Kaiuttimet ja virittimen tarve

käytetä konemusan teossa, joten tuskin hifilaitetita rikotaan. Autotalli bandikäytössä on toinen juttu. Toisekseen jopa SY-35:ssä on stereolähtö:

http://www.sonicstate.com/synth/_inc/specs_only.cfm?synthid=180


Monosoundi kuullostaa todella tylsältä, kokeile kuunnella radiota monona ja stereona, huomaat eron.

suuria volatehoja kirjoitti:

käytetä konemusan teossa, joten tuskin hifilaitetita rikotaan. Autotalli bandikäytössä on toinen juttu. Toisekseen jopa SY-35:ssä on stereolähtö:

http://www.sonicstate.com/synth/_inc/specs_only.cfm?synthid=180


Monosoundi kuullostaa todella tylsältä, kokeile kuunnella radiota monona ja stereona, huomaat eron.

Lue lisää

Toiset vaan haluaa että skittaa skulataan skittavahvarilla, bassoa omallaan, laulut hoidetaan laulukamoilla jne. Luureillakin voi vetää jos haluaa hyvät stereoefektit.

Mutta minäkään en lähtis noihin kotistereovirityksiin, niistä tulee vaan suru puseroon.

Aktiivikaapit on hyvä valinta sekin.

Monosoundin tylsyydestä voidaan olla montaa mieltä, tai ainakin kahta. Meidän bändissä ei harrasteta mitään stereojuttuja.

Jukkapoika. kirjoitti:

Toiset vaan haluaa että skittaa skulataan skittavahvarilla, bassoa omallaan, laulut hoidetaan laulukamoilla jne. Luureillakin voi vetää jos haluaa hyvät stereoefektit.

Mutta minäkään en lähtis noihin kotistereovirityksiin, niistä tulee vaan suru puseroon.

Aktiivikaapit on hyvä valinta sekin.

Monosoundin tylsyydestä voidaan olla montaa mieltä, tai ainakin kahta. Meidän bändissä ei harrasteta mitään stereojuttuja.

Lue lisää

aloittaja halusi syntikastaan hyvän äänen ja heti ollaan bändissä soittamassa:-)

bändiharrastajilla, kirjoitti:

aloittaja halusi syntikastaan hyvän äänen ja heti ollaan bändissä soittamassa:-)

Kaikki musiikki mikä on tallennettu mihin tahansa muotoon on kompressoitua ja nämä ns. kotistereovehkeet toimivat hyvin niiden toistoon. Mutta kaikki instrumentit mitä soitetaan käsin (tai vaikka jaloin)omaavat huomattavasti suuremman dynamiikan ja puolivahingossa näpäytetty reippaampi attack saa helposti kotikoneen vahvistimen yliohjautumaan ja siitä syntyvä kanttiaalto polttaa heiveröisen kaiutinkelan samantien pilalle.

Tämä on syy miksi suositellaan myös kevyeen kotikäyttöön aina oikeaa instrumenttivahvistinta, ne kun näet on juuri siihen käyttöön suunniteltu.

Jukkapoika. kirjoitti:

Kaikki musiikki mikä on tallennettu mihin tahansa muotoon on kompressoitua ja nämä ns. kotistereovehkeet toimivat hyvin niiden toistoon. Mutta kaikki instrumentit mitä soitetaan käsin (tai vaikka jaloin)omaavat huomattavasti suuremman dynamiikan ja puolivahingossa näpäytetty reippaampi attack saa helposti kotikoneen vahvistimen yliohjautumaan ja siitä syntyvä kanttiaalto polttaa heiveröisen kaiutinkelan samantien pilalle.

Tämä on syy miksi suositellaan myös kevyeen kotikäyttöön aina oikeaa instrumenttivahvistinta, ne kun näet on juuri siihen käyttöön suunniteltu.

Lue lisää

ei mulla ole ollut mitään ongelmia 30 vuotta vanhan Sony TA AX-310:n ja Yamaha RX-300:n kanssa kotona musiikin teossa. Ok-talon olkkarissa voi lisäksi luukuttaa kovempaa kuin kysyjän kerrostaloasunnossa.

Äänilähteitä 100 db dynamiikalla löytyy mm. Kurzweil K2000vp, Yamaha dsp-factory äänikortti ja sähkökitara digiefektillä.

Olen kyllä ollut mukana hajoittamassa bändissä autotallissa kaverin SOny TA- AX 310 vahvaria, silloin meillä olikin kiinni siinä livenä
soitettuna voimmakkasti hakaten 3 keyboardia, rumpukone ja kitara ja volat tietenkin aivan kaakossa.

on samoin suunniteltu, kirjoitti:

ei mulla ole ollut mitään ongelmia 30 vuotta vanhan Sony TA AX-310:n ja Yamaha RX-300:n kanssa kotona musiikin teossa. Ok-talon olkkarissa voi lisäksi luukuttaa kovempaa kuin kysyjän kerrostaloasunnossa.

Äänilähteitä 100 db dynamiikalla löytyy mm. Kurzweil K2000vp, Yamaha dsp-factory äänikortti ja sähkökitara digiefektillä.

Olen kyllä ollut mukana hajoittamassa bändissä autotallissa kaverin SOny TA- AX 310 vahvaria, silloin meillä olikin kiinni siinä livenä
soitettuna voimmakkasti hakaten 3 keyboardia, rumpukone ja kitara ja volat tietenkin aivan kaakossa.

