RKP:n ydinalueita ovat rannikkoseudut, jonne ruotsinkielinen asutus on keskittynyt. Näillä seuduilla ruotsinkieltä voidaan tarvita, mutta miten muualla? Suomessa on 172.000 maahanmuuttajaa, joiden kielelliset oikeudet on myös otettava huomioon. En usko, että ruotsinkielistemme asema siitä heikkenisi, vaikka kielirajan toisella puolella vaatimuksia hellitettäisiinkin. Lähinnä on kysymys suuremmasta valinnanvapaudesta peruskoulussa ja valtion virkoihin liittyvien kielitaitovaatimusten muuttamisesta. Tämä heijastuisi myös yliopisto- ja opistotason koulutukseen.
*
Ruotsinkielisiä on seuraavissa maakunnissa Uusimaa (7,37 %), Itä-Uusimaa (32,41), Varsinais-Suomi (5,75), Pohjanmaa (51,5), Keski-Pohjanmaa (9,28). Prosenttiluvut tarkoittavat ruotsinkielisten osuutta alueen väestöstä. Kaikkiaan alueella asuu 2.188.905 henkilöä joista ruotsinkielisiä 256.985 (11,7 %) ja muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä 117.121 henkilöä (5,3 %).
Muualla Suomessa, Ahvenanmaa pois lukien, on 3.084.426 asukasta, joista ruotsinkielisiä 7.850 (0,25 %) ja muunkielisiä 54.783 (1,78 %).
*
Maahanmuuttajien kielitaitoa tulisi voida hyödyntää. Kaksikielinen nuori voi puhua suomea ja venäjää tai suomea ja arabiaa - ruotsi ei ole ainoa vaihtoehto. Suomessa tarvitaan muitakin kieliä.
Ruotsilla on maassamme pitkät perinteet, ja sen vuoksi muutoksiin tulisi saada laaja hyväksyminen. Keskustelu on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, mikä tietysti aiheuttaa sen, että muodollisesti tilanne jatkuu entisellään, vaikka todellisuus onkin aivan toisenlainen. Yleensä kun mitään ei tehdä, tilanne lopulta vaatii ratkaisua, jolloin päätökset voivat olla äkkinäisiä ja paljon heikompia RKP:n kannalta, kuin mitä olisi levollisella neuvottelulla saatu aikaan.
Kannattaa tutkia esitettyjä lukuja ja seurata kehitystä. Paluuta entiseen ei enää ole.
*
Ruotsinkielisiä on seuraavissa maakunnissa Uusimaa (7,37 %), Itä-Uusimaa (32,41), Varsinais-Suomi (5,75), Pohjanmaa (51,5), Keski-Pohjanmaa (9,28). Prosenttiluvut tarkoittavat ruotsinkielisten osuutta alueen väestöstä. Kaikkiaan alueella asuu 2.188.905 henkilöä joista ruotsinkielisiä 256.985 (11,7 %) ja muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä 117.121 henkilöä (5,3 %).
Muualla Suomessa, Ahvenanmaa pois lukien, on 3.084.426 asukasta, joista ruotsinkielisiä 7.850 (0,25 %) ja muunkielisiä 54.783 (1,78 %).
*
Maahanmuuttajien kielitaitoa tulisi voida hyödyntää. Kaksikielinen nuori voi puhua suomea ja venäjää tai suomea ja arabiaa - ruotsi ei ole ainoa vaihtoehto. Suomessa tarvitaan muitakin kieliä.
Ruotsilla on maassamme pitkät perinteet, ja sen vuoksi muutoksiin tulisi saada laaja hyväksyminen. Keskustelu on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, mikä tietysti aiheuttaa sen, että muodollisesti tilanne jatkuu entisellään, vaikka todellisuus onkin aivan toisenlainen. Yleensä kun mitään ei tehdä, tilanne lopulta vaatii ratkaisua, jolloin päätökset voivat olla äkkinäisiä ja paljon heikompia RKP:n kannalta, kuin mitä olisi levollisella neuvottelulla saatu aikaan.
Kannattaa tutkia esitettyjä lukuja ja seurata kehitystä. Paluuta entiseen ei enää ole.
Vastaukset 1
Vanhimmat
se, että suomenruotsalaisista käytännössä kaikki osaavat suomea. Siinäkin valossa ruotsinkielisten palvelujen todellinen tarve on huomattavan vähäinen.
Kyse onkin vain lapsellisesta periaatevinkumisesta; "MINÄ tahton, MINÄ vaadin, että vastapuoli puhuu MINULLE ruotsia siitäkin huolimatta, että osaan erinomaisesti suomea"