Köyhyys koskettaa työssäkäyviäkin
Suhteellinen köyhyys on kaksinkertaistunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa 6 prosentista yli 12 prosenttiin.
Työssäkäyntikään ei aina nosta ihmisiä köyhyydestä. Ansiotyössä käyvien kotitalouksissa köyhyysrajan alapuolella elää noin 150 000 suomalaista. Stakesin erikoistutkijan Pasi Moision mukaan määrä vastaa noin neljännestä maan pienituloisimmista.
Moision mukaan työssäkäyvien köyhyys selittyy pätkä- ja osa-aikatöiden yleistymisellä. Myös yhden tulonhankkijan perheet ajautuvat köyhyyteen muita helpommin.
"Epätyypilliset työsuhteet lisäävät köyhyysriskiä", Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen vahvistaa.
"Osa-aikatyö on yleisintä vähittäiskaupassa ja hotelli- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelu- ja vartiointialalla", Kauhanen yksilöi.
Muun muassa myyjien, tarjoilijoiden ja siivoojien palkat jäävät alle suomalaisen keskitason, ja osa-aikaisuus nipistää ansioista vielä lisää. Jos taloudessa ei ole toista ansaitsijaa, epätyypillisiä työsuhteita tekevien köyhyysriski kasvaa. Matalapalkkaisuus sinänsä ei ole köyhyyden erityinen syy.
"Suomalainen yhteiskunta rakentuu kahden ansaitsijan mallille. Suhteellinen pienituloisuus onkin yleisintä yhden tulonansaitsijan lapsiperheissä sekä yksinasuvilla nuorilla ja vanhuksilla", Moisio kuvaa perherakenteen osuutta pienituloisuudessa.
Pätkätöiden väliin jäävät työttömyysjaksot lisäävät toimeentulovaikeuksia. Yli 30-vuotiaista määräaikaisissa työsuhteissa olevista yli 80 prosenttia olisi valinnut mieluummin vakituisen työsuhteen. Monet osa-aikaiset puolestaan haluaisivat tehdä enemmän työtunteja.
Turvattomuus uhkana
Erikoistutkija Pasi Moision mukaan noin 600 000 suomalaista elää kotitalouksissa, jotka jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Luku on kaksinkertainen verrattuna 90-luvun puoliväliin.
"Köyhyyden lisääntyminen selittyy sillä, että pienituloisten tulot nousevat hitaammin kuin keski- ja suurituloisten", Moisio kertoo.
"Mahdollinen tuloerojen kasvun jatkuminen tulee muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa", hän varoittaa. Suurten tuloerojen maissa asuinalueet eriytyvät ja turvattomuus lisääntyy.
Suomessa työstä maksetaan muihin Euroopan maihin verrattuna matalampia palkkoja. Pienipalkkaisten henkilöiden talouksien lisäksi köyhiin kuuluu opiskelijoita ja työttömiä, jotka muodostavat pienituloisimmista puolet.
Opiskelijoiden köyhtyminen johtuu opintotuen reaaliarvon laskusta. Työttömät taas jäävät yhä useammin ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle.
Neljännes pienituloisimmista on eläkeläisiä. Heidänkin keskuudessaan tuloerot kasvavat, kun työelämän palkkaerot siirtyvät eläkkeisiin.
Vähimmäisturvan - työmarkkinatuen sekä asumis- ja toimeentulotuen - tason jääminen jälkeen keskimääräisestä ansiotasosta selittää Moision mukaan suurelta osin köyhyyden lisääntymistä. Vähimmäisturvaan on tehty vain indeksikorotuksia, mutta tasoa ei ole korjattu ylöspäin.
"Kuinka paljon vähimmäisturvan tason annetaan laskea suhteessa muihin, on kysymys, johon jossain vaiheessa joudutaan vastaamaan", Moisio herättelee päättäjiä.
Moision mukaan perheiden köyhyysjaksot ovat muuttuneet pidemmiksi. "Todennäköisyys päästä pois köyhyydestä laskee jyrkästi köyhyysjakson pidentyessä", Moisio huomauttaa lopuksi.
Anne Räisänen, tekstit
Suhteellinen köyhyys on kaksinkertaistunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa 6 prosentista yli 12 prosenttiin.
