Nykyisilläkään fyysikoilla ei vielä ole vankkaa käsitystä siitä, miten maailmankaikkeus sai alkunsa. Toki siitä ollaan melko yksimielisiä, että kaikki alkoi suuressa pamauksessa, mutta se, mikä ja miksi pamahti, onkin jo vaikeampi kysymys. Siksi ei ole mielestäni kohtuutonta uskoa, että kaikkivoipa jumala on poksahduksen takana. (Itse tosin en usko jumalaan.)
Sen sijaan uskontoja vastustan voimakkaasti. Uskontoja on niin paljon, ja kaikissa niissä on omat hullut väitteensä. Kuitenkin nämä uskontojen pyhien kirjojen kirjoittajat ovat ihan samanlaisia karvattomia ohutkarvaisia kädellisiä, kuin sitä, tai minä. Toki he väittävät saaneensa pyhää johdatusta palavilta pensailta ja sen semmoisilta. Pitäisi aina miettiä, että kuka on tämänkin opinkappaleen kirjoittanut ja olikohan hänellä nyt aivan puhtaat jauhot kasseissaan.
Mielestäni uskosta tulee vaarallista vasta siinä vaiheessa, kun siitä tulee uskonto. Uskonto on vallankäytön muoto, jossa ihmisille valehdellaan, että jumala haluaa sinun tekevän näin ja noin. Jos jokainen itse miettii, että onko tässä nyt järkeä, vai ei, ja haluanko uskoa tällaiseen jumalaan, niin silloin uskosta ei ole suurempaa haittaa.
Sen sijaan uskontoja vastustan voimakkaasti. Uskontoja on niin paljon, ja kaikissa niissä on omat hullut väitteensä. Kuitenkin nämä uskontojen pyhien kirjojen kirjoittajat ovat ihan samanlaisia karvattomia ohutkarvaisia kädellisiä, kuin sitä, tai minä. Toki he väittävät saaneensa pyhää johdatusta palavilta pensailta ja sen semmoisilta. Pitäisi aina miettiä, että kuka on tämänkin opinkappaleen kirjoittanut ja olikohan hänellä nyt aivan puhtaat jauhot kasseissaan.
Mielestäni uskosta tulee vaarallista vasta siinä vaiheessa, kun siitä tulee uskonto. Uskonto on vallankäytön muoto, jossa ihmisille valehdellaan, että jumala haluaa sinun tekevän näin ja noin. Jos jokainen itse miettii, että onko tässä nyt järkeä, vai ei, ja haluanko uskoa tällaiseen jumalaan, niin silloin uskosta ei ole suurempaa haittaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
nimetty noiden kirjoittajien suhteen:
"Kuitenkin nämä uskontojen pyhien kirjojen kirjoittajat ovat ihan samanlaisia karvattomia ohutkarvaisia kädellisiä, kuin sitä, tai minä."
Jos otetaan heti 1. Mooseksen kirja, niin valehtelu alkaa siitä. Oikea nimi on tosiaan Genesis, mutta miksi sitten nimittää sitä Mooseksen kirjaksi?
Oliko Mooses todistamassa Aatamin ja Eevan luomista, ennen kuin oli itse syntynyt?
Sama juttu tuntuu vaivaavan raamattua kautta linjan, esim. Luukkaan ja Johanneksen evankeljumien kirjoittajia ei oikeasti tiedetä.
Eli pitäisi siis uskoa vain huhupuheita.
Historialliset henkilöt kirjoitusten takana katoavat aina kuin pieru Saharaan. Joku uskis voi nyt antaa tähän tyylinäytteen ja kertoa, kuka raamatun kirjoittajaksi merkitty ylipäätänsä on todellellinen ja tunnettu historiallinen henkilö?
Ihan mielenkiinnolla odottelen.
uskovalta mitään selityksiä Raamatun syntyhistoriasta. Se luo vain kiistoja, saisit piikitellä kuoliaaksi toisen ihmisen, kuten atte mielellään tekee, kun elämäntyhjyys on niin täyttä.
Miksi et mene kirjastoon ja pyydä avuliaita kirjastoihmisiä hakemaan sinulle selkokielistä tietoa kysymyksiisi. Kun vaivaudut lukemaan, etkä pääse heti kiistelemään kirjoittajan kanssa, opit enemmän ja ehkä tapahtuu ihmeitä omassa mielessäsi ja alat nähdä Jumalan suuruuden ja ihmisen pienuuden.
Vaan, se onkin sitten jo vaivan paikka, jos ole todella asiasta kiinnostunut.
Hienoa tutkimusmatkaa Raamatun maailmaan. Usko tulee...se ei ole pysyvä tapahtumaton tila ihmisessä.
