunahankkeesta sen sijaan on kerrottu. Fideksessä sanotaan vain, että Henrikin lasimaalausten lisäksi muissakin seurakunnissa on remonttihankkeita. Miksei Turun remontista ole voinut uutisoida? Onko pelätty, että ihmiset pitäisivät vääränä kohteena kolehtiin antamilleen rahoille kustantaa sauna puolaliselle kirkkoherralle?
En minä ymmärrä. En kaipaa skandaaleita, mutta enemmän niitä yleensä silloin aiheutetaan, kun asioita ylenmäärin salaillaan.
Jos annat kanssani täyden tuon piispallemme Jozefille, sitten voisit lopettaa ainakin osaltasi tämän keskustelun.
Meillä on hyvä piispa, eikä hän ole näillä näkymin menossa minnekään. Annetaan siis hänelle rauha olla piispana ja lopetetaan tällaiset keskustelut.
Ilmeisesti kirkkomme talousvaikeudet alkavat olla ohi:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-02-21,104:2:520492,1:0:0:0:0:0:
Saunatilat ja terassi pappilaan. Hyvin harvoissa 60-luvun asunnoissa Turun keskustassa on tuohon mahdollisuus. Harvalla seurakuntalaisellakaan on omaa terassia saunaoluen siemailuun. Kyllä nyt kirkkoherran kelpaa.
Ei tosiaan taida Turun seurakunta olla rahapulassa.
ole niitä nunniakin vaikka kuinka paljon, joten kai nekin sitä saunaa sitten käyttää. Pitkän päällehän se oma sauna taitaa tulla havemmaksi kun jatkuva uimahallissa juokseminen.
Birgittalaissisarilla on oma talonsa omine hygieniatiloineen ihan erillään pappilasta. He eivät varmasti tule käyttämään pappilan saunaa.
Pappilassa on nyt kylppäri, joka on kutakuinkin standarditasoa vastaavankokoisiin kerrostaloasuntoihin verraten. Uimahallissa käyminen lienee kustannusten puolesta ollut papin omalla kontolla, hän lienee sen maksanut sääntökuntansa myöntämästä "kuukausirahasta", jolla scj-papit maksavat omat henkilökohtaiset tarpeensa, siis muun kuin ruoka- ja asumiskulut.
Pappilan saunaa tuskin sen sijaan scj-sääntökunta rahoittaa. Tai mistä minä tiedän, kun koko hankkeesta ei ole mitään meille seurakuntalaisille kerrottu. Olisi hyvä, jos seurakuntien ja hiippakunnan taloudenpito olisi läpinäkyvämpää. Silloin moni saattaisi antaakin enemmän rahaa ja alkaa maksaa ns. jäsenmaksua.
Minun tietääkseni Birgittalaissisarilla on oma saunansa. Näin ainakin minulle kerrottiin jo vuosia sitten, kun kysyin asiaa.
Tuollainen puhe ei ole katolista, vaan vain kaikkia kirkkoamme tukevia loukkaavaa.
Miten se voi loukata kaikkia kirkkoamme tukevia, jos sanon, että seurakuntien ja hiippakunnan taloudenpidon pitäisi olla läpinäkyvämpää?
Minä hyväksyn sen täysin sydämin, että meitä katolilaisia vaaditaan uskomaan siihen, mitä kirkko opettaa uskon ja moraalin kysymyksistä. Minä en hyväksy sitä, että meitä vaaditaan sokkoina uskomaan hyvään, järkevään, säälliseen ja kohtuulliseen taloudenpitoon kirkon sisällä. Sitä ei varmasti kenenkään katolilaisen tarvitsekaan hyväksyä. Talouden on voitava olla avointa ja kaikkien arvioitavissa.
Nyt viimeistään on syytä laittaa piste näille herjauksille ja poistaa tämä katkirkkolaisten aloittama, piispaamme loukkaava keskustelu.
Sisarilla on saunansa, kuten on papeilla. Vaikuttaa kaikin puolin kohtuulliselta. Onkohan nyt taas kärpäsestä tehty härkänen?
Ehkä se on kohtuullista, että pappilassa on saunaosasto, vaikka harvalla seurakuntalaisella on sellaista varaa tehdä kaupunkiasuntoon. Se vain ihmetyttää, että Fideksessä tai Turun seurakunnan lehdessä ei ole rakennushankkeesta mainittu. Onko tämä salailua, siitä on kyse.