Lue lisää

mulla on B&W DM 601S2, no problem.

Skidinä 1980-luvulla sain Abban soittamisella kasetilta Sonyn SS E46 kajarin diskantin särki, mutta tais olla valmistuvirhe, edelleen samat kajarit ovat tyttärellä tietokone ja mp3 soitinkäytössä ja 1980 luvulla vaihdettu diskantti samoin kuin alkuperäiset elementit toimivat ok.

kaiutin kelasta, no kirjoitti:

mulla on B&W DM 601S2, no problem.

Skidinä 1980-luvulla sain Abban soittamisella kasetilta Sonyn SS E46 kajarin diskantin särki, mutta tais olla valmistuvirhe, edelleen samat kajarit ovat tyttärellä tietokone ja mp3 soitinkäytössä ja 1980 luvulla vaihdettu diskantti samoin kuin alkuperäiset elementit toimivat ok.

Lue lisää

sähkiskaveri ollaan soitettu joskus noiden vanhojen halpojen Sony SS e46 läpi sähkistä melko kovaakin eivätkä hajonneet, että mitä ihme höpinää taas joku vahvistin leikkaa ja plää plää elementit särkyy, ikäänkuin SOnyllä tai Yamahalla ei olisi kokemusta vahvistinsuunnittelusta:-)

ja mun puoli pro kirjoitti:

sähkiskaveri ollaan soitettu joskus noiden vanhojen halpojen Sony SS e46 läpi sähkistä melko kovaakin eivätkä hajonneet, että mitä ihme höpinää taas joku vahvistin leikkaa ja plää plää elementit särkyy, ikäänkuin SOnyllä tai Yamahalla ei olisi kokemusta vahvistinsuunnittelusta:-)

Lue lisää

nyt ei enää tartte soittajien sijoittaa styrkkareihin, roudaa vaan vanhat philipsit klitsuun ja antaa palaa.

soundikin on varmaan helvetin hyvä.

ja todenneet hyviksi kirjoitti:

nyt ei enää tartte soittajien sijoittaa styrkkareihin, roudaa vaan vanhat philipsit klitsuun ja antaa palaa.

soundikin on varmaan helvetin hyvä.

ei klitsusta. Nykynuoriso ilmeisesti ei osaa taikoa kunnon säröä sähkiksellä radiomankasta kasettiadapteriliitännällä tai fm-liitänällä. Tosi cool langattoman systeemin saa halvalla fm-adapterilla ja kannettavalla kitaraefektillä.

kotinkäytöstä, kirjoitti:

ei klitsusta. Nykynuoriso ilmeisesti ei osaa taikoa kunnon säröä sähkiksellä radiomankasta kasettiadapteriliitännällä tai fm-liitänällä. Tosi cool langattoman systeemin saa halvalla fm-adapterilla ja kannettavalla kitaraefektillä.

Lue lisää

pelle pelottoman jutuista muutenkaan, se on ihan toinen maailma.

On väännetty peistä soveltuuko peruskotistereot soitivahvistimiksi ja minä nyt olen (näköjään monien muidenkin kanssa) sitä mieltä että vaikka niistä äänen saakin kuulumaan ja varovasti jos vetää niin ei ehkä onnistu rikkomaankaan, niin ei siinä ole mitään järkeä kun nykyään saa tosi halvalla oikeitakin instrumenttivahvistimia.

ja mun puoli pro kirjoitti:

sähkiskaveri ollaan soitettu joskus noiden vanhojen halpojen Sony SS e46 läpi sähkistä melko kovaakin eivätkä hajonneet, että mitä ihme höpinää taas joku vahvistin leikkaa ja plää plää elementit särkyy, ikäänkuin SOnyllä tai Yamahalla ei olisi kokemusta vahvistinsuunnittelusta:-)

Lue lisää

"mitä ihme höpinää taas joku vahvistin leikkaa ja plää plää"
sun ei pitäis osallistua tälläisiin keskusteluihin ollenkaan jos tietämys on tolla tasolla.

Lue tosta hitaasti niin ehkä pääset jyvälle.

Lainaus Blomberg/Lepoluoto Audiokirja

"4.3.1.3 Leikkautuminen ja dynaaminen teho
Kaikilla vahvistimilla on signaalitason raja, jota ei voi ylittää. Tämä
raja riippuu käyttöjännitteestä, virtalähteen laadusta ja vahvistimen
sähköisestä rakenteesta. Jos signaalin tasoa yritetään nostaa tämän
rajan yläpuolelle, signaali leikkautuu.
Leikkautumisella tarkoitetaan kuvan 4.8 mukaista signaalimuodon
voimakasta vääristymistä. Sen yhteydessä syntyy korkeataajuisia särökomponentteja.
Lisäksi voimakkaassa leikkautumisessa saattaa
esiintyä huomattavaa informaatiokatoa.
Leikkautumisen aikana ääni kuulostaa epämiellyttävästi säröytyneeltä
ja esim. puheen ymmärrettävyys voi täysin kadota. Jos vahvistimeen
on kytketty passiivinen monitiekaiutin (esim. normaali hifikaiutin),
siirtyvät korkeataajuiset särökomponentit diskanttikaiuttimeen
ja saattavat ylikuormittaa ja tuhota sen."

virittelystä ja kirjoitti:

pelle pelottoman jutuista muutenkaan, se on ihan toinen maailma.

