Olen yli vuoden ollut suhteessa Jehovan todistajaan,joka on minua nuorempi mies.
Tutustuimme ystäväni kautta ja aluksi olimme vain ystäviä,tosin minä ihastuin heti häneen.
Pikkuhiljaa kiinnyimme toisiimme ja rakastuimmekin ikäerosta huolimatta.
Olimme alkuajat tiiviisti yhdessä ja seksi tuli vähän ajan kuluttua mukaan aivan kuin huomaamatta,vaikka mies sanoi,että uskonto kieltää seksin ennen avioliittoa.Hän kyllä itse johdatteli minut siihen ja suostuin.Myöhemmin hän on väittänyt,että minä houkuttelin hänet,vaikka en ensin suostunut,kun pidin häntä vain ystävänä.
Alussa hän ei edes kertonut uskostaan,vaan myöhemmin.
Olimme kuin rikollisia.Kaikki oli kiihkeää ja olin rakastunut korvian myöten,vaikka hän vaikutti katuvaiselta aina "sen" jälkeen ja jotenkin etäiseltä.Ei halannut,vaan käski heti pesulle,kuin olisin ollut ruttotautinen.Se loukkasi,vaikka tiesin,että teimme syntiä.Rakastinhan miestä,enkä siksi kokenut sen olevan likaista,vaikka Raamattu sen kieltää.
Muuten ajatuksemme olivat samanlaiset.
Kävin jopa kokouksissa muutaman kerran,kun hän houkutteli.Tunsin kuuluvani itsekin Todistajiin ja toivoin,että joku päivä kuuluisinkin.Halusin naimisiin miehen kanssa,ettemme tekisi syntiä.
Vaikka tajusinkin sen olevan mahdotonta,olinhan vanhempi.Hän taas vaikutti vanhemmalta kuin oli.
Mutta todella kurjaa oli,että hänen piti salata minut sisaruksiltaan ja vanhemmiltaan.Koin olevani koko ajan kuin rikollinen.
Viime kuukaudet eivät enää ole olleet niin hauskoja.
Hän on alkanut erittäin vaikeaksi,puoli jota en hänessä uskonut olevankaan.Alussa hän oli aina ystävällinen ja hymyilevä,oikea unelmamies!
Tapaamiset ovat harventuneet,eikä seksiä juuri lainkaan.Ymmärrän kyllä sen,kun sitä EI saisi tehdä.Olen vain rakastanut häntä niin paljon,että en ole sen tuntenut olevan kiellettyä,vaikka se onkin tässä uskonnossa.Minulle se ei ole ollut likaista hänen kanssaan.Ilmeisesti hän kokee minut saastaiseksi..
Olemme riidelleet myös paljon.Olen kysynyt haluaako hän minusta eroon ja hän minulta.Kumpikaan ei halua.Mutta silti hän ei oikein halua tavata minua ja kun kysyn miksi,hän sanoo haluavansa tavata,mutta on aina väsynyt työstä.
Kokouksissakin käy mielestäni useammin.
Selvästi haluaisi lopettaa suhteen,luulen.
Mutta miksi ei sitten sano,en ymmärrä!
Tunnen itseni aivan nollaksi,saastaiseksi ja hän on hyvä ja täydellinen.
Epäilen hänellä olevan muita naisia.Tiedän,että hän on ennen minuakin seurustellut ei-Jehovan Todistajien kanssa ja on katsellut ja tapaillut minun aikana muita tyttöjä,vaikka aina kieltää.
Kerran hän sanoi,että jos jätän hänet,niin mitä hän tekee.Hän haluaa pitää minuun yhteyttä.
Kiusatakseenkohan?
Onkohan hän seonnut jotenkin uskonnosta tai muuten,kun käyttäytyy niin oudosti.Puhuu toista ja tekee toista nykyään jatkuvasti.
Taidan itse jo seota.Mutta rakastan yhä häntä,en voi sille mitään,vaikka toivottamalta tämä näyttää.Eihän meillä voi olla tulevaisuutta.
Minulla on nykyään itsetuhoisia ajatuksia ja itken joka päivä.Haluaisin olla ko.miehen luona,mutta emme ole tavanneet vähään aikaan,vain puhelimessa ja silloinkin hän on kiireinen.Tuntuu,että järki lähtee.Pelkään hänellä olevan toisen,vai johtuuko uskonnosta.
En haluaisi muita miehiä elämääni.Tuntuu,että romahdan täysin...
