Maksammeko "velkamme?"

Kansalaiskysymys - maksammeko velkamme kehitysmaille?
(Uutisointi innostui kansallisesta häpeästä - emme ole päässeet asetettuun juhlallisen lupauksen tavoitteseen 0,7% bruttokansantuotteesta kehitysapua tarvitseville ~ EU välitavoite on 0,56%, ...emme ole saavuttaneet sitäkään. Jos valtio ei maksa verovaroistamme, niin maksammeko me kansalaiset suoraan?)

[ ... rahtilaivat tuovat jatkuvasti halpoja raaka-aineita kehitysmaista kulutusjuhlan puuduttamiin markkinatalousmaihin - viemme myös noista samoista raaka-aineista tehtyjä jatkojalosteita takaisin raaka-aineiden lähtömaihin. Kansainväliset sopimukset kieltävät useita kehitysmaita maksamasta kansallista maataloustukea - sen sijaan mm. EU maksaa budjetistaan yli 25% maataloustukea jäsenmaillensa ... ]

Kehitysmaatuen kansallinen häpeä voidaan hoitaa yksinkertaisella tavalla. Kun valtiomme ei maksa riittävästi, niin kansalainen itse voisi maksaa nettotuloistaan haluamansa summan, saaden verohelpotuksen jalosta teostansa omaksi edukseen. Kun kansalainen ei tiedä miten raha suunnataan - avaa valtio asianmukaiset tilit, ja mm. SPR, Kirkon ulkomaanapu ja muut rehelliset inhimillisyyden ymmärtäjät kanavoivat kansalaisten rahat oikeasti tarvitseville.

Tunnetusti valkoinen mies Euroopasta löytöretkeili itsensä maailman herraksi ryöstäen Afrikat, Amerikat ja Aasiat kolonnialismin "oikeuttamana". Valloitus- ja toisten asioihin puuttumisoperaatiot siunattiin ristillä ja vahvistettiin miekalla. Valkoinen, myöhemmin markkinatalousmies, ryösti jopa työvoiman sananmukaisesti orjikseen.

Kehitysmaiden taloudellinen ryöstö etenee tänä päivänäkin. Ilman halpoja raaka-aineita, itsellemme hamuttuja jatkojalostamisen toimia ja korkeajalosteiden katteellista maasta vientiä, osin takaisin kehitys- eli raaka-aineiden lähtömaihin - takaa toistaiseksi kulutusjuhlamme maailman suurimmalla ekologisella jalanjäljellä.

Tuotantokustannuksiemme noustessa yli kipurajan - huomasi isänmaaton ja rajaton pääoma uudelleen kehitysmaiden mahdollisuudet. Nyt tehtaat siirtyvät Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan, Uruguaihin ja muihin väkirikkaisiin uusien markkinoiden ja raaka-aineiden maihin - tuottaen myös siirrettyä ostovoimaa sijoittumismaihinsa. On menossa businessorientoitunut ja vapaaehtoinen kulutusvoiman siirto pienipalkkaisille, jotta hekin pääsevät osalliseksi kulutuskasvujuhlallisuuksien luvattuun autuuteen. Näin kaikkialla kasvaa ekologinen jalanjälki.

Mikäli omaatuntoa kolkuttaa, olisi kansalaisille luotava mahdollisuudet lahjoittaa suoraan ostovoimaansa sitä rehellisesti tarvitseville sellaisella kohtuudella, että perinteet ja isiltä perityt hyväksi havaitut tavat voivat jatkua. Kaikkien maapallon ihmisten ei tarvitse alistua tavoillemme, vaan maapallolla vallitsee vapaus valita kullekkin reviirialueelle soveltuvat elintavat. Lännenmiehen ei aina tarvitse opettaa tapojansa - varsinkaan, jos niitä ei halulla oteta vastaan. Ristin ja miekan tie on kuljettu loppuun.