On väännetty peistä soveltuuko peruskotistereot soitivahvistimiksi ja minä nyt olen (näköjään monien muidenkin kanssa) sitä mieltä että vaikka niistä äänen saakin kuulumaan ja varovasti jos vetää niin ei ehkä onnistu rikkomaankaan, niin ei siinä ole mitään järkeä kun nykyään saa tosi halvalla oikeitakin instrumenttivahvistimia.

Lue lisää

eivät uudet hifivehkeet kestä:-)

salli mun nauraa kirjoitti:

"mitä ihme höpinää taas joku vahvistin leikkaa ja plää plää"
sun ei pitäis osallistua tälläisiin keskusteluihin ollenkaan jos tietämys on tolla tasolla.

Lue tosta hitaasti niin ehkä pääset jyvälle.

Lainaus Blomberg/Lepoluoto Audiokirja

"4.3.1.3 Leikkautuminen ja dynaaminen teho
Kaikilla vahvistimilla on signaalitason raja, jota ei voi ylittää. Tämä
raja riippuu käyttöjännitteestä, virtalähteen laadusta ja vahvistimen
sähköisestä rakenteesta. Jos signaalin tasoa yritetään nostaa tämän
rajan yläpuolelle, signaali leikkautuu.
Leikkautumisella tarkoitetaan kuvan 4.8 mukaista signaalimuodon
voimakasta vääristymistä. Sen yhteydessä syntyy korkeataajuisia särökomponentteja.
Lisäksi voimakkaassa leikkautumisessa saattaa
esiintyä huomattavaa informaatiokatoa.
Leikkautumisen aikana ääni kuulostaa epämiellyttävästi säröytyneeltä
ja esim. puheen ymmärrettävyys voi täysin kadota. Jos vahvistimeen
on kytketty passiivinen monitiekaiutin (esim. normaali hifikaiutin),
siirtyvät korkeataajuiset särökomponentit diskanttikaiuttimeen
ja saattavat ylikuormittaa ja tuhota sen."

Lue lisää

kuin tuo raamattu elämäsi tueksi:-)

jos kotisoittoa kirjoitti:

eivät uudet hifivehkeet kestä:-)

koitas mennä myyjälle selittämään että kamat sano poks kun skulasin skittaa niiden kautta niin se nauraa paskasen naurun.

yleisiä takuuehtoja kirjoitti:

koitas mennä myyjälle selittämään että kamat sano poks kun skulasin skittaa niiden kautta niin se nauraa paskasen naurun.

vaikka jos väri ei miellytä parin päivän päästä.

Ostinpa musaliikkestä käytetyn K2000:n. Onneksi siitä oli yksi outputti sökö, niin sain rahat takaisin ja melkein samaan hintaan sain www.thomann.de:stä uuden K2000VP:n, missä oli kunnon sekvensseri ja parempi koskettimisto.

Kysyin silloin musafazerilta hintaa ja se oli 16000 mummon markkaa, 2x enemmän kuin thomannilta. Nauroin suomalaisen myyjän takuuhöpinöille, että tuolla erotuksella lentää saksan ja takaisin monta kertaa.

Evlutkuille onkin tyypillistä tarinoiden keksiminen, kun ovat väärässä. Keep going, tähän on totuttu:-)

ja kajarit jos sulla ei vielä ole. Kunnollisessa vahvistimessa on muutama linjatasoinen sisäänmeno ja 8 ohmin kaiuntinliitäntä. Voit sitten liittää esim mp3. soittimen ja tietokoneen samaan vahvistimeen.

Käytettyjä löytyy esim. ostomyyntiliikkeistä takuulla ja uusia pixmaniasta, esim:

http://www.pixmania.com/fi/fi/446037/art/jamo/hifi-kaiuttimet-s-406-kir.html

http://www.pixmania.com/fi/fi/159291/art/pioneer/hifi-vahvistin-a-209r.html

hifivahvistin kirjoitti:

ja kajarit jos sulla ei vielä ole. Kunnollisessa vahvistimessa on muutama linjatasoinen sisäänmeno ja 8 ohmin kaiuntinliitäntä. Voit sitten liittää esim mp3. soittimen ja tietokoneen samaan vahvistimeen.

Käytettyjä löytyy esim. ostomyyntiliikkeistä takuulla ja uusia pixmaniasta, esim:

http://www.pixmania.com/fi/fi/446037/art/jamo/hifi-kaiuttimet-s-406-kir.html

http://www.pixmania.com/fi/fi/159291/art/pioneer/hifi-vahvistin-a-209r.html

Lue lisää

Hifilaitteet on tarkoitettu kompressoidun musiikin toistamiseen eikä niiden diskanttipuoli oikein toimi suoraan soittimeen laitettuna. Myös bassopuoli on veltto tällaiseen käyttöön.

Ehdotan edelleen ns. studiomonitoreja. (tai kuten sanotaan harrastusmonitoreja) Ne on tarkoitettu nimenomaan kompressoimattoman musiikin toistoon. Alapää on leikattu jyrkällä suotimella, joten bassopää on napakka. Samoin diskantit on tehty tällaista käyttöä varten ja sen dynamiikka on paljon parempi kuin hifidiskantin.
Merkkejä löytyy halvoista Behringereistä, Yamahoista, Fostexeista aina kalliimpiin Geleleceihin.