Siksi toiseksi sisaret ovat rahoittaneet itse oman saunansa, ei seurakunta tai hiippakunta.
Eihän tässä keskustelussa ole herjattu ketään. Tämä on keskustelua. Sitä on siedettävä sinunkin. Vaikka piispa Wróbel ei ole meitä rohkaissut keskustelemaan, Suomessa on ilmaisun vapaus.
Mistä sinä tiedät, että keskustelun aloittaja on katkirkkolainen? Minä en kyllä olisi arvannut.
Olen ihmetellyt, vieläkö palmusunnuntain kolehti menee Caritakselle? Meidän seurakunnassa ei sanota koskaan kolehdin kohdetta.
Viime sunnuntaina, Hyvän Paimenen sunnuntaina, rukoiltiin pappiskutsumusten puolesta. Onko tämä se sunnuntai vuodesta, jolloin kolehti menee hiippakunnan pappiskandidaattien hyväksi? Taaskaan ei siitä sanottu mitään.
kolehdin kohde olisi hyvä mainita, niin jotkut voisivat olla avokätisempiä.
Miksi keskustelua pitäisi sensuroida, kun sitä on pääosin käyty ihan asiapohjalla? Sinulle on esitetty selkeitä epäkohtia hiippakunnassa, mm. pastoraalineuvoston toimimattomuus. Silti toistelet luottamusta piispaa kohtaan samoin sanoin kuin ennenkin, ihan niin kuin se olisi sinulle liturgista tekstiä.
Sinulla on oikeus näkemyksiisi, niin muillakin. Piispa Wróbelin kausi on tuonut hiippakuntalaisten keskuuteen monenlaista tyytymättömyyttä. Niistä asioista on tervettä puhua ja kirjoittaa. Jos vaikka kaikkien hämmästykseksi piispa ottaisi onkeensa arvostelusta.
Tuosta arvostelijoiden muka "katkirkkolaisuudesta" esimerkki.
Tapasin sattumalta tänään ruokatunnilla kaupungilla yhden seniori-ikäisen tuttavani samasta seurakunnasta. Pysähdyin vaihtamaan muutaman ystävällisen tervehdyksen. Kuinka ollakaan, tämä tuttavani antoi tulla ihan vastaavaa kirpeää kritiikkiä hiippakunnan tilasta kuin tässä keskustelussa on tullut esiin. En siihen mitenkään häntä provosoinut, kritiikki oli aivan hänen omaa henkilökohtaista ajatteluaan.
Tämä tuttavani on ollut ikänsä suomalainen katolilainen, on naimisissa (katolilaisen kanssa, ei mikään paheksuttava sinkku siis). Hän ei ole katkirkkolainen, ei ehkä koskaan ole lukenut katkirkkoa eikä tätä palstaa.
Tyytymättömyys todella on yleistä. Kritiikkiä olen kuullut useissa yhteyksissä nimenomaan vuosikymmeniä hiippakunnassa eläneiden keskuudessa.
Piispamme on monen sekamelskavuoden jälkeen ansainnut vihdoinkin työrauhan. Iloitsen siitä, että Katkirkko on sammahtanut ja tälläkin palstalla positiivisemmat voimat ovat viime aikoina kirjoitelleet enemmän.
Piispan vastustajat ovat vain pieni joukkio. Sen jäsenet tunnetaan nimeltä ja ne nimet tullaan muistamaan.
Aloitit keskustelun kanssani, mutta jatkoit sitä Marialaisen kanssa. Siksi en ryhdy enää toistelemaan kirjoittamaanne, mutta seuraavaan väittämiisi on ihan pakko puuttua:
"Hiippakunta on huonossa tilassa Verchurenin kuoltua kun jouduimme odottamaan piispaamme niin kauan. Rehellisesti sanoen en tiennyt kuka oli mistäkin vastuussa. Katedraali sijaitsi Mäntytiellä."
Tuo on sellaista puppua, että minun on pakko lainata sinulle Raamattua ja sanoa: älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.
"Uusi piispa ei sitten istunutkaan alas kuuntelemaan esitelmää siitä, miten täällä tulee hiippakuntaa johtaa."