Kukaan ei tunnetusti luovu omastansa kuin pakosta, saavutettavasta hyödystä tai sellaisesta mahdollisuudesta, jossa on seurauksena lisääntyvä helpotus käytännön elämään. Olemme kasvatetut saamaan aina lisää. Maailman suurimmallakaan omaisuudella ei ole mitään merkitystä, ellei sille ole katellisena katsojaa tai ihailijaa. Olemme kaikki hiukan ahneita, mutta valitettavasti osa meistä on vieläkin ahneempia. Joskus voisi kysyä, mihin matkustaisit, jos olisit ainoa ihminen maapallolla?

Kehitysapu riittävästi on maapallollisesti rahan ja toimeentulomahdollisuuksien pankkiin laittoa. Toisten asioihin puuttumattomuus on rauhan takuutyötä pitkällä aikajaksolla. On markkinatalousmaille eduksi nostaa maapallolle hyödyksi tiedollista osaamista kaikkialle. Tiedon lisääminen nostaa itsellistä, reviirillistä ja alueellista itsetuntoa ymmärtämään ympäristömme kokonaistilaa. Kehitysapu on suunnattava osaamisen kasvattamiseen - ei niinkään kuluttamisen.

Maapallo on yhteinen elinmahdollisuuksiemme mahdollistaja auringon "loputtoman" energian alla. Vihreä vyöhyke takaa elomme meille, heille ja niille kaikille. Ympäristötietouden lisääminen on vastuullisin teko heille, jotka nyt aloittavat kaltaistamme kulutuksen kasvun tavoittelua - oletamme tässä, että ymmärtäisimme jo tämän. Ympäristöosaamisen vienti kehitysapuna on suurin ympäristöteko - mitä markkinatalousmies oppimistaan virheistä voisi tehdä. Esimerkkinä olo on ratkaisu ongelmille, jotka nyt vyöryvät tulvavuoksen lailla kaikkialla. EU on jo kantamassa korttaan kekoon, jopa osin yksipuolisin tavoittein.

Vastuu muista on vastuuta itsestä - pitkän päälle. Nyt aikaansaatu kuilu kulutusjuhlamaiden, kehittyvien maiden ja kehitysmaiden kesken on laajeneva rako, jonka yli pitää saada osaamisen siirtosilta. Nyt voimme antaa vapaaehtoisesti, huomenna se voi olla myöhäistä, kun epätoivoiset ihmismassat lähtevät liikkeelle kuivuvista, tulvivista ja maaperäköyhtyvistä maista, joista puhdas vesi loppuu.

Pelkät puheet jääkööt eduskuntaan - siirtykööt kansalaiset itsellisesti suoraan toimintaan, siirretään 1 % nettotuloistamme vastuuta kantavana tekona velan maksuksi heille, joilta otimme osaksi oman hyvinvointimme - näin takaamme itsellemme hiukan inhimillisemman huomisen puhtaammassa ympäristössä.


Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.vuodatus.net
http://ilkkaluoma.blogspot.com


Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevann kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2005,2007 ja 2008]


Kuva 1
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926358681235682 ---

Teksti
Länsikuluttaja keräsi kulutushedelmänsä vuoreksi, jotta edes jokin vihreä tulevaisuus näkyisi taivaanrannassa. Helsingin Vuosaaresta näkymä pakko-otettuun Sipoon osaan.

Kuva 2
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926397335941362 ---

Teksti
Kuinka rehellisesti länsikuluttaja voi sanoa onnen jakaantuneen maapallolla ja kuinka tämä "Onni" on hankittu.

Kuva 3
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926423105745154 ---

Teksti
Länsikuluttaja katsoo kristallipalloonsa ja koettaa saada näkymää kuinka yhteiset varat pitäisi jakaa myös kehitysmaiden kanssa

Kuva 4
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926440285614354 ---

Teksti
Niin ihminen kuin oravakin tarvitsevat ruokansa - mutta kuinka tämä yhteinen vihervarallisuus pitäisi jakaa, jotta oikeudenmukaisuus toteutuu muutoinkin kuin vain puheissa

Kuva 5
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926478940320034 ---

Teksti
Läntinen markkinatalousveli on kerännyt ja hamstrannut sellaistakin, mikä on revitty osattoman selkänahasta. Ristin ja miekan voima riittivät antamaan itse luultua oikeutuksen valoa omille itsekkäille taipumuksille.