Työssäkäyntikään ei aina nosta ihmisiä köyhyydestä. Ansiotyössä käyvien kotitalouksissa köyhyysrajan alapuolella elää noin 150 000 suomalaista. Stakesin erikoistutkijan Pasi Moision mukaan määrä vastaa noin neljännestä maan pienituloisimmista.
Moision mukaan työssäkäyvien köyhyys selittyy pätkä- ja osa-aikatöiden yleistymisellä. Myös yhden tulonhankkijan perheet ajautuvat köyhyyteen muita helpommin.
"Epätyypilliset työsuhteet lisäävät köyhyysriskiä", Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen vahvistaa.
"Osa-aikatyö on yleisintä vähittäiskaupassa ja hotelli- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelu- ja vartiointialalla", Kauhanen yksilöi.
Muun muassa myyjien, tarjoilijoiden ja siivoojien palkat jäävät alle suomalaisen keskitason, ja osa-aikaisuus nipistää ansioista vielä lisää. Jos taloudessa ei ole toista ansaitsijaa, epätyypillisiä työsuhteita tekevien köyhyysriski kasvaa. Matalapalkkaisuus sinänsä ei ole köyhyyden erityinen syy.
"Suomalainen yhteiskunta rakentuu kahden ansaitsijan mallille. Suhteellinen pienituloisuus onkin yleisintä yhden tulonansaitsijan lapsiperheissä sekä yksinasuvilla nuorilla ja vanhuksilla", Moisio kuvaa perherakenteen osuutta pienituloisuudessa.
Pätkätöiden väliin jäävät työttömyysjaksot lisäävät toimeentulovaikeuksia. Yli 30-vuotiaista määräaikaisissa työsuhteissa olevista yli 80 prosenttia olisi valinnut mieluummin vakituisen työsuhteen. Monet osa-aikaiset puolestaan haluaisivat tehdä enemmän työtunteja.
Turvattomuus uhkana
Erikoistutkija Pasi Moision mukaan noin 600 000 suomalaista elää kotitalouksissa, jotka jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Luku on kaksinkertainen verrattuna 90-luvun puoliväliin.
"Köyhyyden lisääntyminen selittyy sillä, että pienituloisten tulot nousevat hitaammin kuin keski- ja suurituloisten", Moisio kertoo.
"Mahdollinen tuloerojen kasvun jatkuminen tulee muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa", hän varoittaa. Suurten tuloerojen maissa asuinalueet eriytyvät ja turvattomuus lisääntyy.
Suomessa työstä maksetaan muihin Euroopan maihin verrattuna matalampia palkkoja. Pienipalkkaisten henkilöiden talouksien lisäksi köyhiin kuuluu opiskelijoita ja työttömiä, jotka muodostavat pienituloisimmista puolet.
Opiskelijoiden köyhtyminen johtuu opintotuen reaaliarvon laskusta. Työttömät taas jäävät yhä useammin ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle.
Neljännes pienituloisimmista on eläkeläisiä. Heidänkin keskuudessaan tuloerot kasvavat, kun työelämän palkkaerot siirtyvät eläkkeisiin.
Vähimmäisturvan - työmarkkinatuen sekä asumis- ja toimeentulotuen - tason jääminen jälkeen keskimääräisestä ansiotasosta selittää Moision mukaan suurelta osin köyhyyden lisääntymistä. Vähimmäisturvaan on tehty vain indeksikorotuksia, mutta tasoa ei ole korjattu ylöspäin.
"Kuinka paljon vähimmäisturvan tason annetaan laskea suhteessa muihin, on kysymys, johon jossain vaiheessa joudutaan vastaamaan", Moisio herättelee päättäjiä.
Moision mukaan perheiden köyhyysjaksot ovat muuttuneet pidemmiksi. "Todennäköisyys päästä pois köyhyydestä laskee jyrkästi köyhyysjakson pidentyessä", Moisio huomauttaa lopuksi.
Anne Räisänen, tekstit
Vastaukset 6
Vanhimmat
Täälläkin eletään vuokratyöllä ja osa-aikaisilla hommilla. Irtisanomisaikoja ei ole, vakitusta paikkaa ei saa, vaikka työkokemusta kertyy. Miksi annettaisi, kun joutuisi maksamaan oikein palkkaakin ja noudattamaan irtisanomisaikoja jne? Saattaisipa sitä työnantaja joutua maksamaan sairaspäiviltäkin palkkaa, hui kauhea.