Tutustuimme ystäväni kautta ja aluksi olimme vain ystäviä,tosin minä ihastuin heti häneen.
Pikkuhiljaa kiinnyimme toisiimme ja rakastuimmekin ikäerosta huolimatta.
Olimme alkuajat tiiviisti yhdessä ja seksi tuli vähän ajan kuluttua mukaan aivan kuin huomaamatta,vaikka mies sanoi,että uskonto kieltää seksin ennen avioliittoa.Hän kyllä itse johdatteli minut siihen ja suostuin.Myöhemmin hän on väittänyt,että minä houkuttelin hänet,vaikka en ensin suostunut,kun pidin häntä vain ystävänä.
Alussa hän ei edes kertonut uskostaan,vaan myöhemmin.
Olimme kuin rikollisia.Kaikki oli kiihkeää ja olin rakastunut korvian myöten,vaikka hän vaikutti katuvaiselta aina "sen" jälkeen ja jotenkin etäiseltä.Ei halannut,vaan käski heti pesulle,kuin olisin ollut ruttotautinen.Se loukkasi,vaikka tiesin,että teimme syntiä.Rakastinhan miestä,enkä siksi kokenut sen olevan likaista,vaikka Raamattu sen kieltää.
Muuten ajatuksemme olivat samanlaiset.
Kävin jopa kokouksissa muutaman kerran,kun hän houkutteli.Tunsin kuuluvani itsekin Todistajiin ja toivoin,että joku päivä kuuluisinkin.Halusin naimisiin miehen kanssa,ettemme tekisi syntiä.
Vaikka tajusinkin sen olevan mahdotonta,olinhan vanhempi.Hän taas vaikutti vanhemmalta kuin oli.
Mutta todella kurjaa oli,että hänen piti salata minut sisaruksiltaan ja vanhemmiltaan.Koin olevani koko ajan kuin rikollinen.
Viime kuukaudet eivät enää ole olleet niin hauskoja.
Hän on alkanut erittäin vaikeaksi,puoli jota en hänessä uskonut olevankaan.Alussa hän oli aina ystävällinen ja hymyilevä,oikea unelmamies!
Tapaamiset ovat harventuneet,eikä seksiä juuri lainkaan.Ymmärrän kyllä sen,kun sitä EI saisi tehdä.Olen vain rakastanut häntä niin paljon,että en ole sen tuntenut olevan kiellettyä,vaikka se onkin tässä uskonnossa.Minulle se ei ole ollut likaista hänen kanssaan.Ilmeisesti hän kokee minut saastaiseksi..
Olemme riidelleet myös paljon.Olen kysynyt haluaako hän minusta eroon ja hän minulta.Kumpikaan ei halua.Mutta silti hän ei oikein halua tavata minua ja kun kysyn miksi,hän sanoo haluavansa tavata,mutta on aina väsynyt työstä.
Kokouksissakin käy mielestäni useammin.
Selvästi haluaisi lopettaa suhteen,luulen.
Mutta miksi ei sitten sano,en ymmärrä!
Tunnen itseni aivan nollaksi,saastaiseksi ja hän on hyvä ja täydellinen.
Epäilen hänellä olevan muita naisia.Tiedän,että hän on ennen minuakin seurustellut ei-Jehovan Todistajien kanssa ja on katsellut ja tapaillut minun aikana muita tyttöjä,vaikka aina kieltää.
Kerran hän sanoi,että jos jätän hänet,niin mitä hän tekee.Hän haluaa pitää minuun yhteyttä.
Kiusatakseenkohan?
Onkohan hän seonnut jotenkin uskonnosta tai muuten,kun käyttäytyy niin oudosti.Puhuu toista ja tekee toista nykyään jatkuvasti.
Taidan itse jo seota.Mutta rakastan yhä häntä,en voi sille mitään,vaikka toivottamalta tämä näyttää.Eihän meillä voi olla tulevaisuutta.
Minulla on nykyään itsetuhoisia ajatuksia ja itken joka päivä.Haluaisin olla ko.miehen luona,mutta emme ole tavanneet vähään aikaan,vain puhelimessa ja silloinkin hän on kiireinen.Tuntuu,että järki lähtee.Pelkään hänellä olevan toisen,vai johtuuko uskonnosta.
En haluaisi muita miehiä elämääni.Tuntuu,että romahdan täysin...