Kuva 6
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926513300058418 ---

Teksti
Olemmeko valmiit jakamaan kakkuamme vähemmän saaneille, ... heille jotka antoivat välillisesti mahdollisuuden ylisuuren oman kakkumme leivontaan

Kuva 7
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926551954764098 ---

Teksti
Pitäisikö meidän markkinatalousihmisten muistaa vähempiosaisia veljiämme ja sisariamme heidän omassa maassaan, vai tuodaanko heidät meille omintakeisemme maallisuushyvinvoinnin piiriin? Kuvassa somalialaiset osoittavat Suomessa mieltään Somaliassa tapahtuvia julmuuksia vastaan

Kuva 8
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926586314502482 ---

Teksti
Tieto on ainut tae parantamaan yhteisen maapallomme elinoloja siten, että oppimme tasaisemmasta kulutuksesta ja sen vähentämisestä tasolle, jonka koko maapallo jaksaa kantaa - tuottaa hedelmää.
1364006
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 136

Vanhimmat

Rohkea kirjoitus historian totuudesta, jonka avulla saimme osin hyvinvointimme. Eikös se ollut Bob Geldoff, joka lauloi "Maksamme velkaa..."

Äänestä
  • Suomalaiset itsekin vapautuivat siirtomaavallasta vasta 1917.

    Äänestä

  • Juice sanoitti kauniit ja tiedostavat sanat Apua!-orkesterille.

    Äänestä

  • Huomatkaa kaikki kehitysavun paapojat!

    Sitten live aidin Afrikan väestö on 2,5 -kertaistunut. Koskaan ei ole ollut ennen näin paljon nälkää näkeviä.

    Kannattiko siis auttaa?

    Äänestä

  • Siinähän maksatte.

    Äänestä


  • En tiennytkään kirjoitti:

    Suomalaiset itsekin vapautuivat siirtomaavallasta vasta 1917.

    Olimme autonomia, jopa omalla rahalla.

    Äänestä

  • No, maksammeko velkaa?

    Äänestä

  • jj kirjoitti:

    Siinähän maksatte.

    Etkö maksa osuuttasi?

    Äänestä



  • Nyt Saka tunnusti ja suostuu maksamaan velkaa - Afrikkaan.

    Äänestä

  • En tiennytkään kirjoitti:

    Suomalaiset itsekin vapautuivat siirtomaavallasta vasta 1917.

    Autonomia sta, Venäjän tsaarin autonomiasta - kommunistisen Neuvosto-Venäjän suostumuksella.

    Äänestä

  • En tiennytkään kirjoitti:

    Suomalaiset itsekin vapautuivat siirtomaavallasta vasta 1917.

    Olimme Venäjän tsaarin autonomiassa ja yllättäen Neuvosto-Venäjän kommunistit Leninin ja Stalinin suostumuksella vapauttivat meidät tsaarista - antamalla itsenäisyystunnustuksen Suomelle 4.1.1918.

    Äänestä

  • En tiennytkään kirjoitti:

    Suomalaiset itsekin vapautuivat siirtomaavallasta vasta 1917.

    Tsaarin autonomiasta. Milloin kolonialisti on antanut alusmaalleen oman rahan?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nyt Saka tunnusti ja suostuu maksamaan velkaa - Afrikkaan.

    Saksa 😉

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Olimme autonomia, jopa omalla rahalla.

    Omalla postimerkillä ja omalla itsenäiselle valtion pankilla, Suomen Pankilla.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tsaarin autonomiasta. Milloin kolonialisti on antanut alusmaalleen oman rahan?

    Entä sitten? Oletko joku woke pentu joka ei tiedä oman maansa historiaa? Ei varmasti kannata inistä suomesta, tämä maa ja sen kansalaiset ovat olleet kahlittuina vasemmalle ja oikealle enemmän tai vähemmän, VUOSISATOJA. Ei afrikan savannin juoksijat tiedäkkään minkälaista elämä oli täällä ennen..ja valittaako suomalaiset,hä?

