Olen suunnitellut matalaenergiataloa ja olen miettinyt laittaa lattialämmityksen sijasta sähköpatterit kustannussyistä. Mitä mieltä olette, onko paremmin eristetyssä talossa luonnostaan "lämpimämmät lattiat". Lattiapinnoitteeksi on tulossa parketti. Laattaa ja laminaattia en aio käyttää.
Lattialämmityksen välttäminen
dhhhdfh
65
4194
Vastaukset
- vastarannan kiiski
Meillä on vanhassa talossa parkettilattiat,enkä ole kovillakaan pakkasilla kokenut niitä kylmiksi.Vaikka olen lattialämmitteisissä taloissa käynytkin tekemässä vertailua,en koe lattialämmitystä "pakolliseksi".
- pärjätty
satoja vuosia ilman lattialämmitysta jatka hyviä perinteitä. Vesi lattiassa on järjen köyhyyttä.
- mietiskelijä..
Ennen ei ollut lääkkeitä ja tultiin toimeen,tosin kuoltiin nuorena ja keski-ikä oli puolet nykyisestä.Samoin päästiin liikkumaan purilailla,tosin ei ollut tarvetta menna kauppaan kun laukkukauppiaat toi suolan kotiin asti.Ja pärjättiin.
Minulla oli edellisessä talossa lattialämmitys, minusta se oli mukava etenkin pakkasella.Nykyisessä ei ole ja pärjään myös.mutta kun on kova pakkanen niin laitan villasukat niin tuntuu mukavammalta. - lämmintä ilmaa
"Vesi lattiassa on järjen köyhyyttä."
Legalett-perustuksen ja ilmalämmityksen lattiaan. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa toimivalta ratkaisulta, vaikka onhan nuo "kunnon" pakkaset kokematta. En kuitenkaan ole huolissani lämmön riittävyydestä kun on massiivinen takka/leivinuunisysteemikin varalla. - Kun..
on rahan puutetta!
- Anonyymi
mietiskelijä.. kirjoitti:
Ennen ei ollut lääkkeitä ja tultiin toimeen,tosin kuoltiin nuorena ja keski-ikä oli puolet nykyisestä.Samoin päästiin liikkumaan purilailla,tosin ei ollut tarvetta menna kauppaan kun laukkukauppiaat toi suolan kotiin asti.Ja pärjättiin.
Minulla oli edellisessä talossa lattialämmitys, minusta se oli mukava etenkin pakkasella.Nykyisessä ei ole ja pärjään myös.mutta kun on kova pakkanen niin laitan villasukat niin tuntuu mukavammalta.Minulla on aina talvella villasukat, olisi outoa joku muu.
- lattialämmitystä
tarvitse parketin kanssa.
- on hulua
porukkaa. Englannissa -5c ja ihmiset nukkuu kuumavesipullojen kanssa. Suomeesa -40c ja immeiset haluaa kävellä kotona paljain jaloin ?!?!!?
- tavalla tai
maasta pois. Jos Englannissa vaivautuisivat laittamaan edes hieman eristettä seinään ja kattoon sekä modernit ikkunat niiden 1-lasisten tilalle, niin eivät tarvitsisi sitä kuumavesipulloa. Toisaalta, kun kansakunta autoilee vieläkin väärällä puolella, niin ehkei kannata liikoja odottaa...
- jorma-.
Kertoa että johtuu siitä että englannsissa ei ole samanlaista eristystä talon rakenteissa kuin suomessa . ja lattia lämmitys ei ole tarkoitettu lattian lämmitykseen pelkästään vain koko asuntoon jos tuntee hiemakkaan fysiikkaa niin tietää että lämpö nousee ylöspäin
- muttei riittävästi
jorma-. kirjoitti:
Kertoa että johtuu siitä että englannsissa ei ole samanlaista eristystä talon rakenteissa kuin suomessa . ja lattia lämmitys ei ole tarkoitettu lattian lämmitykseen pelkästään vain koko asuntoon jos tuntee hiemakkaan fysiikkaa niin tietää että lämpö nousee ylöspäin
> jos tuntee hiemakkaan fysiikkaa niin tietää että lämpö nousee ylöspäin
Paino sanalla vähän.
Jos tuntee hyvin fysiikkaa, niin tietää, että kiinteissä aineissa lämpöenergia siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan päin. Vaikka sitten alamäkeen, jos tarvis on.
Kaasuissa, kuten ilma, lämpö puolestaan siirtyy sekä konvektion että säteilyn vaikutuksesta. Normaalin huonelämpötilan alueella lämmönsiirto jakautuu näiden välille suunnilleen tasan.
Lämpösäteilyn suuri merkitys on jää aina teiltä paltan itseoppineilta mutu-tietäjiltä ymmärtämättä. Koska huoneilman lämpötiloissa ei ole suuria eroja lattian ja katon välillä, viihtyvyys määräytyykin pitkälti säteilyn mukaan. Kriittisin paikka ovat ikkunoiden edustat, koska ikkunoiden pintalämpötila voi olla helposti 10 °C huoneilmaa matalampi. Niinpä paskat ikkunat = vedontunnetta, vaikka kuinka olisi lattialämmitys.
Perinteiset patterit, jotka lämmitettyä lattiaa paljon kuumempina tuottavat paljon paljon lämpösäteilyä ikkunan "kylmyyttä" (=säteilyn puutetta) korvaamaan, ovat tällöin fiksumpi ratkaisu.
Tietysti se lämmin lattia tuntuu jalkapohjaan mukavalta, mutta näin lämpimäksi lämmitettynä se nostaa koko talon lämpötilan trooppisiin lukemiin - ellei talo ole täysin horo. Sinähän lienet hankkinut asiantuntemuksesi Englannissa, joka tunnetusti on johtotähti kaikessa rakentamiseen liittyvässä.... - Anonyymi
muttei riittävästi kirjoitti:
> jos tuntee hiemakkaan fysiikkaa niin tietää että lämpö nousee ylöspäin
Paino sanalla vähän.
Jos tuntee hyvin fysiikkaa, niin tietää, että kiinteissä aineissa lämpöenergia siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan päin. Vaikka sitten alamäkeen, jos tarvis on.
Kaasuissa, kuten ilma, lämpö puolestaan siirtyy sekä konvektion että säteilyn vaikutuksesta. Normaalin huonelämpötilan alueella lämmönsiirto jakautuu näiden välille suunnilleen tasan.
Lämpösäteilyn suuri merkitys on jää aina teiltä paltan itseoppineilta mutu-tietäjiltä ymmärtämättä. Koska huoneilman lämpötiloissa ei ole suuria eroja lattian ja katon välillä, viihtyvyys määräytyykin pitkälti säteilyn mukaan. Kriittisin paikka ovat ikkunoiden edustat, koska ikkunoiden pintalämpötila voi olla helposti 10 °C huoneilmaa matalampi. Niinpä paskat ikkunat = vedontunnetta, vaikka kuinka olisi lattialämmitys.
Perinteiset patterit, jotka lämmitettyä lattiaa paljon kuumempina tuottavat paljon paljon lämpösäteilyä ikkunan "kylmyyttä" (=säteilyn puutetta) korvaamaan, ovat tällöin fiksumpi ratkaisu.
