Vuonna 1918 kuoli varsinaisten sotatoimien ulkopuolella 1765 valkoista ja 21839 punaista.
Tämän perusteella punaisten pahin virhe oli se, että he olivat aivan liian hyväuskoisia, kilttejä ja armeliaita toista osapuolta kohtaan. Objektiivisesti ajatellen punaisten olisi heti tammikuussa kannattanut perustaa vankileirejä ja tuhota valkoisen puolen väestöä 10-15 kertaa enemmän.
Historian opetus: jos lähtee kapinoimaan ja haluaa todella tehdä vallankumouksen, silloin ei pidä sääliä toista osapuolta.
Tämän perusteella punaisten pahin virhe oli se, että he olivat aivan liian hyväuskoisia, kilttejä ja armeliaita toista osapuolta kohtaan. Objektiivisesti ajatellen punaisten olisi heti tammikuussa kannattanut perustaa vankileirejä ja tuhota valkoisen puolen väestöä 10-15 kertaa enemmän.
Historian opetus: jos lähtee kapinoimaan ja haluaa todella tehdä vallankumouksen, silloin ei pidä sääliä toista osapuolta.
Vastaukset 36
Vanhimmat
asiayhteydestä tehty johtopäätös on silti väärä.
Suurinosa punaisten kuolemista tapahtui olosuhteissa, joissa Suomella tai valkoisilla ei ollut vaihtoehtoja. Kiistämätön tosiasia on, että tuolloin tässä maassa oli äärimmäisen kova ruokapula.
Siltikin punaisten kokemat kuolemat ovat pieniä verrattuna koko kansakunnan kokoon. Eli vajaat 22 000 uhria 3.5 miljoonasta suomalaisesta on vähän. Tämä suhde myös kertoo siitä, kuinka suuren "enemmistön" asialla punikit tuolloin olivat.
Mitä punaisten virheisiin tulee niin mitään "virhettähän" he eivät tehneet. Heillä ei vain yksinkertaisesti ollut aikaa ja mahdollisuutta tapattaa tuon enempää kuin mitä he nyt tekivät. Kuten sanoit nuo uhrit olivat siis sotatoimien ulkopuolella tapahtuneita. Kapinassahan ei punaisilla oikein ollut sotatoimien ulkopuolista aikaa. Sota söi kaikki liikenevät resurssit ja punikkijohtajat olivat tyytyväisiä jos heidän vaikutuspiirissä olleet ihmiset pysyivät kapinoimatta. Toki sisäiset vainot olivat arkipäivää mutta mitättömiä siihen verrattuna mitä tuleman olisi pitänyt, jos vallankumous olisi tapahtunut.
Punaisia ja valkoisia menehtyi vuonna 1918 yhteensä noin 32000. Talvi- ja jatkosodassa menehtyi kaikkiaan vain noin 95000 suomalaista, vaikka ajanjakso (1939-44) oli huomattavasti pitempi. Aika mitätön määrä siis sekin koko maan väestöön suhteutettuna.
Vapaussodan uhreissa on kauttalinjan myös siviilihenkilöitä mukana. Talvi- ja jatkosodan tapauksessa kato koski pääasiassa miehiä tietyllä ikähaarukalla. Tällöin luonnollisesti tällainen tuho koskee kovemmin, koska paras työvoima ja keskeinen sukupolvi on siis poissa pelistä. Lisäksi täytyy huomioida, että tappiot syntyivät pääasiassa sodan alku ja loppuvaiheissa. Talvisotahan oli itsessään jo lyhyt. Asemasotavaiheessa tappiot olivat lähes normaalin poistuman tasolla. Nämä seikat huomioon otettuna 1918 ei ollut niin suuri juttu kuin vasemmisto antaa aina ymmärtää.
Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että 1918 tapauksessa on aika pitkälti molempien eli omien ja vastapuolen uhrit mukana. Talvi- ja jatkosodassa huomioidaan vain toisen osapuolen uhrit. Mikäli myös venäläisten tappiot otetaan huomioon, niin luku nousee 2 miljoonan tietämille.
Myös 1918 tuloksessa täytyy todeta, että haavoittuneiden määrä oli suhteellisen pieni. Nämä kaksi myöhempää sotaa olivat sen suhteen täysin toisenlaisia eli haavoittuneita syntyi monin verroin kuolleisiin nähden.
Nuorten miesten kato sodassa ei koske yhteiskuntaa kovemmin kuin laajamittainen siviileihin kohdistuva tuho. Senhän takia sotaan laitetaan nuoret miehet eikä vanhoja mummoja, koska heistä on varaa luopua. Samalla päästään eroon ryhmästä, jossa rikollisuus ja alkoholismi on suurempaa kuin missään muussa väestökohortissa. Perinnönjakoriidat vähenevät, kun osa ylimääräisistä perillisistä lähetetään sotaan kuolemaan. Tässä mielessä joku talvisota on paskan hailee juttu verrattuna vuoden 1918 suoneniskuun.