Vastaukset 14
Vanhimmat
et lopeta itsetuhoiset aatteet,se ei johda mihinkään.Esiaviolliset raamattu kieltää ja siks hällä on paha olla.Kehota kertomaan vanhimmille, mitä on tapahtunu,koska tiiän kokemuksesta et se vaivaa ja salailu ei auta, Jehova näkee kaiken.JA SANOISIN, ET TOISEN IHMISEN TAKIA EI KANNATA MUUTTAA USKONTOA JOS ITE EI OO KIINNOSTUNU
et lopeta itsetuhoiset aatteet,se ei johda mihinkään
-Ei johdakaan. Silloin ihminen kuitenkin tarvitsee ammattiapua ja se on merkki esimerkiksi keskivaikeasta masennuksesta. Sairauksia tai niistä johtuvia tunteita ei niin vain "lopeteta", vaan asiaan kuuluvaa hoitoa on saatava ensin. Tämä voi tarkoittaa masennuslääkitystä ja terapiaa.
Esiaviolliset raamattu kieltää ja siks hällä on paha olla
-Eiköhän kyse ole Vartiotorniseuran kielloista, joita tässä tapauksessa tietysti täytyy noudattaa. Asia ei ole lainkaan niin itsestäänselvä, mitä lahkot esittävät.
Kehota kertomaan vanhimmille, mitä on tapahtunu
-Kyseinen henkilö on ulkopuolinen, eikä hänen tule tai tarvi jaella seurustelukumppanilleen neuvoja asiassa. Mies hoitakoon itse suhteensa lahkoon.
TOISEN IHMISEN TAKIA EI KANNATA MUUTTAA USKONTOA JOS ITE EI OO KIINNOSTUNU
-Olen samaa mieltä.
>>Esiaviolliset raamattu kieltää
Viitsisitkö lainata yhdenkin sellaisen kohdan Raamatusta, joissa kielletään kahden naimattoman henkilön välinen sukupuoliyhteys.
>>Esiaviolliset raamattu kieltää
Markku kirjoittaa:
kertaa tulee järkevä lause Sinulta"ei kannata muuttaa uskontoa toisen takia,jos ei itse tunnu siltä"".Aina olet jakamassa neuvojasi,mutta kun aikoinaan esitin sinulle suoraan kysymyksiä,venkuilit ja et koskaan vastannut.Joo ei kannta alkaa jt ja pilata elämäänsä
>> Missä on myös "avioliittoon" selvä menemis kehoitus.
Ei Raamatussa missään. Nykyinen tyyli vihkiä avioliittoon on selvästi myöhempää perua. Raamatun aikaan muutettiin yhteen ja se oli siinä.
Jehovantodistaja toistaa Vartiotorniseuran esityksiä, ottamatta asioista sen paremmin selvää tai miettimättä edes omaehtoisesti.
>> Missä on myös "avioliittoon" selvä menemis kehoitus.
>>Ei Raamatussa missään. Nykyinen tyyli vihkiä avioliittoon on selvästi myöhempää perua. Raamatun aikaan muutettiin yhteen ja se oli siinä.
Näin on tullut ymmärrettyä. Kyllä tässä "raamatun aikaan muutettiin yhteen", uskonnollisesti fundamentalistisille oisi selvitettävää, eiköhän jonkulaiseen "avioliittoon" pukata sen ajan ihmiset väkisin!
>>Jehovantodistaja toistaa Vartiotorniseuran esityksiä,
Tässähän se, eikös kuiten Rutherfordin opetuksissa oltu 50-luvulle asti "avioitumatta"?
>>ottamatta asioista sen paremmin selvää tai miettimättä edes omaehtoisesti
Se on helppo kun kaikki on "tarjottimella", hyvin harva varmaan lähtee hakeen selvyyttä,
ja varsinkaan "miettimään omaehtoisesti", siinä onkin saraa kerrakseen, tällainen mietiskely, tämän asian ympärillä ei olekaan vähässä ajassa selvä!
>>Näin on tullut ymmärrettyä. Kyllä tässä "raamatun aikaan muutettiin yhteen", uskonnollisesti fundamentalistisille oisi selvitettävää, eiköhän jonkulaiseen "avioliittoon" pukata sen ajan ihmiset väkisin!
Oletan sen ajan olleen sellaista naapurivalvontaa, että nykyiset 'kerrostalokyttääjät' häviävät mennen tullen. Eli yhteisön valvonta plus sitten järjestetyt liitot tekivät vihkiseremonian tarpeettomaksi. Häitähän kyllä sitten bailasivat.