Tietysti se lämmin lattia tuntuu jalkapohjaan mukavalta, mutta näin lämpimäksi lämmitettynä se nostaa koko talon lämpötilan trooppisiin lukemiin - ellei talo ole täysin horo. Sinähän lienet hankkinut asiantuntemuksesi Englannissa, joka tunnetusti on johtotähti kaikessa rakentamiseen liittyvässä....ja tuo hemmo ei kyllä ymmärrä vedontunteesta höykäsen pöläystä...taitaa hänen omien korvien välissä vetää sen verran lujaa... lueppa muutama sivu fysiikkaa ensin, ennen kuin tulet tänne viisastelemaan..
- nousee ylöspäin
on patterilämmiteisissä taloissa lattia lämmitys huonoa. Ainoa tapa korjata tilanne on lattialämmitys tai olla kokoajan villasukat ja pitkät kalsarit puettuina.
Kävinpä muuten eilen purjelautailemassa lattialämmitystalosta. Vesi oli 3.5 asteista ja kotiin tullessa riitti suihkussa käynti. Märkäpuvun tossut kuivuvat nopeasti khh:n lattialla, kiitos lattialämmityksen. Myöskin pyykit kuivuvat narulla nopeammin tässä rakennuksessa kuin kolmessa aikaisemassa omistamassani patterilämmiteisessä talossa.
Keskiajasta meillä on leivinuuni, tosin senkin design on modernimpaa, ns. vastavirtaleivinuuni.- vastarannan kiiski
...villasukissa kävellä,ei edes talvella,eikä edes naisväen.Mutta tietysti jotenkin täytyy omia ratkaisuja puolustella,jos ei muuten niin vaihtoehtoja mollaamalla.
Pyykinkuivausrumpu ei katso onko lattialämmitys vai ei,joten sekään ei vaikuta pyykin kuivatusnopeuteen.
Meidän leivinuuni on vieläkin modernimpi,se toimii VOIMAVIRRALLA! - toinen juttu,
vastarannan kiiski kirjoitti:
...villasukissa kävellä,ei edes talvella,eikä edes naisväen.Mutta tietysti jotenkin täytyy omia ratkaisuja puolustella,jos ei muuten niin vaihtoehtoja mollaamalla.
Pyykinkuivausrumpu ei katso onko lattialämmitys vai ei,joten sekään ei vaikuta pyykin kuivatusnopeuteen.
Meidän leivinuuni on vieläkin modernimpi,se toimii VOIMAVIRRALLA!esim. vesikiertoisessa järjestelmässä patterivesi on 2x lämpimämpää kuin lattialämmitysvesi.
Kaikissa matalaenergiamarkkinoinnissa käytetään tätä argumenttia. Kieroliero ja muut voisivat tehdä valituksen valheellisesta markkinoinnista jos tämä ei ole totta.
Turha täällä on keksiä satuja huonosti eristetyistä alapohjista ja muusta. - vastarannan kiiski
toinen juttu, kirjoitti:
esim. vesikiertoisessa järjestelmässä patterivesi on 2x lämpimämpää kuin lattialämmitysvesi.
Kaikissa matalaenergiamarkkinoinnissa käytetään tätä argumenttia. Kieroliero ja muut voisivat tehdä valituksen valheellisesta markkinoinnista jos tämä ei ole totta.
Turha täällä on keksiä satuja huonosti eristetyistä alapohjista ja muusta....on tulossa sähkölämmitys.Käsittääkseni pattereissa ja lattiakaapeleissa kiertää yhtä lämmin sähkö,vai olenko väärässä?
- ei sähköversio
vastarannan kiiski kirjoitti:
...on tulossa sähkölämmitys.Käsittääkseni pattereissa ja lattiakaapeleissa kiertää yhtä lämmin sähkö,vai olenko väärässä?
kuluttaisi vähemmän sähköä kuin patteriversio:-)
Oleksää koskaa kuullut varaavasta betonilaatasta esim:-) - vastarannan kiiski
ei sähköversio kirjoitti:
kuluttaisi vähemmän sähköä kuin patteriversio:-)
Oleksää koskaa kuullut varaavasta betonilaatasta esim:-)sähköversio/patteriversio?
Varaavat laatat ovat mennyttä juttua.Kaikkein epämukavin ja huonoimmin säädettävä sähkölämmitysmuoto.Ei ota ilmaislämpöä kuten auringonpaistetta tai tukilämpöä mitenkään huomioon. - tässä asiassa
Hölöpölö.
Maalaisjärki venyy käsittämään vain semmoisia asioita, jota maalaisjuntti voi omissa kourissaan pyöritellä.
Niinpä mm. ilmanvaihto ja lämpösäteily menee kovaa ja korkealta yli hilseen. Siis täysin yli hilseen menee se, että puolet lattialämmityksenkin tehosta siirtyy säteilynä. Tai että nämä perinteiset patteritkin luovuttavat (korkeamman lämpötilansa johdosta) suurimman osan tehostaan säteilynä, lämmittäen tehokkaasti edessään olevaa lattiaa.
> Märkäpuvun tossut kuivuvat nopeasti khh:n lattialla, kiitos lattialämmityksen. Myöskin pyykit kuivuvat narulla nopeammin tässä rakennuksessa kuin kolmessa aikaisemassa omistamassani patterilämmiteisessä talossa.
No varmasti, kun teillä selkeästi on tämä perinteinen junttityylin ratkaisu eli termostaatti kaakossa, koska pitäähän sen lattian lämpimältä tuntua kun se kerran on lämmitetty. Siis pintalämpötila > ihon pintalämpötila raajojen kärjissä eli jotain 30-33°C luokkaa.
Muuten ihan kiva, mutta nykyisissä, hyvin eristetyissä taloissa näin kuuma lattia luovuttaa lämpöä kymmenkertaisesti tarpeeseen nähden. Kun lattia pinta-ala on suuri, riittäisi asteen tai pari huonelämpötilaa korkeampi lämpötila. Jolloinka lattian pinta siis olisi ihon pintalämpötilaa alempi ja hyvin lämpöä johtavat materiaalit (kaakeli, laminaatti) tuntuisivat hieman viileiltä.
..aivan, kuten käytettäessä muitakin lämmönjakoratkaisuja (patterit, kattolämmitys, yms.)
Jos koko taloon laitetaan lattialämmitys ja lattian pintalämpötila pidetään väh. 30°C asteessa, jotta se tuntuu mukavan lämpimältä, on huoneilman lämpötila sitten 28-29°C... mutta pyykit kuivuu nopeasti ja munasillaan voi kekkuloida koko ajan.
...eikä tarvi yöllä peittoa.
...ja sähkölaitos kiittää. - itelles,
tässä asiassa kirjoitti:
Hölöpölö.
Maalaisjärki venyy käsittämään vain semmoisia asioita, jota maalaisjuntti voi omissa kourissaan pyöritellä.
Niinpä mm. ilmanvaihto ja lämpösäteily menee kovaa ja korkealta yli hilseen. Siis täysin yli hilseen menee se, että puolet lattialämmityksenkin tehosta siirtyy säteilynä. Tai että nämä perinteiset patteritkin luovuttavat (korkeamman lämpötilansa johdosta) suurimman osan tehostaan säteilynä, lämmittäen tehokkaasti edessään olevaa lattiaa.
> Märkäpuvun tossut kuivuvat nopeasti khh:n lattialla, kiitos lattialämmityksen. Myöskin pyykit kuivuvat narulla nopeammin tässä rakennuksessa kuin kolmessa aikaisemassa omistamassani patterilämmiteisessä talossa.