Ja ihmettelen miksei istunut. Mitä toisten kuuleminen olisi hänelle maksanut? Jos minut (naisena) lähetettäisiin jonnekin ulkomaille johtotehtäviin, ilman muuta kuuntelisin ensin paikallisia, tunteaksni heidän kokemuksensa, toiveensa ja odotuksensa. Tämän pitäisi olla vielä enemmän perustelua silloin, kun kysymys on hengellisestä johtajuudesta.
"Ilmeisesti hän ei halunnut johtaa kirkkoaan maallikkojen kanssa. Tämä oli kova paikka niille "vanhoille avaintekijöille" ja vastuunottajille. Moni ei saanut edes hiippakunnan viiriä kiitokseksi."
En ole koskaan ajatellut, että kukaan pyyteettömästi ja ilmaiseksi kirkkomme eteen ahertanut maallikko olisi tehnyt niin vain jonkin halpamaisen viirin toivossa. Minun on pakko kysyä: onko sulla kaikki ihan kotona?
"Piispan vastustajat ovat vain pieni joukkio. Sen jäsenet tunnetaan nimeltä ja ne nimet tullaan muistamaan."
Mitäs tämä on? Uhkailetko jotain? Miten voit tietää, kuka "vastustaa" piispaa? Miten se on sinulle paljastunut?
Piispan vastustajat ovat oikein jossain nimettyinä ja listattuina? Pieni joukko siis. Kuinkahan tunnistus on tapahtunut. Tekeekö piispa itse määrittelyn, kuka on hänen "vastustajansa", vai tekeekö sen joku muu? Voisiko saada jotain tietoa niistä perusteista, joilla luokittelu tapahtuu? Jos listalle joutuu, onko sieltä mahdollista saada nimensä pyyhityksi pois? Millä tavoin?
Olisipa ihan tietosuojasyistä mielenkiintoista tietää, olenko esimerkiksi minä siellä listalla.
Kovasti mielenkiintoista (huom. diplomaattinen ilmaisu) tämä puolalainen hallintokulttuuri. Tulee mieleen eräät Itä-Euroopan maiden arkistot, joita tässä menneinä vuosina on avattu.
Entäs jos henkilö, jonka nimi on listalla ("nimet tullaan muistamaan"!), ripittäytyy vaikkapa ulkomailla ja sitten osallistuu vaikkapa pyhiinvaellukseen, josta saa täydellisen aneen. Milläs hän saa nimensä pois listalta? Vai onko listanpitäjällä sellainen "Jumala armahtaa, minä en" -asenne?
"Tuo on sellaista puppua, että minun on pakko lainata sinulle Raamattua ja sanoa: älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi."
En minä mitään todistele. Sanoin niin kuin asian koin, jos nyt ymmärsit mitä kirjoitin. Olen rehellinen ja teen tapahtuneista omat johtopäätökseni. On ihan sama mitä mieltä siitä olet.
"Ja ihmettelen miksei istunut. Mitä toisten kuuleminen olisi hänelle maksanut? Jos minut (naisena) lähetettäisiin jonnekin ulkomaille johtotehtäviin, ilman muuta kuuntelisin ensin paikallisia, tunteaksni heidän kokemuksensa, toiveensa ja odotuksensa. Tämän pitäisi olla vielä enemmän perustelua silloin, kun kysymys on hengellisestä johtajuudesta."
En suoraan sanoen ymmärtänyt että tajuat kirkon parasta paremmin kuin piispamme valitsijat ja paavi, joka nimityksen hyväksyi. Kehen sinä lopulta luotat?
"En ole koskaan ajatellut, että kukaan pyyteettömästi ja ilmaiseksi kirkkomme eteen ahertanut maallikko olisi tehnyt niin vain jonkin halpamaisen viirin toivossa. Minun on pakko kysyä: onko sulla kaikki ihan kotona?"
En minä näin sanonutkaan. Mutta kaikkea sitä on saanut kuulla. Sanoisin nyt päätteeksi, että kaikki on ihan kotona ja ei siinä hiippakunnan viirissä mitään halpamaista ole. Luulen että moni katselee sitä ylpeydellä hyllynsä päällä.
Lopetan tähän kirjoitukseen tällä palstalla.
Huolimatta siitä negatiivisuudesta ja toivottomuuteen vajoamisesta, jota olen täällä joutunut seuraamaan, uskon lujasti hiippakuntaamme ja Jeesukseen Kristukseen, joka sitä kaitsee!