Yhteiskunnalle on merkittävää, että se pystyy suojaamaan vanhojaan ja heikkojaan. Vuoden 1918 yhteiskunta ei tähän pystynyt, ja näin ollen se menetti jotain hyvin oleellista olemassaolonsa oikeutuksesta. Mitään vastaavaa ei ole nähty koskaan missään muussa Suomen konfliktissa. Yhteiskunta lakkasi olemasta inhimillisen tehtävänsä mukaisesti legitiimi, ja sen mukana menetettiin kaikki. Talvisodassa ei menetetty kuin muutama sääntöjen mukaisessa sodassa kuollut henkilö oikeiston vaaliman "Nuorukaiselle kuolla kuuluu!"-ihanteen mukaisesti, joten talvisota saattoi itse asiassa hyödyttää Suomen hihhuli-isänmaallisia piirejä enemmän kuin haitata.
Pari miljoonaa kuollutta on vähän, kun otetaan huomioon Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen väkiluku.
enemmän kuin pelkästään suomalaisten kuolemat verrattuna Suomen väkilukuun erotettuna alkuperäisestä luvusta.
Tuossa ylempänä jo totesin, että suomalaisia menehtyi toisen maailmansodan aikana todella minimaalisen vähän.
merkityksettömämpi oli 1918 episodi. Ilmeisesti sitäkään et kiistä vai? Itse en kyllä luonnehtisi 2MS:ää ihan noinkaan, mutta kiitos valkoisten, sinullakin on mokomaan mielipiteeseesi täysi oikeus.
Oli valkoisten onni, että vuonna 1918 Suomen punaiset ja heidän johtajansa olivat pehmoilijoita.
Tuon enempäähän punikit eivät ehtineet tehdäkään. Sota katos painoi päälle. Tosin tietysti selustassa pyöri punakaartilaisia ja tappotahti oli sen mukainen. Suomen onneksi valkoiset saivat tilanteen hallintaan nopeasti. Koko sotahan oli ohitse (Saksan ansioista) jo muutamassa kuukaudessa.
Punaiset saivat kyllä maksaa kovan hinnan aseellisesta vallankumousyrityksestään mutta hinta oli silti halpa verrattuna hintaan, joka olisi maksettu punaisten voittaessa. Veikkaan, että ensimmäisen vuoden aikana olisi iternoitu puolisenmiljoonaa "valkoista" ja seuraavana vuonna vielä toinen mokoma.
Tuon enempäähän punikit eivät ehtineet tehdäkään. Sota katos painoi päälle. Tosin tietysti selustassa pyöri punakaartilaisia ja tappotahti oli sen mukainen. Suomen onneksi valkoiset saivat tilanteen hallintaan nopeasti. Koko sotahan oli ohitse (Saksan ansioista) jo muutamassa kuukaudessa.
Punaiset saivat kyllä maksaa kovan hinnan aseellisesta vallankumousyrityksestään mutta hinta oli silti halpa verrattuna hintaan, joka olisi maksettu punaisten voittaessa. Veikkaan, että ensimmäisen vuoden aikana olisi iternoitu puolisenmiljoonaa "valkoista" ja seuraavana vuonna vielä toinen mokoma.
1. Ei kannata alkaa kapinaan laillista enemmistön kannattamaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Rangaistus on ankara.
2. Ei kannata ryhtyä sotarikoksiin kaninaa hävitessään. Rangaistus on ankara kuten luvuista ilmenee.
3. Roskaväki on roskaväkeä ja rangaistuksensa ovat ansainneet.
Jos aikoo ryhtyä kapinaan, se kannattaa suunnitella paremmin ja varmistaa, että on riittävästi voimavaroja vastustajan täydelliseen tuhoamiseen. Sotarikoksia kannattaa tehdä säälimättä ja mahdollisimman paljon, koska voittaja loppujen lopuksi määrittelee, mikä on sotarikos.
roskaväkeä.
”Roskaväki on roskaväkeä ja rangaistuksensa ovat ansainneet.”
Kun nyt punikit kerran hävis niin vieläkö punikisi tunnustautuvuia saa vapaasti tappaa?
Roskaväki on sitä porukkaa ja niiden hengenheimolaisia joita vuonna -18 rangaistiin.
Haluaisin mielelläni Niinistön ja Kataisen allekirjoituksen tuohon kommenttiin, jotta sen ehta oikeistolaisuus varmistuisi.
Onko vuoden 1918 kapinaan osallistuneita vielä elossa?
Ei kyllä siihen täytyy anoa lupa Niinistöltä.
Jos punaista roskaväkeä rangaistiin kuolemalla tehdyistä murhista, niin miksi valkoinen roskaväki pääsi samoista teoista ”kuin koira veräjästä”. Ettei vain vanha sanonta periytyisi kansalaissodan ajoilta. Laki on kaikille sama ,mutta sitä luetaan ja tulkitaan eri tavalla.
Järvenpäässä asuu yksi tenukeppi vielä kai. Minun puolesta saa olla rauhassa. Olin hakemassa lupaa nykyajan punikkien listimiseen.
Siinä se ero. Eikä niin pienikään.