No varmasti, kun teillä selkeästi on tämä perinteinen junttityylin ratkaisu eli termostaatti kaakossa, koska pitäähän sen lattian lämpimältä tuntua kun se kerran on lämmitetty. Siis pintalämpötila > ihon pintalämpötila raajojen kärjissä eli jotain 30-33°C luokkaa.
Muuten ihan kiva, mutta nykyisissä, hyvin eristetyissä taloissa näin kuuma lattia luovuttaa lämpöä kymmenkertaisesti tarpeeseen nähden. Kun lattia pinta-ala on suuri, riittäisi asteen tai pari huonelämpötilaa korkeampi lämpötila. Jolloinka lattian pinta siis olisi ihon pintalämpötilaa alempi ja hyvin lämpöä johtavat materiaalit (kaakeli, laminaatti) tuntuisivat hieman viileiltä.
..aivan, kuten käytettäessä muitakin lämmönjakoratkaisuja (patterit, kattolämmitys, yms.)
Jos koko taloon laitetaan lattialämmitys ja lattian pintalämpötila pidetään väh. 30°C asteessa, jotta se tuntuu mukavan lämpimältä, on huoneilman lämpötila sitten 28-29°C... mutta pyykit kuivuu nopeasti ja munasillaan voi kekkuloida koko ajan.
...eikä tarvi yöllä peittoa.
...ja sähkölaitos kiittää.lattia on asteen lämpimäpi kuin huoneilma, joka meillä on 22. Ennätys Nibe EVC 13 kattilan lämpömittarissa on ollut 30 astetta ja silloin oli -15 pakkasta ulkona. Normaalisti, koska eteläsuomessa lämpötilat lämmityskaudellä pyörivät -5 ja 5 asteen välillä, kattilan mittari näyttää 25 astetta /- 2 astetta.
- lattilämpötalo
vastarannan kiiski kirjoitti:
sähköversio/patteriversio?
Varaavat laatat ovat mennyttä juttua.Kaikkein epämukavin ja huonoimmin säädettävä sähkölämmitysmuoto.Ei ota ilmaislämpöä kuten auringonpaistetta tai tukilämpöä mitenkään huomioon.ei hyödy auringonpaisteesta tai leivinuunista, anna meitin perheen nauraa ja kovasti:-)
Kas kummaa kun meitin lammitalo lämpiää toukokuusta lokauulle pelkällä leivinuunilla:-) - vastarannan kiiski
lattilämpötalo kirjoitti:
ei hyödy auringonpaisteesta tai leivinuunista, anna meitin perheen nauraa ja kovasti:-)
Kas kummaa kun meitin lammitalo lämpiää toukokuusta lokauulle pelkällä leivinuunilla:-)...kesä- ja heinäkuussa kuumaa sisällä....
- tyhjänjauhaja
itelles, kirjoitti:
lattia on asteen lämpimäpi kuin huoneilma, joka meillä on 22. Ennätys Nibe EVC 13 kattilan lämpömittarissa on ollut 30 astetta ja silloin oli -15 pakkasta ulkona. Normaalisti, koska eteläsuomessa lämpötilat lämmityskaudellä pyörivät -5 ja 5 asteen välillä, kattilan mittari näyttää 25 astetta /- 2 astetta.
Tuuliko huuliasi liikuttaa vai menikö vastauksesi väärään ketsuun? Ei siinä ainakaan ollut mitään käsittelemääni asiaan liittyvää.
- silloin olemme
vastarannan kiiski kirjoitti:
...kesä- ja heinäkuussa kuumaa sisällä....
seilaamassa ja uimassa:-)
- ole varaa
tyhjänjauhaja kirjoitti:
Tuuliko huuliasi liikuttaa vai menikö vastauksesi väärään ketsuun? Ei siinä ainakaan ollut mitään käsittelemääni asiaan liittyvää.
vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Kuka tässä mitäkin jauhaa:-)
- tarkkoja ollaan,
silloin olemme kirjoitti:
seilaamassa ja uimassa:-)
niin kesäloma kannattaa pitää suomessa heinäkuun kolmannelta viikolta alkaen. Silloin on eteläsuomessa lämpöisintä pitkälle elokuuhun, based on 10 last years.
Vastarannakiiski todellakin, paskaa ja epätäsmällistä tekstiä jauhaa minkä kerkiää. - vastarannan kiiski
tarkkoja ollaan, kirjoitti:
niin kesäloma kannattaa pitää suomessa heinäkuun kolmannelta viikolta alkaen. Silloin on eteläsuomessa lämpöisintä pitkälle elokuuhun, based on 10 last years.
Vastarannakiiski todellakin, paskaa ja epätäsmällistä tekstiä jauhaa minkä kerkiää.taisi osua arkaan,kun noin tuhmia kirjoittelet.
se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
Epätsämällistä:
Ja todellakin,varaava laatta ei reagoi takan lämmitykseen tai auringon paisteeseen kevätauringon paistaessa ikkunasta sisään vaan paahtaa samoja asteita.patterissa termari napsauttaa lämmöt pois päältä ja patteri kylmenee.
Paskaa:
"lattialämpötalon" lammitalossa lämmitetään leivinuunia toukokuusta lokauulle.Mahtaa olla kuuma heinäkuun helteellä!!!!
Jauhetaan lisää,vaikka vastavirta- tai voimavirtaleivinuunista .... - Kun..
tässä asiassa kirjoitti:
Hölöpölö.
Maalaisjärki venyy käsittämään vain semmoisia asioita, jota maalaisjuntti voi omissa kourissaan pyöritellä.
Niinpä mm. ilmanvaihto ja lämpösäteily menee kovaa ja korkealta yli hilseen. Siis täysin yli hilseen menee se, että puolet lattialämmityksenkin tehosta siirtyy säteilynä. Tai että nämä perinteiset patteritkin luovuttavat (korkeamman lämpötilansa johdosta) suurimman osan tehostaan säteilynä, lämmittäen tehokkaasti edessään olevaa lattiaa.
> Märkäpuvun tossut kuivuvat nopeasti khh:n lattialla, kiitos lattialämmityksen. Myöskin pyykit kuivuvat narulla nopeammin tässä rakennuksessa kuin kolmessa aikaisemassa omistamassani patterilämmiteisessä talossa.
No varmasti, kun teillä selkeästi on tämä perinteinen junttityylin ratkaisu eli termostaatti kaakossa, koska pitäähän sen lattian lämpimältä tuntua kun se kerran on lämmitetty. Siis pintalämpötila > ihon pintalämpötila raajojen kärjissä eli jotain 30-33°C luokkaa.
Muuten ihan kiva, mutta nykyisissä, hyvin eristetyissä taloissa näin kuuma lattia luovuttaa lämpöä kymmenkertaisesti tarpeeseen nähden. Kun lattia pinta-ala on suuri, riittäisi asteen tai pari huonelämpötilaa korkeampi lämpötila. Jolloinka lattian pinta siis olisi ihon pintalämpötilaa alempi ja hyvin lämpöä johtavat materiaalit (kaakeli, laminaatti) tuntuisivat hieman viileiltä.
..aivan, kuten käytettäessä muitakin lämmönjakoratkaisuja (patterit, kattolämmitys, yms.)
