Mistä saisi

Jopa neuvon annoit toisen hätään kun tuollaisia kirjoitit.Taidat itse olla työssäkäyvä hyvin toimeentuleva oikeistolaisen suuntauksen omaava itsekeskeisen ajattelumallin omaava henkilö.

Valitettavaa on kun nyky suomessakin puutetta ja hätää on vaikka meidän pitäisi elää hyvinvointi yhteiskunnassa.hallitukset ovat vain yksi toisensa jälkeen ajaneet asiat tähän malliin.Riippumatta puolueiden väristä tai aatesuunnista.

Työvoimapulaa valitetaan ja halutaan lisää maahanmuuttajia,unohtamatta oman kansan hätä ja oikeudet.Tämä on fasismia sanan täydellisessä merkityksessä.Kun me kaikki emme vain saa töitä vaikka kuinka haemme,toisien menestyessä ja kurjistamalla heikompiosaisiaan.Hävettää olla Suomalainen.

Mielestäni Kimmon tulisi mennä töihin. Töistä saa rahaa ja sillä voi ostaa ruokaa nälkäänsä. Tämä neuvo ei taida kuitenkaan Kimmolle kelvata. Mukavampaa on ruikuttaa ja odottaa, että joku muu tekee ne työt ja antaa Kimmolle rahansa.

tyhmä neuvo kirjoitti:

Mielestäni Kimmon tulisi mennä töihin. Töistä saa rahaa ja sillä voi ostaa ruokaa nälkäänsä. Tämä neuvo ei taida kuitenkaan Kimmolle kelvata. Mukavampaa on ruikuttaa ja odottaa, että joku muu tekee ne työt ja antaa Kimmolle rahansa.

tyhmältä neuvolta tossa tilanteessa.

vaikuttaa kirjoitti:

tyhmältä neuvolta tossa tilanteessa.

käsite, mikä on kurjaa ja mikä ei. Jos työkykyinen yksinäinen henkilö ruikuttaa rahapulaa tai nälkää ei se nyt niin vakavaa ole. Kokemusta on itsellä vajaan parinkymmenen vuoden takaa. Mutta jos on perhettä huollettavana ja sippi, niin silloin ei juuri naurata. Maaseutu paikoissa ei sossusta saa yleensä muut kuin paikallist pulit ja Mustalaiset jotain avustusta. Eikä näissä pikkukylissä ole mitään ruoan jakeluitakaan, kuten esim Helsingissä.

näläässä ollut kirjoitti:

käsite, mikä on kurjaa ja mikä ei. Jos työkykyinen yksinäinen henkilö ruikuttaa rahapulaa tai nälkää ei se nyt niin vakavaa ole. Kokemusta on itsellä vajaan parinkymmenen vuoden takaa. Mutta jos on perhettä huollettavana ja sippi, niin silloin ei juuri naurata. Maaseutu paikoissa ei sossusta saa yleensä muut kuin paikallist pulit ja Mustalaiset jotain avustusta. Eikä näissä pikkukylissä ole mitään ruoan jakeluitakaan, kuten esim Helsingissä.

antavat sossussa pääkupunkiseudullakin mikäli osaat nöyristellä sekä mielistellä saat jonkun roposen muussa tapauksessa kielteisen päätöksen.

tyhmä neuvo kirjoitti:

Mielestäni Kimmon tulisi mennä töihin. Töistä saa rahaa ja sillä voi ostaa ruokaa nälkäänsä. Tämä neuvo ei taida kuitenkaan Kimmolle kelvata. Mukavampaa on ruikuttaa ja odottaa, että joku muu tekee ne työt ja antaa Kimmolle rahansa.

Kimmon hätä on akuutti.

Jos Kimmo alkaa nyt istumaan kirjastossa tietokoneen ääressä ja lähettelemään vastauksia työministeriön sivujen ilmoituksiin, avoimia hakemuksia vuokrafirmoihin jne, menee todennäköisesti vähintään kaksi viikkoa, ennenkuin Kimmoon otetaan työnantajan puolelta yhteyttä. Kun Kimmo on sitten sopinut työhaastatteluajan, kammannut tukan, laittanut parasta päälle ja käynyt muutaman kerran toteamassa, että parempiakin tarjokkaita oli ilmeisesti tyrkyllä, on todennäköisesti mennyt taas ainakin viikko. Kun Kimmo sitten, aikaisintaan kuukauden tai parin ahkeran, väsymättömän ja yötäpäiväisen etsimisen jälkeen saa itselleen jonkin osa-aikaisen työpaikan, menee vielä ainakin kaksi viikkoa, ennenkuin ensimmäinen satasen-parin tili ropsahtaa kassaan. Tänä aikana Kimmon olisi pitänyt jo maksaa ainakin yksi tai kaksi vuokraa, tukku laskuja ja mahdollisesti myös velkoja.