Noiden sisäänmenoimpedanssi on sovitettu soittimiin paremmin kuin hifivahvistimien ja sisäänmenot on valmiiksi plugeilla.

Itse valitsin useampia testattuani Fostexin pienimmät monitorit. (n. 300 eur) Pelikäytössä tietokoneella noissa on lisänä vielä subbari.
Tsekkaa http://www.noretron.fi/index.php?site_id=2&act_id=9&mgroup_id=19&group_id=23&prod_id=2769&PHPSESSID=bd0558c36299a220ca5947d4e66db93f

Ja nämä on ihan pieniä kaiuttimia, bassokin vain 4 tuuman elementti ja kokonaiskorkeus parikymmentä senttiä. Silti soi hyvin.
Ja kuten mainitsin, merkkejä on paljon muitakin...

Matias. kirjoitti:

Hifilaitteet on tarkoitettu kompressoidun musiikin toistamiseen eikä niiden diskanttipuoli oikein toimi suoraan soittimeen laitettuna. Myös bassopuoli on veltto tällaiseen käyttöön.

Ehdotan edelleen ns. studiomonitoreja. (tai kuten sanotaan harrastusmonitoreja) Ne on tarkoitettu nimenomaan kompressoimattoman musiikin toistoon. Alapää on leikattu jyrkällä suotimella, joten bassopää on napakka. Samoin diskantit on tehty tällaista käyttöä varten ja sen dynamiikka on paljon parempi kuin hifidiskantin.
Merkkejä löytyy halvoista Behringereistä, Yamahoista, Fostexeista aina kalliimpiin Geleleceihin.

Noiden sisäänmenoimpedanssi on sovitettu soittimiin paremmin kuin hifivahvistimien ja sisäänmenot on valmiiksi plugeilla.

Itse valitsin useampia testattuani Fostexin pienimmät monitorit. (n. 300 eur) Pelikäytössä tietokoneella noissa on lisänä vielä subbari.
Tsekkaa http://www.noretron.fi/index.php?site_id=2&act_id=9&mgroup_id=19&group_id=23&prod_id=2769&PHPSESSID=bd0558c36299a220ca5947d4e66db93f

Ja nämä on ihan pieniä kaiuttimia, bassokin vain 4 tuuman elementti ja kokonaiskorkeus parikymmentä senttiä. Silti soi hyvin.
Ja kuten mainitsin, merkkejä on paljon muitakin...

Lue lisää

RX 300 ole kompressoidun musan toistoon, silloin tiedetty kompressoidusta mitään, esim. analogilevyt tykittivät 80 db:n dynamiikalla.

Enpä usko, että uusissa Yamahan rx sarjan vahvareissa olisi menty takapakkia.

Mitä järkeä on leikata bassoja, jos haluaa koko spektrin mitä synasta tai studiosta lähtee. Miljradin euron studiotyypikin menevät autoon kuntelemaan, miltä mix kuullostaa, mutta kyllä hyvä miksi soi hifilaitteisakin hyvin.

vanha Yamaha kirjoitti:

RX 300 ole kompressoidun musan toistoon, silloin tiedetty kompressoidusta mitään, esim. analogilevyt tykittivät 80 db:n dynamiikalla.

Enpä usko, että uusissa Yamahan rx sarjan vahvareissa olisi menty takapakkia.

Mitä järkeä on leikata bassoja, jos haluaa koko spektrin mitä synasta tai studiosta lähtee. Miljradin euron studiotyypikin menevät autoon kuntelemaan, miltä mix kuullostaa, mutta kyllä hyvä miksi soi hifilaitteisakin hyvin.

Lue lisää

Sun parikyt v. vanhoista jammuistas (jotka ei niin kovin kummoset ole) vaan hifilaitteiden yleisestä sopivuudesta instrumenttivahvistimeksi. On toki niin että jotkin suuritehoiset hifivahvistimet kykenevät selviytymään vaativasta tehtävästä, mutta koska usein ei näin ole vaan seurauksena kompressoimattoman signaalipiikin aiheuttamasta yliohjauksesta on diskanttidriverin rikkoutuminen, niiden käyttöä ei voi suositella.

Mitä tulee väittämään ettei 30v sitten tiedetty kompressoinnista mitään kertoo vain siitä ettet tiedä äänitystekniikasta mitään, jo studiotekniikan alkuajoista lähtien on osattu hyödyntää nauhakompressiota ja jo 70 luvulla yleistyi sähkoinen kompressio.

Täällä ei puhuta kirjoitti:

Sun parikyt v. vanhoista jammuistas (jotka ei niin kovin kummoset ole) vaan hifilaitteiden yleisestä sopivuudesta instrumenttivahvistimeksi. On toki niin että jotkin suuritehoiset hifivahvistimet kykenevät selviytymään vaativasta tehtävästä, mutta koska usein ei näin ole vaan seurauksena kompressoimattoman signaalipiikin aiheuttamasta yliohjauksesta on diskanttidriverin rikkoutuminen, niiden käyttöä ei voi suositella.

Mitä tulee väittämään ettei 30v sitten tiedetty kompressoinnista mitään kertoo vain siitä ettet tiedä äänitystekniikasta mitään, jo studiotekniikan alkuajoista lähtien on osattu hyödyntää nauhakompressiota ja jo 70 luvulla yleistyi sähkoinen kompressio.