Jos koko taloon laitetaan lattialämmitys ja lattian pintalämpötila pidetään väh. 30°C asteessa, jotta se tuntuu mukavan lämpimältä, on huoneilman lämpötila sitten 28-29°C... mutta pyykit kuivuu nopeasti ja munasillaan voi kekkuloida koko ajan.
...eikä tarvi yöllä peittoa.
...ja sähkölaitos kiittää.oli yli -30 lattian menovesi 30 .ja silloin kait sähkölaitos kiitti.
Nyt olen viimeisen 10kk aikana kuluttanut n: 400€.n edestä sähköä, lämmitykseen ja lämpöiseen käyttöveteen. Lämmitettäviä neliöjä on reilut 250m2.
Keski-Suomen alueella. Kuitenkin Jyväskylän pohjoispuolella.
Maalämpö vesikiertoinen lattialämmitys.
(Tuohon on oma kWh-mittari mitä seuraan) - hermo kun
vastarannan kiiski kirjoitti:
taisi osua arkaan,kun noin tuhmia kirjoittelet.
se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
Epätsämällistä:
Ja todellakin,varaava laatta ei reagoi takan lämmitykseen tai auringon paisteeseen kevätauringon paistaessa ikkunasta sisään vaan paahtaa samoja asteita.patterissa termari napsauttaa lämmöt pois päältä ja patteri kylmenee.
Paskaa:
"lattialämpötalon" lammitalossa lämmitetään leivinuunia toukokuusta lokauulle.Mahtaa olla kuuma heinäkuun helteellä!!!!
Jauhetaan lisää,vaikka vastavirta- tai voimavirtaleivinuunista ....aloit huutamaan:
""lattialämpötalon" lammitalossa lämmitetään leivinuunia toukokuusta lokauulle.Mahtaa olla kuuma heinäkuun helteellä!!!! "
Tiedät varsin hyvin itsekin, ettei suomessa lämmitetä helteillä muuta kuin saunaa. - vastarannan kiiski
hermo kun kirjoitti:
aloit huutamaan:
""lattialämpötalon" lammitalossa lämmitetään leivinuunia toukokuusta lokauulle.Mahtaa olla kuuma heinäkuun helteellä!!!! "
Tiedät varsin hyvin itsekin, ettei suomessa lämmitetä helteillä muuta kuin saunaa.eli ei huutoa.
- Jouko Turkka
vastarannan kiiski kirjoitti:
eli ei huutoa.
masa:
"Mahtaa olla kuuma heinäkuun helteellä!!!! "
jykä:
"mitä sä jätkä huudat!"
Hei hei pojat, enemmän tunnetta esitykseen! - Anonyymi
vastarannan kiiski kirjoitti:
...on tulossa sähkölämmitys.Käsittääkseni pattereissa ja lattiakaapeleissa kiertää yhtä lämmin sähkö,vai olenko väärässä?
entisenä rakentajana vastaan kaikille kysyjille lämmitä millä haluat mutta laita putket lattiaan.Vettä voit lämmittää millä haluat sähköllä,maalämmöllä,puilla tai auringolla.Jos ei putkia lattiassa peli on menetetty.
- suomen kolmanneksi
matalaenergisin matalaenergiatalobrandi ja ei tulisi mieleenkään muu kuin lattialämmitys vaikka olisi kuinka parkettilattia.
Jostain se lämpö pitää matalaenergiantalonkin lattiaan saada ja seiniä ja kattoa lämmittävä patterilämmitys on huono lattianlämmittäjä. - Kai sulle nyt
märkätiloihin tulee laattalattiat?
Mulla on matalaenergiatalo sellaista hybridimuotoa: Yläkerrassa patterit, yläkerran kylppärissä kaapelit lattiassa ja alakerrassa vesikiertoinen lattialämmitys.
Nyt laittaisin kaapelit kivilattioihin ja jokaiselle omat termarit.
Loppuihin sähköpatterit. Niitä kun ei tarvita kovinkaan montaa, ei kovinkaan isoa ja osan voi laittaa ihan hyvin jonnekin muualle kuin ikkunan alle. On ne vaan ne nykyajan ikkunat ihan jotain muuta...
Aika vähäistä on sähköpatterin lämmitysmäärä.
Enimmäkseen ovat varalta.
Lämpö jakautuu energiatehokkaassa talossa aivan eri tavalla kuin 70-luvun harakanpesässä, jolloin verhot heiluivat sähköpatterien päällä, kun lämpöä meni. - talokas
Jos teet OIKEAN matalaeneriatalon, niin ei ole iloa lattialämmöstä. Jos on lämmöntarve kerran vähäinen, niin eipä se lattia juuri koskaan lämmin ole...siis huonetilaa juurikaan lämpimämpi.Jos olisi..niin on kämpässä aika kuuma jossain vaiheessa
- mikäs matalaenergiatalobrandi
tuollainen on:-)
Ihmeellisiä lattioita teillä patterilämmittäjillä koska ylöspäin menevä lämpö jotenkin maagisesti sitten imeytyy lattiaan:-) - tyhmyyttää jakamaan
mikäs matalaenergiatalobrandi kirjoitti:
tuollainen on:-)
Ihmeellisiä lattioita teillä patterilämmittäjillä koska ylöspäin menevä lämpö jotenkin maagisesti sitten imeytyy lattiaan:-)Voi tätä järjen köyhyyttä...
1) Lattian luovuttama lämpöteho riippuu lattian ja huoneilman (konvektio) ja lattian sekä muiden sisäpintojen (säteily) välisestä lämpötilaerosta.
2) Tarvittava lämpöteho riippuu sisä- ja ulkoilman välisestä lämpötilaerosta sekä talon lämmöneristyksestä
Hyvin eristetyssä talossa riittää pieni lämmitysteho -> lattiasta tarvitsee saada irti vain pieni lämpövirta -> lattian ja huoneilman/sisäpintojen välisen lämpötilaeron tulee olla pieni.
Jos/kun lattia on vain 1°C huoneilmaa lämpimämpi, niin eihän se jalkapohjaan lämpimältä tunnu, koska 22 1 = 23°C on edelleen reilusti ihon pintalämpötilaa matalampi. - tuularilta tai
tyhmyyttää jakamaan kirjoitti:
Voi tätä järjen köyhyyttä...
1) Lattian luovuttama lämpöteho riippuu lattian ja huoneilman (konvektio) ja lattian sekä muiden sisäpintojen (säteily) välisestä lämpötilaerosta.
2) Tarvittava lämpöteho riippuu sisä- ja ulkoilman välisestä lämpötilaerosta sekä talon lämmöneristyksestä
Hyvin eristetyssä talossa riittää pieni lämmitysteho -> lattiasta tarvitsee saada irti vain pieni lämpövirta -> lattian ja huoneilman/sisäpintojen välisen lämpötilaeron tulee olla pieni.