    Äänestä

Nuo vanhat "synnit" perustuvat ikiaikaiseen ahneuteen, jota esiintyy tietyssä mitassa kaikilla. Eurooppalainen oli toimelias ja katsoi, että ylivertaisen älykkyyden vuoksi sillä oli oikeus mm. ottaa orjia ja siirtää omaisuutta, raaka-aineita ja kalleuksia mielensä mukaan. Kannamme tuota taakkaa yhä.

Äänestä
  • en ole niinkään varma. Parempi aseistustus ja ylivertainen ahneus takasivat "oikeuden" uuteen
    työvoimapolitiikkaan ja raaka-aiden sekä omaisuuden siirron pohjoiselle pallon puoliskolle. Malli esimerkkinä niin puhtoinen ja liljanvalkoinen Belgia. Mitä syntien korvaamiseen tulee, se ei ole yksityishenkilön murheita, ainakaan nuorempien. Tosi syylliset löytyvät Lontoon pörssin Wall st.nokkamiehistä, entisistä ja nykyisistä. Niin että, ainakan minun harteillani ei ole minkäänlaista taakkaa.

    Äänestä

  • Unto Räsänen kirjoitti:

    en ole niinkään varma. Parempi aseistustus ja ylivertainen ahneus takasivat "oikeuden" uuteen
    työvoimapolitiikkaan ja raaka-aiden sekä omaisuuden siirron pohjoiselle pallon puoliskolle. Malli esimerkkinä niin puhtoinen ja liljanvalkoinen Belgia. Mitä syntien korvaamiseen tulee, se ei ole yksityishenkilön murheita, ainakaan nuorempien. Tosi syylliset löytyvät Lontoon pörssin Wall st.nokkamiehistä, entisistä ja nykyisistä. Niin että, ainakan minun harteillani ei ole minkäänlaista taakkaa.

    Niin, suurin ongelma on siinä, että emme näe omaa virhettä, näemme virheen vain toisessa.

    Äänestä

  • toivo Paaso kirjoitti:

    Niin, suurin ongelma on siinä, että emme näe omaa virhettä, näemme virheen vain toisessa.

    Olen syönyt outspan appelsiinejä, toisinsanoen tukenut apartheid politiikkaa. En
    kuitenkaan usko että se tekee minusta mainittavaa tekijää, jos tosi syyllisiä etsitään. Syyllisten
    saattamista vastuuseen pidän kuitenkin erittäin epätodennäköisenä.

    Äänestä

  • Unto Räsänen kirjoitti:

    Olen syönyt outspan appelsiinejä, toisinsanoen tukenut apartheid politiikkaa. En
    kuitenkaan usko että se tekee minusta mainittavaa tekijää, jos tosi syyllisiä etsitään. Syyllisten
    saattamista vastuuseen pidän kuitenkin erittäin epätodennäköisenä.

    Välillisesti Suomi hyötyi Englannin imperialistisesta politiikasta valloittaa siirtomaita, tarvittiin paljon laivoja ja niihin tervaa.

    Äänestä

  • mm. engelsmannien teot? kirjoitti:

    Välillisesti Suomi hyötyi Englannin imperialistisesta politiikasta valloittaa siirtomaita, tarvittiin paljon laivoja ja niihin tervaa.

    puulaivaa ilman tervaa. Auttoi Suomi-poika
    siirtomaan hallintoa suoraankin. Kongo-joella
    seilasi ainakin pari sataa meikäläistä kuningas
    Leopoldin ja myöhemmin Belgian hallityksen palkkalistoilla.

    Äänestä

  • Ei minua ole tuo taakka koskaan haitannut. Eikä oikeastaa ketään tuttuanikaan. Päin vastoin. Olemme olleet sitä mieltä että Yhdysvaltojenkin mustat olivat orjuudessaan onnellisempia.