Lue lisää

kun menee hermo, aletaa nimittelemän henkilökohtaisesti, mihin ryhmään sinä kuulut:-)

Jos on käytössä 300 euroa erillisvahvariin ja erilliskajareihin on se järkevämpi valinta kotikäyttöön syntikalle kuin 300 eur aktiikajaripari, koska erillisvahvistimessa on enemmän sisäänmenoja kuin aktiivikajarissa ja kaiuttimet voi vaihtaa parempiin talouden niin salliessa.

Vanhoja vahvistimia ja kajareita voi käyttää esim. kotiteatterijärjestelmissä ja lasten ja nuorten ensimmäisessä stereolaitteistossa.

tuularilta, kirjoitti:

kun menee hermo, aletaa nimittelemän henkilökohtaisesti, mihin ryhmään sinä kuulut:-)

Jos on käytössä 300 euroa erillisvahvariin ja erilliskajareihin on se järkevämpi valinta kotikäyttöön syntikalle kuin 300 eur aktiikajaripari, koska erillisvahvistimessa on enemmän sisäänmenoja kuin aktiivikajarissa ja kaiuttimet voi vaihtaa parempiin talouden niin salliessa.

Vanhoja vahvistimia ja kajareita voi käyttää esim. kotiteatterijärjestelmissä ja lasten ja nuorten ensimmäisessä stereolaitteistossa.

Lue lisää

Ja koska en jaksa vääntää rautalangasta yleisesti tiedossa olevaa totuutta niin lainaan tekstiä (Blomberg/Lepoluoto) Audiokirjasta (1993) pienen osan jossa käsitellään aihetta hifikaiutin ja sen käyttö muussa yhteydessä. Voisit sinäkin tutustua ammattikirjallisuuteen näiltä osin niin et vänkäisi tietämättömyyttäsi julkisessa foorumissa.

"Kokoäänialueelle tarkoitettujen kaiuttimien yhteydessä, varsinkin hifi-
kaiuttimissa, käytetään määrätyllä tavalla suodatetulla kohinalla
mitattua tehonkestoa. Suodatus perustuu musiikin keskimääräiseen
taajuussisältöön. On havaittu, että orkesterimusiikin kaikesta energiasta
noin puolet sijoittuu 330 Hz:n alapuolelle, eli energia hieman
painottuu bassopäähän (väli 20 Hz ... 330 Hz edustaa noin neljää oktaavia
koko audiokaistan kymmenestä oktaavista). Kun jakotaajuus
diskanttikaiuttimien ja alempia alueita toistavien kaiuttimien välillä
on yleensä huomattavasti 330 Hz:n yläpuolella, ei diskanttikaiuttimelle
normaalilla musiikilla jakaudu energiaa kuin murto-osa siitä,
mitä bassokaiutin joutuu käsittelemään.
Ammattiaudiotekniikan alueella yllämainittuun taajuusjakautumaan
ei voida luottaa kuin harvoissa tapauksissa. Studiomonitoreilla voidaan
kuunnella suurella voimakkuudella instrumentteja, joiden äänen
taajuussisältö poikkeaa olennaisesti mainitusta "normaalimusiikista".
Samoin on tilanne esim. pienimuotoisessa bändi-PA:ssa ("laulukamoissa"):
Laitteilla vahvistetaan laulua ja joitain instrumentteja. Matalia
ääniä tuottavia soittimia, kuten sähköbassoa ja bassorumpua, ei
toisteta PA:n kautta. Tällöin taajuusjakautuma painottuu tavallista
ylemmille taajuuksille.
Tärkeänä esimerkkinä voidaan vielä mainita teatteritehostekaiuttimet.
Teknisin perustein ei voi määrätä sitä, millainen taajuusjakautuma
on ulosajettavassa tehosteessa, se riippuu taiteellisesta tarkoituksenmukaisuudesta.
Tavallinen seuraus passiivisten, hifi-käyttöön
rakennettujen kaiuttimien soveltamisesta ammattimaisen äänitekniikan
alueille onkin diskanttielementtien tuhoutuminen yllämainituista syistä. Tämä voi tapahtua, vaikka suositeltua vahvistintehoa ei ylitettäisi
tai signaalia vahvistimessa päästettäisi leikkautumaan.
Signaalin leikkautuminen vaarantaa aina passiivisen kaiuttimen diskanttielementin.
Siihen voi päästä vaarallisen paljon tehoa, vaikka
tehovahvistin olisi huomattavasti kaiuttimen nimellistä tehonkestoa
pienempi. Itse asiassa diskanttikaiuttimen tuhoaminen alitehoisella
vahvistimella onkin helpompaa kuin suuritehoisella; signaalihan
leikkautuu aikaisemmin."

"Varsinkin hifi-käyttöön tarkoitettujen keskiääni- ja diskanttikaiuttimien
yhteydessä DIN-normin mukainen tehonkesto, jolloin
teho määritellään ennen jakosuodinta vaikuttavan laajakaistaisen
kohinajännitteen mukaan. Tällöin esim. diskanttikaiutin,
jonka tehonkestoksi ilmoitetaan 100 W (DIN), saattaa
todellisuudessa kestää vain n. 5 W:n sähköisen tehon, joka
vastaa sitä taajuuskaistan osaa kokonaistehosta, jolla kaiuttimen
on ajateltu toimivan"

ymmärrä kirjoitti:

Ja koska en jaksa vääntää rautalangasta yleisesti tiedossa olevaa totuutta niin lainaan tekstiä (Blomberg/Lepoluoto) Audiokirjasta (1993) pienen osan jossa käsitellään aihetta hifikaiutin ja sen käyttö muussa yhteydessä. Voisit sinäkin tutustua ammattikirjallisuuteen näiltä osin niin et vänkäisi tietämättömyyttäsi julkisessa foorumissa.