Jos/kun lattia on vain 1°C huoneilmaa lämpimämpi, niin eihän se jalkapohjaan lämpimältä tunnu, koska 22 1 = 23°C on edelleen reilusti ihon pintalämpötilaa matalampi.sosialistilta menee hermo, alkaa henkilökohtainen nimittely, mihin ryhmään sinä kulut?:-)
"Jos/kun lattia on vain 1°C huoneilmaa lämpimämpi, niin eihän se jalkapohjaan lämpimältä tunnu, koska 22 1 = 23°C on edelleen reilusti ihon pintalämpötilaa matalampi. "
Tuntuu kuitenkin lämpöisemmältä kuin lämmittämätön lattia:-) - iso juttu vain mielikuvissa
tuularilta tai kirjoitti:
sosialistilta menee hermo, alkaa henkilökohtainen nimittely, mihin ryhmään sinä kulut?:-)
"Jos/kun lattia on vain 1°C huoneilmaa lämpimämpi, niin eihän se jalkapohjaan lämpimältä tunnu, koska 22 1 = 23°C on edelleen reilusti ihon pintalämpötilaa matalampi. "
Tuntuu kuitenkin lämpöisemmältä kuin lämmittämätön lattia:-)Enpä nyt hirveästi juhlisi, jos ero lämmittämättömään lattiaan on aste tai kaksi.
Oikeasti tämä lattialämmityksen ihannointi johtuu horotaloista, joissa lattialistojen yms. raoista puhaltava vuotoilma pitää lattian epämiellyttävän viileänä. Tätä vikaa sitten paikataan a) paahtamalla lattiaa kuumaksi (jos mahdollista) tai b) nostamalla huonelämpö 24-26°C lukemiin.
Tiiviissä talossa, jossa ei ole kylmäsiltoja eikä nurkista/pistorasioista/ikkunanpielistä puhalla kylmää ilmaa sisään, ei ole juurikaan tarvetta lämmittää lattiaa. Eikä oikeastaan mahdollisuuttakaan, koska matalaenergiatalon häviöt ovat niin pienet, ettei sitä lattian pintalämpöä juuri pystykään nostamaan nostamatta huonelämpötiaa liiaksi. - on matalenergia-
iso juttu vain mielikuvissa kirjoitti:
Enpä nyt hirveästi juhlisi, jos ero lämmittämättömään lattiaan on aste tai kaksi.
Oikeasti tämä lattialämmityksen ihannointi johtuu horotaloista, joissa lattialistojen yms. raoista puhaltava vuotoilma pitää lattian epämiellyttävän viileänä. Tätä vikaa sitten paikataan a) paahtamalla lattiaa kuumaksi (jos mahdollista) tai b) nostamalla huonelämpö 24-26°C lukemiin.
Tiiviissä talossa, jossa ei ole kylmäsiltoja eikä nurkista/pistorasioista/ikkunanpielistä puhalla kylmää ilmaa sisään, ei ole juurikaan tarvetta lämmittää lattiaa. Eikä oikeastaan mahdollisuuttakaan, koska matalaenergiatalon häviöt ovat niin pienet, ettei sitä lattian pintalämpöä juuri pystykään nostamaan nostamatta huonelämpötiaa liiaksi.talo, lammitalo. Itse tein, ei ole kylmäsiltoja, styroksia 9cm valun alla 20cm, sitten on ontelo ja 80cm eristetty tuulettuva alapohja. Pintamateriaalina 9mm laminatti ja sen alla 2mm alumiinipintainen styroksi.
Kun ulkolämpötila on ympäri vuorokauden yli 4 pärjäämme pelkällä leivinuunilla, mutta sen alle alkaa kaipaamaan lattialämmitystä. Sama tilanne olisi patterilämmitykselläkin.
Kerro mulle matalenergiatalobrandi missä sun satusi toteutuu, eli ei ole tarvetta lämmittää lattiaa.
Myönnän, ei ole palellut jalat talvella patterilämmityksellä varustetussa Älvarissa, mutta se on palava ja homehtuva puutalo:-) - ja nyt kerjäät todisteita
on matalenergia- kirjoitti:
talo, lammitalo. Itse tein, ei ole kylmäsiltoja, styroksia 9cm valun alla 20cm, sitten on ontelo ja 80cm eristetty tuulettuva alapohja. Pintamateriaalina 9mm laminatti ja sen alla 2mm alumiinipintainen styroksi.
Kun ulkolämpötila on ympäri vuorokauden yli 4 pärjäämme pelkällä leivinuunilla, mutta sen alle alkaa kaipaamaan lattialämmitystä. Sama tilanne olisi patterilämmitykselläkin.
Kerro mulle matalenergiatalobrandi missä sun satusi toteutuu, eli ei ole tarvetta lämmittää lattiaa.
Myönnän, ei ole palellut jalat talvella patterilämmityksellä varustetussa Älvarissa, mutta se on palava ja homehtuva puutalo:-)Todistustaakka on väitteen esittäjällä.
Sinä olet väittänyt, ettei lattian pintalämpötilaa saa siedettäväksi millään muulla keinolla kuin lattialämmityksellä - täysin riippumatta siitä, miten ilmanvaihto on toteutettu ja kuinka hyvin talo on eristetty.
Eli käytännössä väität, että kaikki
- lämmityspattereilla
- kattolämmityksellä (säteilylämmitys)
- ilmalämmityksellä
yms. varustetut talot ovat susia, joissa tarkenee vain villasukat jalassa.
Outoa, koska minä olen tarjennut ilman villasukkiakin muissa kuin ilmalämmitetyissä, joista ei ole hlökohtaista kokemusta. Niitä villasukkia puolestaan tarvittiin *lattialämmityksellä* varustetussa paritalossa, jossa oli koneellinen poisto ja korvausilmaventtiilit, joista pukkasi kylmää ilmaa sisään. Tämä kylmä ilma jäi sitten "mukavasti" leijumaan lattian päälle 10 cm patjaksi, mikä tuntui pirun ikävältä (nilkat ja niska ovat vedolle arimmat paikat), lämpimästä lattiasta huolimatta.
Lattialämmityksestä ei nimittäin ole, alhaisen pintalämpötilansa johdosta, tappelemaan ikkunoilta tai korvausilmaventtiileiltä valuvaa kylmää ilmaa vastaan - siihen hommaan sopivat paremmin nämä perinteiset 50..70°C patterit. - kieroliero
on matalenergia- kirjoitti:
talo, lammitalo. Itse tein, ei ole kylmäsiltoja, styroksia 9cm valun alla 20cm, sitten on ontelo ja 80cm eristetty tuulettuva alapohja. Pintamateriaalina 9mm laminatti ja sen alla 2mm alumiinipintainen styroksi.
Kun ulkolämpötila on ympäri vuorokauden yli 4 pärjäämme pelkällä leivinuunilla, mutta sen alle alkaa kaipaamaan lattialämmitystä. Sama tilanne olisi patterilämmitykselläkin.
Kerro mulle matalenergiatalobrandi missä sun satusi toteutuu, eli ei ole tarvetta lämmittää lattiaa.
Myönnän, ei ole palellut jalat talvella patterilämmityksellä varustetussa Älvarissa, mutta se on palava ja homehtuva puutalo:-)En edellisen brandeistä tiedä mutta ei ole sattunut minun korviini/silmiini. Onkohan oikeita matalaenergiatalobrandejä suomessa olemassakaan?
Valmiiden pakettien ongelma on eyy' matalaenergiatalo on paljon muutakin kuin kylmäsillat, massiivisuus ja u-arvot. Sellainen syntyy vain oikealla suunnittelulla.