    Afrikassa taisi ainut taloudellisesti menestyvä valtio olla Etelä-Afrikka, aikana ennen apartheidin päättymistä. Kenties olisi ollut parempi olla sekaantumatta siihenkään.

    Niin se vaan on luonnon laki että heikompi sortuu vahvemman tieltä. Kaikkialla eläinmaailmassa on näin. Ihminen on myös eläin. Se siitä.

    Ainut luonnoton asia on ruokkia ja auttaa suuria populaatiokeskittymiä jotka eivät itse siihen kykene. Kaikilla muilla eläinlajeilla se menee sitä luonnollisinta tietä, eli siis ylijäämä karsiutuu. Pyrkikäämme luonnottomuuden teiltä takaisin luonnonvalintaan.

    Äänestä

  • Onko Suomessa ollut orjia Afrikasta? Ainakaan nyt Suomessa olevat afrikkalaiset eivät suostu halpatyövoimaksemme eli uusio-orjiksi.
    Mitä höpötät velastamme afrikkalaisille? Maksamme kehitysapua joka sekin on aiheuttanut vain sen, että väestö on saanut mahdollisuuden vain lisääntyä.
    Malaria onneksi tappaa runsaasti väkeä ja lapsikuolleisuus on onneksi suuri. Ilman näiden apua tilanne olisi vielä pahempi.
    Paras olisi keskittyä siihen, miten väkimäärä saadaan vähenemään. Taudit, lapsikuolleisuus ja sodat auttavat siinä osaltan.
    Tuomalla heitä länsimaihin lisääntymään ei ole oikea eikä mikään ratkaisu lainkaan. Siten me teemme vain karhunpalveluksen monessa suhteessa.

    Äänestä

  • Unto Räsänen kirjoitti:

    puulaivaa ilman tervaa. Auttoi Suomi-poika
    siirtomaan hallintoa suoraankin. Kongo-joella
    seilasi ainakin pari sataa meikäläistä kuningas
    Leopoldin ja myöhemmin Belgian hallityksen palkkalistoilla.

    https://yle.fi/uutiset/3-11433373

    " ... Kujala muistuttaa, ettei Suomi suinkaan tarvinnut omia siirtomaita hyötyäkseen kolonialistisesta maailmanjärjestyksestä. Suomi kuului eurooppalais- ja pohjoisamerikkalaisjohtoiseen talousjärjestelmään, josta se hyötyi suuresti. Britannian purjelaivatkin pysyivät pinnalla suomalaisen tervan turvin. ... "

    ...

    Äänestä

  • Lännenmiehen - kolonniaaliseen ahneuteen.

    Äänestä

  • Unto Räsänen kirjoitti:

    Olen syönyt outspan appelsiinejä, toisinsanoen tukenut apartheid politiikkaa. En
    kuitenkaan usko että se tekee minusta mainittavaa tekijää, jos tosi syyllisiä etsitään. Syyllisten
    saattamista vastuuseen pidän kuitenkin erittäin epätodennäköisenä.

    Entä appelsiinit Israelista?

    Äänestä

  • mm. engelsmannien teot? kirjoitti:

    Välillisesti Suomi hyötyi Englannin imperialistisesta politiikasta valloittaa siirtomaita, tarvittiin paljon laivoja ja niihin tervaa.

    Täysosuma välikädellisyydestä

    Äänestä

  • Länsi-Euroopasta alkoi alusmaita ryöstelevä kolonialismi.

    Äänestä

  • seurannut kirjoitti:

    Onko Suomessa ollut orjia Afrikasta? Ainakaan nyt Suomessa olevat afrikkalaiset eivät suostu halpatyövoimaksemme eli uusio-orjiksi.
    Mitä höpötät velastamme afrikkalaisille? Maksamme kehitysapua joka sekin on aiheuttanut vain sen, että väestö on saanut mahdollisuuden vain lisääntyä.
    Malaria onneksi tappaa runsaasti väkeä ja lapsikuolleisuus on onneksi suuri. Ilman näiden apua tilanne olisi vielä pahempi.
    Paras olisi keskittyä siihen, miten väkimäärä saadaan vähenemään. Taudit, lapsikuolleisuus ja sodat auttavat siinä osaltan.
    Tuomalla heitä länsimaihin lisääntymään ei ole oikea eikä mikään ratkaisu lainkaan. Siten me teemme vain karhunpalveluksen monessa suhteessa.