Minä olen tutkinut paljonkin raamattua mutta en ole löytänyt jumalan suuruutta. Näen/tunnen/koen/aistin kyllä oman pienuuteni ja maailmakaikkeuden suuruuden suorastaan järjettömän valtavuuden ja kauneuden, mutta en kyllä käsitä miksi siihen kuvioon pitäisi sotkea jotain kostonhimoista mielikuvituskaveria.
ainoatakaan todellista ihmistä raamatun tarinoiden kirjoittajista?
En minäkään äkkispäätänsä löydä. Tässä just mitataan sitä sanaa nimeltä todistustaakka.
se on?
meinaatko sitä 'kössitaakkaa'(='mee ite kattoo')
:))
minä sinulle olen tehnyt?
uskonnoissa on?
"'mikä vaan on vaarallista, jos se alkaa elämää hallitsemaan'"
lontoolaisilta, joiden läheiset kuolivat islamilaisten pommi-iskussa. Vain yhden esimerkin mainitakseni.
Se uskonnoissa on vaarana, että ne nakertavat todellista demokratiaa. Uskonnot lähes poikkeuksetta kehittyvät siihen suuntaa, että valta ja "tieto" jumalan haluista keskittyy tietyille henkilöille. Nämä henkilöt sitten voivat keksiä sääntöjä, joita muiden on noudatettava.
Älä syö sian lihaa.
Kivitä homoja.
Älä himoitse naapurin vuohta.
Mene Jerusalemiin tappamaan muhamettilaisia.
Mene Uuteen Amsterdamiin tappamaan jeesuslaisia.
Minkä sille mahtaa, jos himoitsee naapurin vuohta. Himo on tunne, ja siinä missä muutkin tunteet, sitä ei voi järjellään kontrolloida pennin vertaa. Miksi siitä pitäisi sitten tuntea huonoa omaa tuntoa?
Todellisessa demokratiassa vain sellaisista säännöistä pidetään kiinni, mitkä suurin osa kansasta on valmiita allekirjoittamaan. Kun nämä uskonnolliset johtohahmot kutenkin suoraan sanottuna repivät perseestään kaikki jumalaiset ilmoituksensa, niin eikö olisi parempi olla ilman uskontoja.
kössi sovitaanko näin, että mun ei tarvitse erikseen nyt tähän hätään osoittaa kössilogiikkaa (?), kun meillä jo tuo perustelu kössitaakka on. taottakai me sovitaan reilu peli ja kumpainenkin sen hyväksymme..ok?
minun väittämäni; uskonnot eivät tappaneet ketään. ja rankka oletusa perään; saisin uhrien omaiset tämän ymmärtämään.
sinun väite;
"Siksi ei ole mielestäni kohtuutonta uskoa, että kaikkivoipa jumala on poksahduksen takana."
Tähän uskominen on älyllinen hairahdus. Olettamalla, että jumala tai kristinuskon Jumala on jonkin alulle pania stoppaa tehokkaasti järkiajattelun. Jos ei ole asiaan perehtynyt tutkija, niin aivan hyvin voi ottaa terveemmän asenteen ja sanoa rehellisesti, että "EN TIEDÄ, mitä oli ennen sitä". Minua ei kiusaa pätkänkää vertaa pystytäänkö alkuräjähdystä edeltävää hetkeä milloinkaan selvittää ja en todellakaan tarvitse sinne mitään mielikuvitusolentoa tekosyyksi.
Niin, olen samoilla linjoilla. Voihan sitä sanoa, että joku jumala tms. on laittanut tämän maailmankaikkeuden alkuun, mutta metsään mennään viimeistään silloin kun aletaan personoimaan tätä jumalaa. Yleensä tuo homma menee vaan niin, että kun on ensin ajateltu, että jokin tämän kaikkeuden on luonut, niin hetken päätä on pakko antaa tälle jollekin ominaisuuksia, kun persoonaton jumala ei vaan riitä.
Sitten hetkenpäästä meillä on jumala, jolla on poika ja paikalla liihottaa vielä joku mystinen henki. Kaikki ne ovat kuitenkin yhtä, koska halutaan monoteistinen uskonto. Sitten tarinaa tukemaan keksitään tarustoa, joka esittelee tämän jumalan voimia ja 'historiallisia' tapahtumia. Lopuksi jumala uhraa itsensä, jotta luodut eivät joutuisi kärsimään jumalan omista teoista ja vielä liitteeksi pistetään muutama ympäripyöreä ennustus tulevasta.
Viimeistään tässä kohtaa sanoisin, että nyt on menty pikkuisen liian pitkälle. Nälkä on kuitenkin kasvanut syödessä ja joillekin on liian vaikeaa vastustaa tätä helppoa selitystä asioille. On vain paljon kivempaa uskoa kaikkivoipaan mielikuvituskaveriin, iänkaikkiseen elämään ja kiusaajien ikuiseen kidutukseen. Ei tässäkään vielä ole sinänsä mitään pahaa, mutta kun homma alkaa hallitsemaan yksilön koko elämää ja sitä on vielä pakko levittää muillekin, niin olisi hyvä pysähtyä miettimään, että onko tässä nyt järkeä?