Tämä oli siis se parempi vaihtoehto. Oma tarinani on se, että lähettelin neljän kuukauden ajan hakemuksia kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin siivoojasta ja pitsanpaistajasta koluavustajaan ja tallentajaan. Kävin kolmessa haastattelussa parhaat päällä, yhtään paikkaa en saanut. Ja kyseessä olivat osa-aikaiset työt. Että revis siitä, nälkä se tuli siinäkin, vaikka rahaa ei herunut mistään.

Voit itse päätellä, missä vaiheessa tarinan Kimmo on tuupertunut verensokerin laskemisen seurauksena kinokseen tai jopa kuollut suoranaisesti nälkään. Huomaat siis itse, että neuvosi todella oli tyhmä. Hiukan peräisin vastuuta tänne kirjoittelevilta, ei kannata yrittää tappaa lähimmäistään nälkään, vaikka kuinka olisikin oma maha pystyssä.

näläässä ollut kirjoitti:

käsite, mikä on kurjaa ja mikä ei. Jos työkykyinen yksinäinen henkilö ruikuttaa rahapulaa tai nälkää ei se nyt niin vakavaa ole. Kokemusta on itsellä vajaan parinkymmenen vuoden takaa. Mutta jos on perhettä huollettavana ja sippi, niin silloin ei juuri naurata. Maaseutu paikoissa ei sossusta saa yleensä muut kuin paikallist pulit ja Mustalaiset jotain avustusta. Eikä näissä pikkukylissä ole mitään ruoan jakeluitakaan, kuten esim Helsingissä.

mennä töihin, kun ei ole rahaa mennä bussilla. Ja kynsiäkö siellä alkuun ruokatunnilla söisi, kun kaikki tuet loppuu kun seinään työllistymisen myötä?

Niin, ja on muuten tosi kiva hakea niitä töitä kun on tukka silmillä (parturissa käynyt viimeksi lokakuussa), päällä 5-vuotta vanha collegepaita, risaiset lenkkarit ja kulahtaneet farkut. Ja vaihtovaatteita ei ole.
Onneksi löytyy kevättakki, sekin isän vanha.

tosiaan. kirjoitti:

Kimmon hätä on akuutti.

Jos Kimmo alkaa nyt istumaan kirjastossa tietokoneen ääressä ja lähettelemään vastauksia työministeriön sivujen ilmoituksiin, avoimia hakemuksia vuokrafirmoihin jne, menee todennäköisesti vähintään kaksi viikkoa, ennenkuin Kimmoon otetaan työnantajan puolelta yhteyttä. Kun Kimmo on sitten sopinut työhaastatteluajan, kammannut tukan, laittanut parasta päälle ja käynyt muutaman kerran toteamassa, että parempiakin tarjokkaita oli ilmeisesti tyrkyllä, on todennäköisesti mennyt taas ainakin viikko. Kun Kimmo sitten, aikaisintaan kuukauden tai parin ahkeran, väsymättömän ja yötäpäiväisen etsimisen jälkeen saa itselleen jonkin osa-aikaisen työpaikan, menee vielä ainakin kaksi viikkoa, ennenkuin ensimmäinen satasen-parin tili ropsahtaa kassaan. Tänä aikana Kimmon olisi pitänyt jo maksaa ainakin yksi tai kaksi vuokraa, tukku laskuja ja mahdollisesti myös velkoja.

Tämä oli siis se parempi vaihtoehto. Oma tarinani on se, että lähettelin neljän kuukauden ajan hakemuksia kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin siivoojasta ja pitsanpaistajasta koluavustajaan ja tallentajaan. Kävin kolmessa haastattelussa parhaat päällä, yhtään paikkaa en saanut. Ja kyseessä olivat osa-aikaiset työt. Että revis siitä, nälkä se tuli siinäkin, vaikka rahaa ei herunut mistään.

Voit itse päätellä, missä vaiheessa tarinan Kimmo on tuupertunut verensokerin laskemisen seurauksena kinokseen tai jopa kuollut suoranaisesti nälkään. Huomaat siis itse, että neuvosi todella oli tyhmä. Hiukan peräisin vastuuta tänne kirjoittelevilta, ei kannata yrittää tappaa lähimmäistään nälkään, vaikka kuinka olisikin oma maha pystyssä.

hyvältä, mutta todellisuus on toista. Kiitos tämän ylikalliin valtion.