    Ketkä Suomessa nykyään siivoavat?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ketkä Suomessa nykyään siivoavat?

    9 euron kuntouttavaan työtoimintaan pakotetut suomalaiset.

    Äänestä

  • Lol..juu, ei afrikan omat heimolaiset toki harrastaneet maan sisäistä orjakauppaa, ehei. Vierusmaissakaan ei varmasti ole nykyäänkään orjia (arabia) ja aasian maissa niin kuin kiinassa ja intiassa orjuus on täysin tuntematon käsite ;)
    On se jännä kun ainoastaan "valkoisten" orjista kitistään mutta jätetään jopa nykypäivän orjat esim aasiassa huomioimatta kokonaan. Valkoinen on ollut hyvin pieni tekijä näissä orja jutuissa toisin kun multimiljardi etniset maat joilla on hyvin pitkä orjuuttamishistoria joissa jopa valkoisia eurooppalaisia on raahattu orjiksi kokonaisia kyliä polttaen. Ilman orja-aikoja jenkeissä nykyajan jenkkiafrot eivät olisi IKINÄ päässeet modernin elämän makuun(ilman valkoista/aasialaisia sitä ei afrikassa ole)

    Äänestä

"Kun valtiomme ei maksa riittävästi, niin kansalainen itse voisi maksaa nettotuloistaan haluamansa summan, saaden verohelpotuksen jalosta teostansa omaksi edukseen."

Erittäin hyvä ettei valtiomme tunge enempää rahaa kankkulan kaivoon nimeltä Afrikka. Yleensä kehitysapurahat menevät enemmän tai vähemmän hukkaan, joten verovaroja ei siihen pitäisi törsätä. Jos yksityiset tahot siihen haluavat rahaa laittaa, niin ihan vapaasti, mutta siitä ei pidä antaa verohelpotuksia, koska silloin se olisi taas pois yhteiskunnan varoista.
Jos kehitysmaita halutaan auttaa, niin käydään kauppaa, myydään koulutuspalveluita ym.

Me emme ole mitään velkaa kehitysmaille. Kehitysmaiden riisto on kaukaista historiaa. Se miksi kehitysmailla menee nykyään huonosti, ei johdu länsimaista, vaan kehitysmaista itsestään. Tämä kirjoitus antaa jotain viitteitä mistä kiikastaa kehitysmaissa:

http://www.halla-aho.com/scripta/alykkyyden_mittaamisen_suhteellinen_mahdottomuus.html

Äänestä

  • ne.. kirjoitti:

    kehitysapaurahat palaavat moninkertaisina länsaimaihin, onhan kehitysapurahat sidottu yleensä ostoihin antajamaista, eli asia ei ole noin yksioikoinen, tämä selitetään noissa linkeissä.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000074&posting=22000000026595189

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000074&posting=22000000022556450

    "kehitysapaurahat palaavat moninkertaisina länsaimaihin, onhan kehitysapurahat sidottu yleensä ostoihin antajamaista, eli asia ei ole noin yksioikoinen, tämä selitetään noissa linkeissä."

    Tuo voinee monessa tapauksessa pitää paikkansa, mutta ostaako kehitysmaat mitään Suomesta? Eli saako Suomi vastinetta kehitysapurahoilleen?

    Äänestä

  • Länsimainen kirjoitti:

    "kehitysapaurahat palaavat moninkertaisina länsaimaihin, onhan kehitysapurahat sidottu yleensä ostoihin antajamaista, eli asia ei ole noin yksioikoinen, tämä selitetään noissa linkeissä."

    Tuo voinee monessa tapauksessa pitää paikkansa, mutta ostaako kehitysmaat mitään Suomesta? Eli saako Suomi vastinetta kehitysapurahoilleen?