"Kokoäänialueelle tarkoitettujen kaiuttimien yhteydessä, varsinkin hifi-
kaiuttimissa, käytetään määrätyllä tavalla suodatetulla kohinalla
mitattua tehonkestoa. Suodatus perustuu musiikin keskimääräiseen
taajuussisältöön. On havaittu, että orkesterimusiikin kaikesta energiasta
noin puolet sijoittuu 330 Hz:n alapuolelle, eli energia hieman
painottuu bassopäähän (väli 20 Hz ... 330 Hz edustaa noin neljää oktaavia
koko audiokaistan kymmenestä oktaavista). Kun jakotaajuus
diskanttikaiuttimien ja alempia alueita toistavien kaiuttimien välillä
on yleensä huomattavasti 330 Hz:n yläpuolella, ei diskanttikaiuttimelle
normaalilla musiikilla jakaudu energiaa kuin murto-osa siitä,
mitä bassokaiutin joutuu käsittelemään.
Ammattiaudiotekniikan alueella yllämainittuun taajuusjakautumaan
ei voida luottaa kuin harvoissa tapauksissa. Studiomonitoreilla voidaan
kuunnella suurella voimakkuudella instrumentteja, joiden äänen
taajuussisältö poikkeaa olennaisesti mainitusta "normaalimusiikista".
Samoin on tilanne esim. pienimuotoisessa bändi-PA:ssa ("laulukamoissa"):
Laitteilla vahvistetaan laulua ja joitain instrumentteja. Matalia
ääniä tuottavia soittimia, kuten sähköbassoa ja bassorumpua, ei
toisteta PA:n kautta. Tällöin taajuusjakautuma painottuu tavallista
ylemmille taajuuksille.
Tärkeänä esimerkkinä voidaan vielä mainita teatteritehostekaiuttimet.
Teknisin perustein ei voi määrätä sitä, millainen taajuusjakautuma
on ulosajettavassa tehosteessa, se riippuu taiteellisesta tarkoituksenmukaisuudesta.
Tavallinen seuraus passiivisten, hifi-käyttöön
rakennettujen kaiuttimien soveltamisesta ammattimaisen äänitekniikan
alueille onkin diskanttielementtien tuhoutuminen yllämainituista syistä. Tämä voi tapahtua, vaikka suositeltua vahvistintehoa ei ylitettäisi
tai signaalia vahvistimessa päästettäisi leikkautumaan.
Signaalin leikkautuminen vaarantaa aina passiivisen kaiuttimen diskanttielementin.
Siihen voi päästä vaarallisen paljon tehoa, vaikka
tehovahvistin olisi huomattavasti kaiuttimen nimellistä tehonkestoa
pienempi. Itse asiassa diskanttikaiuttimen tuhoaminen alitehoisella
vahvistimella onkin helpompaa kuin suuritehoisella; signaalihan
leikkautuu aikaisemmin."

"Varsinkin hifi-käyttöön tarkoitettujen keskiääni- ja diskanttikaiuttimien
yhteydessä DIN-normin mukainen tehonkesto, jolloin
teho määritellään ennen jakosuodinta vaikuttavan laajakaistaisen
kohinajännitteen mukaan. Tällöin esim. diskanttikaiutin,
jonka tehonkestoksi ilmoitetaan 100 W (DIN), saattaa
todellisuudessa kestää vain n. 5 W:n sähköisen tehon, joka
vastaa sitä taajuuskaistan osaa kokonaistehosta, jolla kaiuttimen
on ajateltu toimivan"

Lue lisää

on hifistereoiden läpi syntikan soittaminen kotona kielletty ja aivan turhaa hommaa:-)

luki näin, kirjoitti:

on hifistereoiden läpi syntikan soittaminen kotona kielletty ja aivan turhaa hommaa:-)

ottaa se riski että posauttaa diskanttinsa paskaksi kun samalla rahalla saa vehkeet mitkä on suunniteltu toimimaan tuohon käyttöön.

luki näin, kirjoitti:

on hifistereoiden läpi syntikan soittaminen kotona kielletty ja aivan turhaa hommaa:-)

Kyllähän sitä signaalia voi ajaa kotilaitteiden kautta, näin voi tehdä. Ja kannattaakin, ainakin kokeilla, jos laitteet sattuu olemaan. Ja yleensä se vahvistinkin toimii. Nyt vain alkuperäinen kyssäri koski tilannetta jossa laitteita ei vielä ollut.

Tuollaisten aktiivimonitorien hinnalla ei vain saa kuin ihan romutasoiset koti"hifi"laitteet.
Niillä ei tee mitään missään hommassa.

Niiden soundi tahtoo olla muovipurkkiräminä ja veltto ja löysä.
Niinkuin tuossa mainittiinkin, se oikeakin ja kalliimpi kofihifikaiutin on suunniteltu ja tehty kompressoidun musan toistoon.