Hyvä ystävä, vanhana katkirkkolaisena varmasti minunkin nimeni on piispan mustalla listalla, johon pitäisi mahtua yli 500 hengen nimi (näin paljon on katkirkkolaisia, tietojeni mukaan).
Kuulutko sinä "positiivisempien voimien" joukkioon, jotka FIDES:n lailla kirjoittavat aina positiivisesti ja suuttuvat, jos joku on eri mieltä heidän kanssaan?
Katkirkko ei mielestäni koskaan väittänyt olevansa uutislähde. Katkirkko vain kommentoi ja referoi eikä muuta voi tehdäkään rajallisten resurssiensa vuoksi. Ei Fides-lehtikään ole mitään uutislähdettä. Siinä vain kommentoidaan ja referoidaan naurettavan suppealla ja yksipuolisella tavalla.
Sisarilla on jo sauna.
Te tulette muistamaan meitä....Mitä tämä sinun typerä uhkalusi tarkoittaa?
Minä olin jo neljätoistavuotiaana venäläisten teloitusosaston edessä.
Millä sinä uhkailet minua, sinä todellista rakkautta pursuava uskovainen?
Kuolemallako?
Se kerran epäonnistui juuri heiltä, jotka luulivat, että on olemassa vain yksi totuus, heidän totuutensa.
Niin kuin meidän hiippakunnassamme.
En tiedä kuka tämän turhan keskustelun aloitti ja mistä syystä, mutta nyt viimeistään se on syytä lopettaa. Piispallemme on yksinkertaisesti annettava lopultakin työrauha.
Antaisit piispalle työrauhan. Mietin että rauhan MIHIN?
Hän on meidän piispamme, meidän paimenemme. Hänen pitäisi kuunnella meitä.
Hyvä paimen kulkee lauman kanssa, sen edellä, sen keskellä, sen perässä. Ei hyvä paimen halua rauhaa laumaltaan vaan haluaa toimia koko ajan sen mukaan, mitkä lauman tarpeet ovat.
Mitä sinun mielestäsi piispa silla rauhalla tekee? Hoitaa kynsiään? Tekee tiedettä? Jalostaa henkeään taiteen parissa?
Kuten jo aikaisemmin muistutin, piispamme on hoitanut piispanvirkansa ihan samalla tavalla kuin edeltäjänsä. Juhlamessut on vietetty, lapset on vahvistettu, Fides ilmestynyt, neuvostot ovat kokoontuneet... Meillä on hyvä piispa ja luotan häneen. Kehotan toisia samaan (sinänsä ihmeellistä, että näin itsestään selvästä asiasta saa täällä Suomessa oikein muistuttaa).
vahvistaminen on?
Vahvistus eli konfirmaatio on yksi katolisen kirkon seitsemästä sakramentista.
16 Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?
17 Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu?
18 Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.
Vieläkö olette ymmärtämättömiä; Jos "juotte vertani", ja "syötte lihaani", se mitä suuhun laitatte menee vatsaan ja ulostuu - se on ainut "mihin olette yhdistyneet".
Vieläkö olette ymmärtämättömiä; Mikä tulee ulos pirun saastuttamasta mielestä, mielenvikaisen suusta, se saatutta teidän mielen, ja piru tarttuu teihin kuin virus?
No mietipä sitä tosiaan. Viesti piispalle teiltä on ollut jo vuosia : "Kun et leiki meidän leikkejä tavallamme, muukalainen, niin voit painua takaisin sinne mistä tulit."
Lauman tarpeiden tyydyttäjäkö piispa onkin?
Lauma tunnistaa paimenensa äänen muiden äänien seasta ja seuraa häntä. Ei Jeesuskaan patistanut ketään seuraamaan itseään. Hän näki tarpeet ja auttoi JOS autettava uskoi ja oli halukas seuraamaan. Eipä ole piispallakaan paljon tehtävissä jos ei ole uskoa eikä halua seurata.
Asiat eivät voi koskaan mennä parempaan suuntaan.
Pallo on ollut koko ajan lampailla.
Piispa voisi todellakin jalostaa henkeään taiteen parissa.
Jos haluat jotain piispaltasi, mene juttelemaan hänen kanssaan.
Viestisi on kerta kaikkiaan tyly mutta ontto.
Ensinnäkin: keiltä "viesti on ollut vuosia":painu takaisin sinne, mistä tulit? Hiippakunta otti piispan iloiten vastaan pitkän odotuksen jälkeen. Meillä oli taas paimen.