Kun ulkona on 4 ei matalaenergiatalossa tarvitse/voi lämmittää leivinuunia. Silloin pitäisi pärjätä lähes ilman lämmitystä. Siitä pitää huolen oikeat ikkunoiden avautumissuunnat. Usein 4 lämpöisemmällä puolella paistaa aurinko. Auringolle pitää olla jotain massiivista rakennetta esim tiili/harkkoväliseinä joka varastoi lämmön. Katto/ikkunan varjostavat rakenteet pitää olla sellaiset ettei korkealta paistava kesäaurinko lämmitä, mutta matalalta paistava kevät/syysaurinko paistaa sisään.
Lämmitystä tarvitaan vasta pakkasella ja silloin lattialämmitys on melko hyödytön kun lämmitystä ei tarvita kuin 3-4kk/vuosi. Joko lattiapinnoitteet ovat sellaiset, että ne tuntuvat lämpimiltä muutenkin, tai kärsitään kylmistä lattioista 9kk/vuosi. Toinen ongelma joka tulee matalaenergiatalossa on lattialämmityksen varaavuus. Jos 6cm betonilaattaan varautuu minun "ei matalaenergiatalossa" lämpöä tunneiksi, olisi sama varaus matalaenergiatalon kulutuksella jopa päiviä. Varaamaton lattialämmitys(kevytrakenteinen lattia) voisi olla toimiva tai jokin muu herkästi reagoiva lämmitys. - joglööri..
ja nyt kerjäät todisteita kirjoitti:
Todistustaakka on väitteen esittäjällä.
Sinä olet väittänyt, ettei lattian pintalämpötilaa saa siedettäväksi millään muulla keinolla kuin lattialämmityksellä - täysin riippumatta siitä, miten ilmanvaihto on toteutettu ja kuinka hyvin talo on eristetty.
Eli käytännössä väität, että kaikki
- lämmityspattereilla
- kattolämmityksellä (säteilylämmitys)
- ilmalämmityksellä
yms. varustetut talot ovat susia, joissa tarkenee vain villasukat jalassa.
Outoa, koska minä olen tarjennut ilman villasukkiakin muissa kuin ilmalämmitetyissä, joista ei ole hlökohtaista kokemusta. Niitä villasukkia puolestaan tarvittiin *lattialämmityksellä* varustetussa paritalossa, jossa oli koneellinen poisto ja korvausilmaventtiilit, joista pukkasi kylmää ilmaa sisään. Tämä kylmä ilma jäi sitten "mukavasti" leijumaan lattian päälle 10 cm patjaksi, mikä tuntui pirun ikävältä (nilkat ja niska ovat vedolle arimmat paikat), lämpimästä lattiasta huolimatta.
Lattialämmityksestä ei nimittäin ole, alhaisen pintalämpötilansa johdosta, tappelemaan ikkunoilta tai korvausilmaventtiileiltä valuvaa kylmää ilmaa vastaan - siihen hommaan sopivat paremmin nämä perinteiset 50..70°C patterit...kun niska ja nilkat palee siinä 10centin patjassa??
- vai esitätkö vaan
joglööri.. kirjoitti:
..kun niska ja nilkat palee siinä 10centin patjassa??
huom. ei tarvitse vastata.
Kaikille on jo tullut selväksi, paljonko kannattaa panna painoa löpinöillesi. kieroliero kirjoitti:
En edellisen brandeistä tiedä mutta ei ole sattunut minun korviini/silmiini. Onkohan oikeita matalaenergiatalobrandejä suomessa olemassakaan?
Valmiiden pakettien ongelma on eyy' matalaenergiatalo on paljon muutakin kuin kylmäsillat, massiivisuus ja u-arvot. Sellainen syntyy vain oikealla suunnittelulla.
Kun ulkona on 4 ei matalaenergiatalossa tarvitse/voi lämmittää leivinuunia. Silloin pitäisi pärjätä lähes ilman lämmitystä. Siitä pitää huolen oikeat ikkunoiden avautumissuunnat. Usein 4 lämpöisemmällä puolella paistaa aurinko. Auringolle pitää olla jotain massiivista rakennetta esim tiili/harkkoväliseinä joka varastoi lämmön. Katto/ikkunan varjostavat rakenteet pitää olla sellaiset ettei korkealta paistava kesäaurinko lämmitä, mutta matalalta paistava kevät/syysaurinko paistaa sisään.
Lämmitystä tarvitaan vasta pakkasella ja silloin lattialämmitys on melko hyödytön kun lämmitystä ei tarvita kuin 3-4kk/vuosi. Joko lattiapinnoitteet ovat sellaiset, että ne tuntuvat lämpimiltä muutenkin, tai kärsitään kylmistä lattioista 9kk/vuosi. Toinen ongelma joka tulee matalaenergiatalossa on lattialämmityksen varaavuus. Jos 6cm betonilaattaan varautuu minun "ei matalaenergiatalossa" lämpöä tunneiksi, olisi sama varaus matalaenergiatalon kulutuksella jopa päiviä. Varaamaton lattialämmitys(kevytrakenteinen lattia) voisi olla toimiva tai jokin muu herkästi reagoiva lämmitys...olevan hakusessa kuinka lähestyä matalaenergiatalon lämmitysjärjestelmää, ilmankaan ei oikein pärjää ja kuitenkaan järjestelmästä ei ole mielekästä tehdä turhan raskasta
Usein tulee eteen että matalaenergiataloon toivotaan myös aurinkoenergian hyväksikäyttöä, se taas johtaa vääjäämättä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen, ja lämmöntalteenottokin pitäisi jotenkin järjestää..? Loputon suo, sanon mä ;)- en usko:
Kadunmies kirjoitti:
..olevan hakusessa kuinka lähestyä matalaenergiatalon lämmitysjärjestelmää, ilmankaan ei oikein pärjää ja kuitenkaan järjestelmästä ei ole mielekästä tehdä turhan raskasta
Usein tulee eteen että matalaenergiataloon toivotaan myös aurinkoenergian hyväksikäyttöä, se taas johtaa vääjäämättä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen, ja lämmöntalteenottokin pitäisi jotenkin järjestää..? Loputon suo, sanon mä ;)"Usein tulee eteen että matalaenergiataloon toivotaan myös aurinkoenergian hyväksikäyttöä, se taas johtaa vääjäämättä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen, ja lämmöntalteenottokin pitäisi jotenkin järjestää..? Loputon suo, sanon mä ;) "
Keväästä syksyyn sitä aurinkoenergiaa hyödynnetään käyttöveteen.
Vai meinaatko, että kesällä lämmitetään matalaenergiataloa?
Elä hupsi, mieti ensin vähän.
Ei se aurinkolämmitys minnekään vesikertoiseen lattialämpöön johda.
Lämmöntalteenottimia on ihan hyviä markkinoilla. en usko: kirjoitti:
"Usein tulee eteen että matalaenergiataloon toivotaan myös aurinkoenergian hyväksikäyttöä, se taas johtaa vääjäämättä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen, ja lämmöntalteenottokin pitäisi jotenkin järjestää..? Loputon suo, sanon mä ;) "
Keväästä syksyyn sitä aurinkoenergiaa hyödynnetään käyttöveteen.
Vai meinaatko, että kesällä lämmitetään matalaenergiataloa?
Elä hupsi, mieti ensin vähän.
Ei se aurinkolämmitys minnekään vesikertoiseen lattialämpöön johda.