>>Tässähän se, eikös kuiten Rutherfordin opetuksissa oltu 50-luvulle asti "avioitumatta"?
Se liittyi vuoden 1929 esivaltakäsityksen muuttumiseen, ei ollut ketään vihkimiseen oikeutettua, koska Vartiotorniseura ei tunnustanut silloin edes maistraatin toimivaltaa.
>>... tällainen mietiskely, tämän asian ympärillä ei olekaan vähässä ajassa selvä!
Jehovantodistajuus on niin kokonaisvaltaista oppi- ja sääntöviidakkoa, että siinä riittää työmaata. Olen nyt yli 10 vuotta pyrkinyt irti tuosta ajattelusta ja vielä löytyy aika ajoin pieniä säikeitä katkaistavaksi.
Mutta rakastan yhä häntä,en voi sille mitään,vaikka toivottamalta tämä näyttää
Ota kokonaisuus huomioon ja ajattele myös järjellä asioita. Kaikki suhteet eivät toimi ja ne kannattaa lopettaa, sen sijaan että vain pitkittäisi henkisesti raskasta tilannetta.
Rakastuminen ja vastarakkauden saaminen voivat olla hienoja kokemuksia. Itse olen oppinut ettei kannata antaa liikaa tunteille valtaa. Jos jokin juttu ei käytönnössä toimi, niin sille ei voi mitään. Silloin on otettava järki käteen, päätettävä suhde ja jatkettava elämää. Aika parantaa haavat ja voit hakea itsellesi apua jos tarvit. Muutamat hyvät hetket eivät anna välttämättä eväitä vakituiseen suhteeseen.
Tee päätös jatkosta. Joko päätätte lopettaa suhteen tai sitten jatkatte ja raivaatte ongelmat pois päiväjärjestyksestä. Suhteen lopettaminen tuntuisi järkevältä vaihtoehdolta kirjeesi perusteella. Tehkää päätös asiassa, älkääkä antako tilanteen jatkua näin. Ongelmia on niin runsaasti, että on varmaan parempi olla jatkamatta tätä juttua. Hän ei todennäköisesti ole sinulle sopiva kumppani ja mitä nopeammin hyväksyt sen, niin sitä parempi.
Voit tietenkin jatkaa "toivossa elämistä" ja surkuttelua, mutta tilanne ei ehkä tuosta muuksi muutu ja itse siinä kärsit.
>>Hän kyllä itse johdatteli minut siihen ja suostuin.Myöhemmin hän on väittänyt,että minä houkuttelin hänet,vaikka en ensin suostunut,kun pidin häntä vain ystävänä. Alussa hän ei edes kertonut uskostaan,vaan myöhemmin.
Teillähän hyvin alkoi... mies valehtelee ja jättää kertomatta asioita oikein kunnolla.
No, sellaista se on jehovantodistajan kanssa useimmiten, varsinkin jos tämä elää kaksois- tai kolmoiselämää. Jehovantodistajuudella on taipumus tehdä ihmisistä elämänohje-automaatteja, joita ohjeita he eivät itse noudata ensinkään.
>>Tunsin kuuluvani itsekin Todistajiin ja toivoin,että joku päivä kuuluisinkin.Halusin naimisiin miehen kanssa,ettemme tekisi syntiä.
Näyttäisi siltä että tilanteeseen on kolme vaihtoehtoa; 1) sinun liittymisesi jehovantodistajaksi 2) hänen eroaminen siitä tai 3) suhteen lopettaminen.
1) Jehovantodistajaksi ryhtyminen puolison hankkimiseksi on ehkä huonoimpia ratkaisuja kaikista huonoista ratkaisuista. Jehovantodistajuus muuttaa ihmisen persoonallisuutta, joka voi olla hyvin tuhoisaa muiden sosiaalisten suhteiden kannalta. Itseasiassa jehovantodistajia kehoitetaan olemaan mahdollisimman vähän ns. maailmallisten seurassa. Koskee myös lähisukulaisia.
Jotain faktoja jehovantodistajuudesta mietittäväksi:
http://www.veljesseura.org/?q=node/349
2) Jos seurustelukumppanisi eroaa jehovantodistajuudesta - mistä syystä tahansa - häntä saatetaan alkaa karttamaan perheensä, sukunsa ja ystäviensä toimesta. Karttaminen saattaa mennä jopa siihen pisteeseen, ettei häntä enää edes tervehditä. Tällaiseen käyttäytymiseen jehovantodistajien uskonnollinen järjestö vartiotorniseura jehovantodistajia käskee. Vartiotorniseura on jehovantodistajalle suurempi auktoriteetti kuin raamattu, vaikka he eivät sitä itse tunnustakaan.