Tyytymättömyys hiippakunnassa on lisääntynyt vähitellen. Piispa on jäänyt vieraaksi ja etäiseksi; useimpia hiippakuntalaisiaan hän on lähestynyt vain saarnojen kautta. Siis viestintää paimenelta laumalle mutta ei päinvastoin. Miksi pastoraalineuvosto on menettänyt sen keskeisen merkityksen, joka sillä aikaisemmin oli eli piispan välineenä pysyä tietoisena hiippakuntalaisten ilonaiheista, huolista ja tarpeista?
Pastoraalineuvoston kokoonpano uudistuu nyt, kun uudet seurakuntaneuvostot on valittu. Neuvostoon tulevat maallikkoedustajien lisäksi kirkkoherrat. Miksiköhän? Lienee odotettavissa, että maallikoiden huolet tämän uudistuksen jälkeen eivät edes potentiaalisesti (siis jos neuvostossa olisi aikaa keskustella eikä vain kuunnella hiippakunnan johdon viestejä edustajille) pääse neuvostossa piispan korviin. Kukapa maallikkoedustaja uskaltaisi ottaa puheeksi seurakuntansa ongelmia, kun kirkkoherra on paikalla?
"Pallo on ollut koko ajan lampailla", sanot. Ei se ole totta. Piispa ei ole rohkaissut keskusteluun kanssaan. Vain pieni vähemmistö hiippakuntalaisista puhuu puolaa, saksaa, ranskaa tai italiaa niin hyvin, että voisi niillä kielillä todella keskustella. Piispa ei puhu suomea (eikä ruotsia eikä englantia) riittävästi keskustellakseen syvällisesti. (Kysyt ylempänä, koska keskustelukumppanisi on viimeksi vaihtanut kuulumisia piispan kanssa. Piispa osaa "vaihtaa kuulumisia" suomeksi mutta ei keskustella todellisista asioista.)
"Jos haluat jotain piispaltasi, mene juttelemaan hänen kanssaan", sanot. Jos joku rohkea uskaltautuu piispantaloon keskustelemaan hiippakunnan huolista, hän ottaa riskin leimautumisesta hankalaksi ihmiseksi. Tästä olen kuullut esimerkkejä.
Hiippakunnassa on paljon tyytymättömyyttä. Kyse ei ole mistään pienestä häirikköporukasta, joka olisi alusta asti ollut valmis toivottamaan piispa Wróbelin sinne, mistä tämä tuli. Taidat elää varsin suppeassa piirissä, jos et ole tästä tyytymättömyydestä selvillä.
En minäkään kaikesta hiippakunnassamme pidä, todellakaan. Kuitenkaan et taida löytää montakaan aloitustani, joita leimaisi toivottomuus ja negatiivisuus. Eteenpäin pitää kuitenkin mennä "näillä eväillä". Varmasti jotakin myönteistäkin löytyy jos vaivautuu etsimään. Olisit paljon fiksumpi, jos todella menisit juttelemaan piispan kanssa syvällisiä etkä kuvittele niin paljon. Kerro sitten vaikka kuulumiset.
Pahoittelut jos kirjoitukseni on tuntunut tylyltä. Se ei ole ollut tarkoitus. Ehkä tässä olisi minulla itsetutkiskelun paikka. Aion vetäytyä täältä kirjoittelemasta, koska tämä kaikki tekee niin negatiiviseksi. Saatte sitten syvällisemmät ja rehellisemmät vaihtaa kuulumisia keskenänne ilman minua.
"Piispa voisi todellakin jalostaa henkeään taiteen parissa."
Olisi mielenkiintoinen testi pyytää piispa Wróbelia ja jokaista pappiamme nimeämään kolme suomalaista kuvataiteilijaa. Monikohan Suomen ulkopuolella syntyneistä pystyisi muistamaan Edelfeltiä, Gallen-Kallelaa, Schjerfbeckiä, Järnefeltiä, Simbergiä, Wäinö Aaltosta, puhumattakaan nykytaiteilijoista. Ja moniko pystyisi sanomaan lukeneensa kolmelta suomalaiselta kirjailijalta jonkin teoksen tai runokokoelman, tai edes nimeämään kolme suomalaista kirjailijaa.
Piispa Verschuren luki jopa Volter Kilpeä, jonka teokset ovat haasteellisia syntyperäisellekin suomalaiselle. Hän tunsi ja seurasi suomalaista kulttuuria kiitettävällä harrastuneisuudella.