Ja sille yhdelle epäilijälle tuosta kompressoinnista ja LP-levyjen aikakaudesta.
Ei taida se neula pysyä siinä levyn urassa jos sitä signaalia ei ole kompressoitu ennen levyn prässäystä. Vain jokunen suorakaiverruslevy yritettiin tehdä ilman kompressointia mutta siitäkään ei tullut mitään. RIAA kompressointi tehtiin lisäksi vielä erikseen bassopäälle.

Monitorien subsonic leikkaa bassot instrumenttien toistaman taajuuden alapuolelta jyrkästi.
Vahvarin teho ei mene kartioiden turhaan liikutteluun ja soittimen koko taajuusalue toistuu kunnolla.

Se on totta että nuo "miljardin euron" studioissa tehdyt tuotokset kuunnellaan koekuunnellaan mm. autoissakin.
Kun purkitettu musa tehdään myytäväksi, se testataan niissä laitteissa missä sitä eniten tullaan ostavan asiakaskunnan kautta kuuntelemaan. Eli sen pitäisi soida mahdollisimman hyvin monenlaisissa laitteissa. Kannettavissa ja mp3 -soittimissa.
Tästä hifistit kärsivät aika paljon.

Suurin ongelma hifivahvistimelle on inputtien huono impedanssisovitus keyboardien ym. soittimien etuasteille. Siinä palaa helposti hifilaitteen etuvahvistin, vaikkei soitettaisi vielä kovaakaan. Eli keyboardin volumenappulaa ei paljon kannata väännellä minimiä isommalle, siinä karkaa helposti äänisavut vahvistimesta.

Tuo Blomberin ja Lepoluodon kirja on ihan hyvä perusteos äänentoistosta. Siellä on tosi hyvää tietoa signaalin käsittelystä sekä kompressoinnista ja erilaisten limitterien käytöstä ja niiden käyttämisen perusteista ääniteteollisuudessa.

Matias. kirjoitti:

Kyllähän sitä signaalia voi ajaa kotilaitteiden kautta, näin voi tehdä. Ja kannattaakin, ainakin kokeilla, jos laitteet sattuu olemaan. Ja yleensä se vahvistinkin toimii. Nyt vain alkuperäinen kyssäri koski tilannetta jossa laitteita ei vielä ollut.

Tuollaisten aktiivimonitorien hinnalla ei vain saa kuin ihan romutasoiset koti"hifi"laitteet.
Niillä ei tee mitään missään hommassa.

Niiden soundi tahtoo olla muovipurkkiräminä ja veltto ja löysä.
Niinkuin tuossa mainittiinkin, se oikeakin ja kalliimpi kofihifikaiutin on suunniteltu ja tehty kompressoidun musan toistoon.

Ja sille yhdelle epäilijälle tuosta kompressoinnista ja LP-levyjen aikakaudesta.
Ei taida se neula pysyä siinä levyn urassa jos sitä signaalia ei ole kompressoitu ennen levyn prässäystä. Vain jokunen suorakaiverruslevy yritettiin tehdä ilman kompressointia mutta siitäkään ei tullut mitään. RIAA kompressointi tehtiin lisäksi vielä erikseen bassopäälle.

Monitorien subsonic leikkaa bassot instrumenttien toistaman taajuuden alapuolelta jyrkästi.
Vahvarin teho ei mene kartioiden turhaan liikutteluun ja soittimen koko taajuusalue toistuu kunnolla.

Se on totta että nuo "miljardin euron" studioissa tehdyt tuotokset kuunnellaan koekuunnellaan mm. autoissakin.
Kun purkitettu musa tehdään myytäväksi, se testataan niissä laitteissa missä sitä eniten tullaan ostavan asiakaskunnan kautta kuuntelemaan. Eli sen pitäisi soida mahdollisimman hyvin monenlaisissa laitteissa. Kannettavissa ja mp3 -soittimissa.
Tästä hifistit kärsivät aika paljon.

Suurin ongelma hifivahvistimelle on inputtien huono impedanssisovitus keyboardien ym. soittimien etuasteille. Siinä palaa helposti hifilaitteen etuvahvistin, vaikkei soitettaisi vielä kovaakaan. Eli keyboardin volumenappulaa ei paljon kannata väännellä minimiä isommalle, siinä karkaa helposti äänisavut vahvistimesta.

Tuo Blomberin ja Lepoluodon kirja on ihan hyvä perusteos äänentoistosta. Siellä on tosi hyvää tietoa signaalin käsittelystä sekä kompressoinnista ja erilaisten limitterien käytöstä ja niiden käyttämisen perusteista ääniteteollisuudessa.

Lue lisää

Matias vaan osaa ilmaista itseään hieman sivistyneemmin :)

Ja sinä Pixmanin mainosmies, on ihan okei buffata omiaan mutta pitäis vähän edes tietää mistä kirjoittaa.

Matias. kirjoitti:

Kyllähän sitä signaalia voi ajaa kotilaitteiden kautta, näin voi tehdä. Ja kannattaakin, ainakin kokeilla, jos laitteet sattuu olemaan. Ja yleensä se vahvistinkin toimii. Nyt vain alkuperäinen kyssäri koski tilannetta jossa laitteita ei vielä ollut.

Tuollaisten aktiivimonitorien hinnalla ei vain saa kuin ihan romutasoiset koti"hifi"laitteet.
Niillä ei tee mitään missään hommassa.