Muun muassa edellä mainitun karttamissäännön johdosta jehovantodistajuus saattaa aiheuttaa monenlaisia epätodellisia ja epäloogisia tilanteita, joissa henkilö puhuu yhtä ja tekee toista. Siitä sinulla onkin jo omat käytännön esimerkkisi. Jehovantodistajia toisinsanoen kiristetään sosiaalisilla suhteilla, jotta nämä pysyisivät vartiotorniseuralle uskollisina.
3) Suhteenne lopettaminen saattaisi olla paras ratkaisu, koska siitä kärsivät kaikki osapuolet. Kumppanisi kärsii huonosta omatunnosta, sinä kumppanisi kaksoiselämisestä, valkoisista valheista ja puolitotuuksista, joita tämän on viljeltävä omaa huonoa oloaan pönkittääkseen paremmaksi. Niin kauan kuin tilanne on tämä mikä se on, teillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia aitoon ja onnelliseen rakkauteen.
Itsehän erosin jehovantodistajista viitisen vuotta sitten. Syynä oli se että halusin oppia tuntemaan tulevan vaimoni aikuisten oikeasti, en jehovantodistajien mallin mukaan, jossa seurustelua valvotaan, eikä avoliitto ole sallittua. Tuo eropäätökseni oli paras päätökseni ikinä. Se ei kuitenkaan ole monellekaan jehovantodistajalle edes vaihtoehto. Niin syvällä jehovantodistajuuden mielenhallinnassa he ovat.
>>Onkohan hän seonnut jotenkin uskonnosta tai muuten,kun käyttäytyy niin oudosti.Puhuu toista ja tekee toista nykyään jatkuvasti.
Niinpä niin. Hyvin normaalia käytöstä jehovantodistajalta, joka ei tiedä minne on menossa. Tilanne säilyy tällaisena juuri niin kauan kunnes joku edellä käsitellyistä kolmesta kohdasta toteutuu. Sitäkö haluat, mahdollisimman epäluotettavaa kumppania?
Keskustelua vähän samantapaisesta tilanteesta:
http://veljesseura.org/foorumi/viewtopic.php?t=908
Haisee luopio jutulta. Tuskin kukaan täysjärkinen hakisi neuvoja todistaja miehen suhteen luopiopalstalta???
>>Haisee luopio jutulta. Tuskin kukaan täysjärkinen hakisi neuvoja todistaja miehen suhteen luopiopalstalta???
Ensinnäkin, tämähän ei ole luopiopalsta, vaan kaikille avoin foorumi, jossa aiheena on jehovantodistajuus. Ovatko kaikki keskustelupalstat, joita ei valvo vt-seura luopiopalstoja, ja jos ovat niin miksi?
Toiseksi, mistä ihmeestä noita neuvoja ulkopuolisen tulisi sitten hakea, saliltako?
Miksi esim. täältä ei tulisi neuvoja hakea? Valehtelemmeko me täällä? Mitä valheita tähän avaukseen on tullut?
Mieshän on täys raukkis. Toki tällainen kaksoiselämä on yleistä, jopa enemmän sääntö kuin poikkeus. Pitää vaan päässä sisäpiireihin niin löytyy kaikenlaisia kuppikuntia laidasta laitaan. Naiiveimmat ovat innokkaimpia vt seuran puolestapuhujia!
Jt opin mukaan olette jo yhtälihaa ja mies voidaan erottaa seurakunnasta jos asia tulee vanhimpien tietoon. Tietenkin jos hän on jonkun vaikutusvaltaisen vanhiman poika niin hän saa ehkä armoa.
Itse seurustelin aikoinani nykyisen vaimoni kanssa ja vein vihille jt vanhempieni pyynnöstä. En ole katunut.
En kyllä itse huolisi tuollaista raukkista, joka ei uskalla kantaa teoistaan vastuuta. Pöhkö mikä pöhkö.
Tällaisia ne on.
lopettaa seurustelu. Voi kun itsekkin olisin ollut paljon järkevämpi kymmenen vuotta sitten. Säästyt paljolta kun vain lopetat suhteen.