Suomalaiset pappimme korvaavat puutetta. Kummatkin ovat kiinnostuneita kulttuurista.
Suomalaiset pappimme ovat kunniaksi Helsingin katoliselle hiippakunnalle. Valitettavasti isä Teemu Sipon tehtävät hiippakunnassa eivät vastaa hänen kykyjään ja tietojaan.
Piispan ja kaikkien kirkkoherrojen pitäisi ottaa tehtäväkseen tutustua suomalaiseen kulttuurielämään, taiteeseen ja kirjallisuuteen ainakin sen verran kuin normaalin suomalaisen lukion käynyt niitä tuntee.
ilmeisesti OSAPÄIVÄ työrauhaa?
Ihmeteltiin, miksei Teemu Sippo kelvannut. Tai Matti Voutilainen.
Adrian Borst oli ensimmäinen, mitä ihmeteltiin, ettei päätynyt piispaksi, vaikkei ollutkaan suomalainen, mutta oli älykkö.
Minusta ei ole asiallista vatvoa täällä pappien nimiä sekä miettiä miksi jostakusta tuli piispa ja toisesta taas ei. Itse arvostan enemmän hyvää pappia kuin huonoa piispaa.
Eikös siinä ole piispa teitille?
On ainakin periaatteessa suomalainen.
Ja mahaakin löytyy.
Ja valmiiksi vallan pöhöttämä...
Eilen tuntui vähän ikävältä, kun ei ainakaan meidän seurakuntamme päämessussa (klo 10.30) luettu rukousta Espanjassa kuolleiden suomalaisten puolesta. Paikkakunnan valtalehdessä oli ollut aamulla etusivulla onnettomuudesta iso uutinen, niin että pappilassa periaatteessa asia oli tiedossa. Tai sitten ei; sen tiedän, että puolalainen kirkkoherra seuraa satellittiantennilla Puolan tv:n lähetyksiä, ehkä hän ei seuraa Suomen tapahtumia tv:stä eikä myöskään sanomalehdestä.
Tänä aamuna samaisessa lehdessä oli allekkain uutiset: "Presidentti Halonen esitti surunvalittelunsa", "Arkkipiispa Paarma ilmaisi osanottonsa", "Arkkipiispa Leo otti osaa omaisten suruun". Olisiko kenties ollut paikallaan piispa Wróbelinkin ilmaista jotakin? Ainakin katolilaisesta olisi näyttänyt asialliselta, jos hänenkin osanottonsa olisi tullut samaa tahtia muiden kanssa.
Pari vuotta sitten piispa Wróbel vihki Helsingin hiippakunnan ja KOKO SUOMEN Neitsyt Marialle. Silloin moni ihmetteli, mitä tämä tällainen vihkiminen oikein tarkoittaa. Sitä ei meille koskaan kerrottu.
Sen olisi voinut kuvitella tarkoittavan, että piispa Wróbel oli ottanut sydämenasiakseen rakastaa tätä maata ja kansaa ja että hän erityisellä harrastuneisuudella halusi pitää meistä suomalaisista ja henkisestä hyvinvoinnistamme huolta. Että hän halusi surra meidän surujamme, tuntea myötätuntoa, lyhyesti sanoen ottaa osaa.
Mutta se kai loppujen lopuksi tarkoittikin sitä, että piispa Wróbel jätti suomalaisista huolehtimisen Jumalanäidin huomaan. Hän itse tuntuu vetäytyneen passiivisuuteen.
Joskus olen niin surullinen hiippakuntamme tilasta. Katoliselle uskolle, hengellisyydelle ja perinteelle olisi niin suuri "tilaus" Suomessa, mutta kirkkona emme juurikaan näy, emme kuulu emmekä varsinkaan käy dialogia toisten kanssa. Niin kuin piispa on eristäytynyt meistä, niin on kirkkomme eristäytynyt yhteiskunnastamme ja kulttuuristamme.
Viime vuosina olen havahtunut sille miten tärkeä piispan rooli on (tai siis meillä: olisi). Hän on kirkon näkyvät kasvot, hänen äänensä on monille katolisen kirkon ääni ja hänen aktiivisuudestaan on monta kertaa kiinni kirkkomme panos tässä yhteiskunnassa.
(Syvä huokaus)