Lämmöntalteenottimia on ihan hyviä markkinoilla....mihin uskot, tai olet uskomatta ;)
Kunnolliset kerääjät hoitaa hommansa jo tammikuulta, eikös sitä kaukolämpöä siis voisi käyttää myös lämmitykseen?- nm hm
Kadunmies kirjoitti:
..olevan hakusessa kuinka lähestyä matalaenergiatalon lämmitysjärjestelmää, ilmankaan ei oikein pärjää ja kuitenkaan järjestelmästä ei ole mielekästä tehdä turhan raskasta
Usein tulee eteen että matalaenergiataloon toivotaan myös aurinkoenergian hyväksikäyttöä, se taas johtaa vääjäämättä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen, ja lämmöntalteenottokin pitäisi jotenkin järjestää..? Loputon suo, sanon mä ;)Vesikiertoisen lämmityksen kun laittaa ensinnäkin LTO-koneen jälkilämmitykseen, ja toiseksi märkätiloihin (joita periaatteessa lämmitellään ympäri vuoden), niin aurinkolämmön hyödynnettävyys nousee komeasti.
Loput sitten suoralla sähköllä huonekohtaisesti, maun mukaan joko aina viimeiset pari astetta (että saa huonekohtaisen säädön), tai sitten unohtaa huonekohtaisen säädön ja laittaa LTO-jälkilämmityspatterin sen verran isolle että huonekohtainen lämmitys kytkeytyy päälle vain pakkasilla. - kieroliero
Kadunmies kirjoitti:
..olevan hakusessa kuinka lähestyä matalaenergiatalon lämmitysjärjestelmää, ilmankaan ei oikein pärjää ja kuitenkaan järjestelmästä ei ole mielekästä tehdä turhan raskasta
Usein tulee eteen että matalaenergiataloon toivotaan myös aurinkoenergian hyväksikäyttöä, se taas johtaa vääjäämättä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen, ja lämmöntalteenottokin pitäisi jotenkin järjestää..? Loputon suo, sanon mä ;)Kun aurinkoenergiaa hyödynnetään voi sen tehdä kahdella tavalla; aktiivisesti tai passiivisesti. Passiivinen hyödyntäminen tapahtuu niin että talossa on etelään suunnattuja ikkunoita, sopivasti varjostettuna, joista aurinko paistaa sisään. Siihen ei tarvita mitään vesikiertoja. Mieluiten pitäisi olla varaavaa massaa sisällä siinä kohdassa johon aurinko paistaa.
Aktiivinen hyödyntäminen sopii käyttövedelle ja kylpyhuoneen lattialämmitykselle tms. LTO:n jälkilämmitystarve on enimmäkseen silloin kun aurinko ei paista.
Yksi viritys voisi olla vesikiertoinen lämmitys sauna, kylppäri yms. -osastolla, aurinkon aktiiviseen hyödyntämiseen. Muissa tiloissa voisi tulla kyseeseen lattialämmityskelmu heti lattiapinnoitteen, kovia pakkasia varten.
Vaikea on kuitenkaan tarkkaan sanoa kun ei ole mitään tietoa millainen matalaenergiatalo on kyseessä. Pitäisi vähän tietää tarvittavia lämmitystehoja, eristysvahvuuksia ja muuta......
- kieroliero
Kiinnostaisi kuulla vähän suunnitelmista. Millainen talo, minkä kokoinen, rakennusmateriaali, eristyspaksuuksia jne.?
- aivan sama kumman laitat
Jos kyseessä on matalaenergiatalo, niin sitähän ei tarvi paljon lämmittää.
Jos lämmitys on lattiassa, niin niin se on vain aavistuksen huonelämpöä lämpöisempi. Jos lämmitys on pattereilla, niin lattia on vain aavistuksen huonelämpöä kylmempi.
Lattialämmitys on hidas reagoimaan ja ilmaiseneergiat voivat jäädä huonommin hyödynnettyä, jos talo on kevytrakenteinen. Jos se taas on massiivinen, niin ne kyllä tasaavat kevätauringon lämpöä.
Patterit reagoi paremmin ja säätää tarkemmin, mutta ne ovat sisustuksellisesti melko ikäviä. - The Rat
Asenna vaan se lattialämmitys. Voit hyvin pitää huoneilmaa asteen tai kaksi matalampana kuin pattereilla (säästöä), elämä on mukavaa ja saat vielä hinnaneron takaisin myydessäsi tuon pois.
Patterit ovat vihoviimeinen hätävävara. Autotallin niillä juuri ja juuri voi lämpimänä pitää, muuta ei kannata.- nm hm
Patteri alle on paras jos on korkea ikkuna.
Mitä matalampi huonelämpö, sen kylmempi lattia on erityisesti matalenergiatalossa. Nimittäin on joku lämpö joka sisälle tulee "ilmaisenergioista" ja LTO:sta. Loppu sitten pitää saada lämmityksellä. Jos "ilmaslämpötila" on vaikka 15C, ja haluttu lämpö on 18C, niin lattian pitää lämmittää vain 3C, jolloin se ei todellakaan paljoa lämmitä. Jos nostaa lämmön 21C:hen, niin lattian pitää lämmittää 6C, ja lisäksi isompi lämpö lisää lämpöhukkaa, joten vaadittu lattialämmön käytännön teho enemmän kuin tuplaantuu.
Eli jos lattialämmitteisessä matalenergiatalossa laskee huonelämpötilaa, niin lattiat kylmenevät suhteessa entisestään... - mutta hyvä yritys
nm hm kirjoitti:
Patteri alle on paras jos on korkea ikkuna.
Mitä matalampi huonelämpö, sen kylmempi lattia on erityisesti matalenergiatalossa. Nimittäin on joku lämpö joka sisälle tulee "ilmaisenergioista" ja LTO:sta. Loppu sitten pitää saada lämmityksellä. Jos "ilmaslämpötila" on vaikka 15C, ja haluttu lämpö on 18C, niin lattian pitää lämmittää vain 3C, jolloin se ei todellakaan paljoa lämmitä. Jos nostaa lämmön 21C:hen, niin lattian pitää lämmittää 6C, ja lisäksi isompi lämpö lisää lämpöhukkaa, joten vaadittu lattialämmön käytännön teho enemmän kuin tuplaantuu.
Eli jos lattialämmitteisessä matalenergiatalossa laskee huonelämpötilaa, niin lattiat kylmenevät suhteessa entisestään...> Mitä matalampi huonelämpö, sen kylmempi lattia
Tähän asti oikein...
> on erityisesti matalenergiatalossa.
Nyt nyt vetäisit sitten mettähallituksen puolelle. Lämmittämättömän lattian pintalämpötila riippuu siitä, kuinka suuri lämpövirta lattian läpi karkaa ulos. Mitä paremmin eristetty talo, sitä lähempänä kaikkien pintojen, seinät ja ikkunat mukaanluettuna, pintalämpötila on huoneilman lämpötilaa. - nm hm
mutta hyvä yritys kirjoitti:
> Mitä matalampi huonelämpö, sen kylmempi lattia
Tähän asti oikein...
> on erityisesti matalenergiatalossa.