Historia-palstalla keskustellaan menneistä ajoista, ei nykypäivästä. Jos tarvitset luvan johonkin, kannattaa kysyä niiltä, jotka voivat jotain lupia antaa eli omilta johtajiltasi.
jolle valkoinen roskasakki murhaamalla omia kansalaisia halusi osoittaa velvollisuudentunnetta.
kuin hävinneen.
"Te voiton saitte. Teill on valta nyt,
siis minun tehkää, miten mielikää.
Mut laki, ennen mua syntynyt,
myös jälkeheni jää."
Roskaväki ryhtyi aseelliseen kapinaan laillista hallitusta ja yhteiskuntajärjestystä vastaan.
Miksi roskaväki ei saanutkaan rangaistusta? Ilmeisesti onkin olemassa kahdenlaista roskaväkeä. Samasta rikoksesta toiset ammutaan ja toiset palkitaan mitalein.
Mäntsälässä ei alettu tappamaan ihmisiä ensinkään. Siitä lievemmät tuomiot.
Aarne Arvonen nyt on tuskin sen enempää tenukeppi kun keskiverto kokoomuslainen.Ja kyseinen herra on kokenut pitkän elämän ja on kotikaupungissaan (mainitsemasi "Jorvenpää") hyvin arvostettu henkilö.
Ja mitä kaltaistesi listimislupiin tulee niin tyhjää höpinää.Ja jos aiot ryhtyä suoraan toimintaan niin varo ettei omaa nahkaasi kuivatella ensimmäisenä.
Ei oikein vertaus osu.
Ainoa virhe, minkä Kuusinen kritiikissään Moskovassa 1918 toi esiin oli juuri liian vähäinen valkoisten tappaminen. Onneksi oppia tuli bolsevikeiltä.Jostain syystä Otto-Ville ei koskaan moittinut heitä 10 000 suomalaisen aateveljen tappamisesta. Se toki tehtiin työläisten johtaman kansanvankilan rakentamiseksi.
Otto-Ville Kuusinen on tyypillinen esimerkki suomalaisesta hyväuskoisesta ja humaanista sosialistista. Tämä estetiikan ja runouden harrastaja oli väärä mies johtamaan kapinaa ja vallankumousta. Kun aseisiin tartutaan, ei todellakaan olla pyhäkoulussa.
Vasta Neuvostoliitossa Kuusinen alkoi ymmärtää elämän realiteetteja ja oppi toimimaan suhdanteiden mukaan. Suurvallan oloissa 10000 teloitettua suomalaista toveria oli kuin pisara meressä. Kuusinen itse onnistui luovimaan itsensä hengissä puhdistuksista ja säilytti arvostetun aseman kuolemaansa asti.
Suomalaisten punaisten tragedia vuonna 1918 oli siinä, että heillä ja heidän johtajillaan oli liikaa henkistä painolastia: humanistista idealismia ja uskoa parempaan maailmaan.
Näin bolshevikit ajattelivat ja toimivat naapurissa juuri 1917-21, mutta eriasia on se, olisiko Suomessa punaisilla ollut resursseja suorittaa vastaavanlaista terroria. Luulenpa, että punaisten suurin virhe oli se että he luulivat ylipäätään, että täällä oli mahdollista junailla samanlainen vallankaappaus kuin minkä Leninin jengi oli Petrogradissa suorittanut. Vaikka osa suomalaisista elikin melko karmeissa oloissa ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo oli paikoin rajuakin, venäläiseen kurjuuteen oli matkaa. Toinen ja aivan keskeinen pointti oli se, että punaisen teorian ja todellisuuden välillä oli ammottava kuilu. Kun johtoklikki laati suunnitelmiaan, pienet ihmiset yrittivät jotenkin selviytyä päivästä toiseen. Siinä eivät vallankumoukset ja suuret puheet auttaneet, kun miehet halusivat kotiin perheittensä luokse tai kun kotoa tuli viestejä leivän loppumisesta. Useilla paikkakunnilla työväen yhdistykset eivät edes perustaneet punakaarteja tai liittyneet kapinaan millään tavalla. Eli koko homma oli alusta saakka menossa kiville ja sinne se myös meni, pienten ihmisten maksaessa kovan hinnan "johtajiensa" utopioista.
Asiat olivat jokseenkin noin kuin kirjoitit. Punaisten johtajat olivat melkoisia vässyköitä ja rivimiehet avuttomia pehmoilijoita.
Länsimaissa oltiinkin ihmeissään, kun tuollaisia vaarattomia ryysyläisiä raahattiin riviin ammuttaviksi ja suljettiin leireille kuolemaan nälkään ja tauteihin. Järjettömyyttä alettiinkin hillitä vasta kun länsivallat puuttuivat asiaan.
Punaisten pahin virhe oli lähteä koko revohkaan. Valmistautumatta, kouluttamattomilla joukoilla ja ilman pätevää johtoa.
Vaikka he olisivat tappaneet kaikki porvarit hallitsemilaan alueilla olisivat hävinneet.
Silloin koston kauheutta voi vain aavistella.
Pahin virhe oli lähteä koko revohkaan.
Vaikka he olisivat tappaneet 20.000 valkoista omalla alueellaan olisivat hävinneet.
Kosto olisi silloin ollut vielä kauheampi.