Niiden soundi tahtoo olla muovipurkkiräminä ja veltto ja löysä.
Niinkuin tuossa mainittiinkin, se oikeakin ja kalliimpi kofihifikaiutin on suunniteltu ja tehty kompressoidun musan toistoon.

Ja sille yhdelle epäilijälle tuosta kompressoinnista ja LP-levyjen aikakaudesta.
Ei taida se neula pysyä siinä levyn urassa jos sitä signaalia ei ole kompressoitu ennen levyn prässäystä. Vain jokunen suorakaiverruslevy yritettiin tehdä ilman kompressointia mutta siitäkään ei tullut mitään. RIAA kompressointi tehtiin lisäksi vielä erikseen bassopäälle.

Monitorien subsonic leikkaa bassot instrumenttien toistaman taajuuden alapuolelta jyrkästi.
Vahvarin teho ei mene kartioiden turhaan liikutteluun ja soittimen koko taajuusalue toistuu kunnolla.

Se on totta että nuo "miljardin euron" studioissa tehdyt tuotokset kuunnellaan koekuunnellaan mm. autoissakin.
Kun purkitettu musa tehdään myytäväksi, se testataan niissä laitteissa missä sitä eniten tullaan ostavan asiakaskunnan kautta kuuntelemaan. Eli sen pitäisi soida mahdollisimman hyvin monenlaisissa laitteissa. Kannettavissa ja mp3 -soittimissa.
Tästä hifistit kärsivät aika paljon.

Suurin ongelma hifivahvistimelle on inputtien huono impedanssisovitus keyboardien ym. soittimien etuasteille. Siinä palaa helposti hifilaitteen etuvahvistin, vaikkei soitettaisi vielä kovaakaan. Eli keyboardin volumenappulaa ei paljon kannata väännellä minimiä isommalle, siinä karkaa helposti äänisavut vahvistimesta.

Tuo Blomberin ja Lepoluodon kirja on ihan hyvä perusteos äänentoistosta. Siellä on tosi hyvää tietoa signaalin käsittelystä sekä kompressoinnista ja erilaisten limitterien käytöstä ja niiden käyttämisen perusteista ääniteteollisuudessa.

Lue lisää

eur maksanut Yamaha RX-300 on romu ja samassa ostomyyntiliikkeessä olisi ollut 80 eurolla Jamo 406:tta vastaavat Yamahan kajarit.

Hyvin soi Kurzweil K2000VP, Yamaha DSP Factory ja sähkis näiden kautta. Tosin kajareina mulla on B&W DM 601 S2, vastaava uudempi B&W 685 on n. 500 eur hintainen/pari.

mutta on melko tyhmää kirjoitti:

ottaa se riski että posauttaa diskanttinsa paskaksi kun samalla rahalla saa vehkeet mitkä on suunniteltu toimimaan tuohon käyttöön.

erillisihifiä, koska aktiivikajarihihhulit niin sanovat:-)

Takuu korvaa kotisoiton aivan varmasti uusissa hifilaitteissa. Käytetyillekin voi saada kirjallisen takun, jos älyää pyytää.

edellinen puhuja kirjoitti:

Matias vaan osaa ilmaista itseään hieman sivistyneemmin :)

Ja sinä Pixmanin mainosmies, on ihan okei buffata omiaan mutta pitäis vähän edes tietää mistä kirjoittaa.

Lue lisää

kannattajia, niin saadaan kunnon matsia aikaiseksi:-)

Tulkaa attepalstalle myös hihhuloimaan:-)

on pyhiä kirjoja ja kirjoitti:

kannattajia, niin saadaan kunnon matsia aikaiseksi:-)

Tulkaa attepalstalle myös hihhuloimaan:-)

täällä on tuotu esiin mielipiteitä ja lainattu niiden tueksi otteita ammattikirjallisuudesta mutta sä pääasiassa koitat vaan leuhkia jollain yamahan paskallas, ketään ei kiinnosta hohoijaa.

koita edes antaa jotain perusteita miksi kysyjän pitäis ostaa jotkut kotistereorimpulat, rikkoa ne ja koittaa sit kinuta omaa mokaansa takuuseen kun toisella vaihtoehdolla ei ole ongelmia.

tehdä niinkuin huvittaa kirjoitti:

täällä on tuotu esiin mielipiteitä ja lainattu niiden tueksi otteita ammattikirjallisuudesta mutta sä pääasiassa koitat vaan leuhkia jollain yamahan paskallas, ketään ei kiinnosta hohoijaa.

koita edes antaa jotain perusteita miksi kysyjän pitäis ostaa jotkut kotistereorimpulat, rikkoa ne ja koittaa sit kinuta omaa mokaansa takuuseen kun toisella vaihtoehdolla ei ole ongelmia.

Lue lisää

tarjoavalle aktiivikajarihihhulille esim taajusvaste mitään:-)

Halvemmalla saa hifiä erilliskomponenteilla kuin aktiivikajareilla.

aktiivikajariparia kirjoitti:

tarjoavalle aktiivikajarihihhulille esim taajusvaste mitään:-)

Halvemmalla saa hifiä erilliskomponenteilla kuin aktiivikajareilla.

nyt löit kehiin niin vankat perustelut väitteesi tueksi että menin ihan sanattomaksi. luovutan ja myönnän että kaikki hifilaitteet on paras vaihtoehto soitinvahvistimeksi.