Nyt nyt vetäisit sitten mettähallituksen puolelle. Lämmittämättömän lattian pintalämpötila riippuu siitä, kuinka suuri lämpövirta lattian läpi karkaa ulos. Mitä paremmin eristetty talo, sitä lähempänä kaikkien pintojen, seinät ja ikkunat mukaanluettuna, pintalämpötila on huoneilman lämpötilaa.Tarkoitin että erityisesti matalaenergiatalossa JOSSA ON LATTIALÄMMITYS, lattia on sitä kylmempi mitä enemmän ilmaisenergioita saadaan hyödynnettyä. Sen osan vuotta kun varsinaista lämmitystä ei tarvita, lattia on yhtä "kylmä" kuin jos ei olisi lattialämmitystä ollenkaan, ja tämä aika on sitä pidempi, mitä matalenergiampi talo on.
Vesikiertoisessa voi käyttää muitakin lämmönlähteitä kuin vain sähköä ja lämpöä voi varastoida veteen kuten esim. aurinkolämpöä, maalämpöä, tai vaikka pelleteillä.
Putkiston hyvällä suunnittelulla ja huolellisella kierron säädöllä pääsee hyvään lopputulokseen.
Investointikustannuksissa kannattaa otta huomioon järjestelmän käyttöikä ja mahdollisuus vaihtoehtoisiin lämmönlähteisiin.
Vesikiertoisessalattilämmityksessä ei tarvitse huomioida sisustusta samoin kuin sähkölämmiteisessä, jossa kiintokalusteet lämmitysvastusten päällä saattavat aiheuttaa ylikuumenemista lämmityskaapelissa.- nykymaailmassa
nm hm kirjoitti:
Tarkoitin että erityisesti matalaenergiatalossa JOSSA ON LATTIALÄMMITYS, lattia on sitä kylmempi mitä enemmän ilmaisenergioita saadaan hyödynnettyä. Sen osan vuotta kun varsinaista lämmitystä ei tarvita, lattia on yhtä "kylmä" kuin jos ei olisi lattialämmitystä ollenkaan, ja tämä aika on sitä pidempi, mitä matalenergiampi talo on.
> Tarkoitin että erityisesti matalaenergiatalossa JOSSA ON LATTIALÄMMITYS, lattia on sitä kylmempi mitä enemmän ilmaisenergioita saadaan hyödynnettyä.
Noo, nykyisillä eristysvaatimuksilla ynnä 6°C "talvikeleillä" alkaa olla jo melkein talossa kuin talossa lähes jatkuvasti päällä tämä tilanne, ettei lämmitystä juurikaan tarvita.
Jos nyt välttämättä haluat, että lattia on kädenlämpöinen, pitää ostaa asunto lattialämmityksellä varustetusta 50-luvun talosta. Näissä ulkoseinän U-arvo on 0,5 luokkaa, mikä varmistaa lattioiden lämmitystarpeen nollakeleilläkin. - Anonyymi
nykymaailmassa kirjoitti:
> Tarkoitin että erityisesti matalaenergiatalossa JOSSA ON LATTIALÄMMITYS, lattia on sitä kylmempi mitä enemmän ilmaisenergioita saadaan hyödynnettyä.
Noo, nykyisillä eristysvaatimuksilla ynnä 6°C "talvikeleillä" alkaa olla jo melkein talossa kuin talossa lähes jatkuvasti päällä tämä tilanne, ettei lämmitystä juurikaan tarvita.
Jos nyt välttämättä haluat, että lattia on kädenlämpöinen, pitää ostaa asunto lattialämmityksellä varustetusta 50-luvun talosta. Näissä ulkoseinän U-arvo on 0,5 luokkaa, mikä varmistaa lattioiden lämmitystarpeen nollakeleilläkin.Jos vielä pitää ikkunoita auki niin lattialämmitys sen kuin parantaa juoksuaan.
- Anonyymi
Mora kirjoitti:
Vesikiertoisessa voi käyttää muitakin lämmönlähteitä kuin vain sähköä ja lämpöä voi varastoida veteen kuten esim. aurinkolämpöä, maalämpöä, tai vaikka pelleteillä.
Putkiston hyvällä suunnittelulla ja huolellisella kierron säädöllä pääsee hyvään lopputulokseen.
Investointikustannuksissa kannattaa otta huomioon järjestelmän käyttöikä ja mahdollisuus vaihtoehtoisiin lämmönlähteisiin.
Vesikiertoisessalattilämmityksessä ei tarvitse huomioida sisustusta samoin kuin sähkölämmiteisessä, jossa kiintokalusteet lämmitysvastusten päällä saattavat aiheuttaa ylikuumenemista lämmityskaapelissa."kiintokalusteet lämmitysvastusten päällä". Mitähän tämä on suomeksi?
- suuntaan menossa
Minusta olet ajatellut fiksusti. Itse kyllä harkitsisisin ilmanvaihtolämmitystä jos talon energian tarve jää todella pieneksi. Siihen saa mukavasti aurinkolämpöä, sähkö, VILPiä tai melkein mitä tahansa.
- Anonyymi
Mikä on ilmanvaihtolämmitys?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä on ilmanvaihtolämmitys?
Lämmitysjärjestelmä, jossa tilat saavat lämmön tuloilman mukana. Tuossa juttu aiheesta: https://www.vallox.com/blogi/ilmanvaihtolammitys_on_tulevaisuutta.2159.blog
- Anonyymi
Suomen ilmasto-olosuhteissa matalaenergiataloissa ei isoja ikunoita voi toteuttaa ilman, että ikkunoiden( ja karmien) lämpöhäviöiden ja vedon eliminoimiseksi lattiat täytyy varustetaan tehokkaalla lattialämmityksellä lähinnä muutamien kireiden pakkaspäiden varalle. Suunnittelu/toteutuskokemukseen perustuen, pintamateriaali tulisi olla puuta.
- Anonyymi
Onhan noita vaihtoehtoja, esimerkiksi sähkölämmitteiset lasit. Poistavat ikkunasta tulevan vedon ja sisätilatkin lämpiää.
- Anonyymi
Vai että rakennat talon muutamien kireiden pakkaspäivien määräämällä tavalla. Mikset muutamien kesän yli 30 päivien määräämällä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuvat! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki, 22, on puhjennut naisena kukkaan - Some sekoaa: "Sä..."
Ooo, kaunis aikuinen nainen Helmistä on kasvanut siinä yli 80-vuotiaan Dannyn rinnalla! Katso uudet kuvat: https://ww553923- 472761
Suodatinpussin kastelemalla saa parempaa kahvia
Kokeilin niksiä ja kyllä tämä kahvi on parempaa nyt. Ei lainkaan maistu paperiselta. Huljuttelee hanan alla suppiloa pap1322062Tidätkö nainen
että suoraan sanottuna v.tut.aa että pääsit näin lähelle minua. Ei olisi oikeasti aikaa tähän mutta silti aina välillä o1051816Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.581248Onkohan sinulla kaikki hyvin?
Nyt vähän sellainen outo tunne tuli. Sinun asiasi niin ei minulle toki tarvitse kertoa. Kunhan mietin...381147- 1731046
En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois84986Huikeeta, mahtavaa, ihan mielettömän upeeta
Me ostettiin talo Espanjasta. Tosin saadaan käyttää sitä vain muutama viikko vuodessa kun on monta muutakin ostajaa! M179982Oho! Arja Koriseva paljastaa TTK:n ekasta suorasta lähetyksestä: "On vähän ärsyttävä yhtälö!"
Upea Arja Koriseva! Tsemppiä haasteelliseen tilanteeseen! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-arja-koriseva-14934