Jotakin täytyy olla pielessä, kun kolmivuorotyöstakin saa niin pientä palkkaa, että emme onnistu nousemaan köyhyysrajan yläpuolelle. Minä en ainakaan jaksa enää kauan, alan asetella köyttä kaulaan.
köyhällä perheellä mikäli joutuu hakemaan toimeentolotukea joutuu sossujen asiakkaaksi
pian aletaan katsella sopivuutta vanhemmaksi
ja tarjota huostaanottoa tai pakottaa.
niin suhteellinen köyhyys lisääntyy. Tämä tietysti johtuu ainoastaan laskentatavasta. Todellisuudessa Suomessa ei ole enää oikeasti köyhiä, kuin esim. vielä 60-luvulla.
Nyt on juokseva vesi, keskuslämmitys, jääkaapit, televisiot, kännykät, tietokoneet jne ...
Nyt pullamössöt latkivat lattea ostoshelvetin kahvilassa keskellä päivää ja valittavat, että rahat eivät riitä ulkomaanmatkoihin ja sisäfileeseen kuten naapurin akateemisella perheellä.
Minusta nämä laiskat saamattomat ihmiset vievät vähätkin avustusrahat oikeilta avuntarvitsijoilta, kuten sairailta, vammaisilta, lapsilta ja eläkeläisiltä.
esimerkiksi meitä laiskoja ja saamattomia ihmisiä, jotka käymme kahdeksan tuntia päivässä kolmessa vuorossa vuokrafirman paidassa yli 50km työmatkan takana raskaassa fyysisessä työssä?
Ulkomaanmatkasta emme edes haaveile, mutta se alkaa jo v*tuttaa, kun ei ole ollut lähes kahteen vuoteen päivääkään lomaa! Kuka sellaista jaksaa? Ehkä sitä sitten 60-luvulla jaksettiin sellaistakin mukisematta.
Onneksi tämä pullamössösukupolvi ei ainakaan pääse enää tästä sikiämään, kun ei todellakaan tule varmaan koskaan olemaan rahaa esim. perheen perustamiseen. No, ehkä sitten, kun on ravannut ja laukannut kieli vyön alla kymmenen vuotta pätkätöissä ja vuokrahommissa että saisi vakituisen paikan. Sitten vaan ei taida enää onnistua, on tullut ikää niin paljon. Voi voi.
Minun vanhempani ostivat duunarin palkalla itselleen aikanaan asunnon. Voitko kuvitella? Ei olisi mahdollista meidän taloudessamme, ei edes kaukaisena haaveena. Halvempaan pitäisi muuttaa, kun vuokrat nousevat ja palkka laskee, mutta kun halvempaa ei enää oikein löydy. Kaksi ihmistä alle 50 neliön kampässä, keittokomerosta tosiaan löytyy juokseva vesi ja jääkaappi, mutta eiväthän ne toki voi olla ihmisen elämän päämäärä.
Ostoshelvetissä emme ole edes käväisseet emmekä lattea maistaneetkaan moneen vuoteen. Sisäfilettä en muista ostaneeni kertaakaan elämäni aikana. Mistä sinä oikein puhut, et taida olla lainkaan kartalla tässä asiassa?
ihmisiä joilla ei ole mainitsemiasi hyödykkeitä! "Nyt on juokseva vesi, keskuslämmitys, jääkaapit, televisiot, kännykät, tietokoneet jne ... "
höpö höpö. Suomessa ei ole oikeasti köyhiä. On vain ihmisiä, joilla ei ole kaikkea samaa krääsää kuin toisilla. Se krääsä ei kuitenkaan tee ketään sen onnellisemmaksi, vaikka ne, joilta sitä puuttuu, luulevatkin niin.
Inhoan tätä 'itken mielummin mersussa kuin bussissa'-asennetta, joka on levinnyt myös ns.pienituloisiin. Saadaan valtiolta ja kunnalta kaikki ilmaiseksi, ilman vastiketta ja kuitenkin ainoastaan jaksetaan valittaa ja valittaa. Purraan kättä, joka ruokkii.
Suomessa sosiaaliturva ylläpitää aivan liikaa laiskaa kansanosaa, jotka vievät tarpeelliset tuet niitä todella tarvitsevilta.