    >Pohjoismaat ovat keskittäneet apunsa samoihin alueisiin ja jopa samoille maille. Vasta 1990-luvulla Suomi erkani pohjoismaisesta ryhmästä, kun Afrikan - ja samalla köyhimpien maiden - osuus laski ja EU korvasi YK:n tärkeimpänä monenkeskisen avun kanavana.

    - Vuosikymmenen lopulla Kiinasta tuli Suomen merkittävin avunsaaja, mikä osoitti kaupallisten etujen ohittaneen jopa poliittisen harkinnan, Siitonen toteaa.>

    http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/80146.html

    >Apua on jaettu perinteisesti poliittisin perustein liittolaismaille. Näin esimerkiksi pidemmälle kehittyneet maat ovat saattaneet saada enemmän apua kuin kaikista köyhimmät. Heti kylmän sodan jälkeen apua vähennettiin tuntuvasti (esimerkiksi Suomessa, joskin sen sanotaan liittyvän enemmän kotimaan talouden lamaan kuin maailmanpolitiikkaan). Nykyään varsin yleisesti katsotaan myös, että vientiluottoina annettu apu on ollut usein lähinnä antajamaan omien yritysten tukemista>

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysapu


    Omalla tavallan hauskakin kehitysavun pikku historiikki

    >"Aikaisemmin kehitysyhteistyössä kiinnitettiin enemmän huomiota palveluprojekteihin ja se ponnistautui ihmisten kehitystarpeista. Nykyinen apumme perustuu omiin taloudellisiin pakotteisiimme eli tekniikkamme hyödyntämiseen ja teollisuutemme myymiseen jossain muualla." Näin kuvaili Suomenmaa 7. toukokuuta 1982 Suomen kehitysmaatutkimuksen uranuurtajiin kuuluvan Marja-Liisa Swantzin esittämää arvostelua.

    Kehitysyhteistyöosaston vetäjä Wilhelm Breitenstein totesi Talouselämä-lehden numerossa 15-1978 olevansa myönteisesti yllättynyt suomalaisten yritysten aktiivisuudesta kehitysmaakaupan lisäämistä kohtaan. "Päivittäin tulee yrityksiltä pari kolme puhelinsoittoa ... niissä esitetään usein hyviä projekti-ideoita ... Osallistumisemme näihin projekteihin on yritysten kannalta tullut yhä tärkeämmäksi. ... Suurin mahdollisuutemme on rahoittaa projektien suunnittelutyötä, ja tämän pitäisi pitkän päälle auttaa myös laitevientiämme."

    Tuomioja kommentoi kehityssuuntaa happamasti 18. helmikuuta 1979 Helsingin Sanomissa. "...kehitysyhteistyöosasto on muuttumassa virastoksi, joka käsittelee pääasiassa yksityiseltä elinkeinoelämältä saapuvia avunpyyntöjä. Kun elinkeinoelämä on pitkän horroksen jälkeen havainnut kehitysyhteistyön mahdollisuudet, siellä on päässyt vallalle jonkinlainen nousukasmieliala. Rahat yritetään saada suoraan elinkeinoelämän hyväksi."

    Kehitysyhteistyöosaston osastopäällikkö Mauri Eggert selvitti 19. maaliskuuta 1981 Kauppakamarilehdessä, miksi yritysten mukaantulo on hänen mielestään kannatettavaa. "Kehitysyhteistyövarojen huomattava kasvu viime vuosina on lisännyt myös suomalaisen elinkeinoelämän kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan ... Kehitysyhteistyön kautta saatu suoranainen palaute on tukenut Suomen työllisyyttä ja suomalaisten yritysten kilpailukyky on parantunut."

    Toimittaja Johan von Bonsdorff paheksui 13. elokuuta 1982 Kansan Uutisissa avun yrityskytkentää ja suuntaa. "Teollisuuslaitokset ottavat jopa suoraan yhteyttä alikehittyneen maan johtajiin, neuvottelevat kaupat valmiiksi ja voivat sitten hallitukselle esittää, että se maa haluaa nimenomaan meidän tuotteemme. Tuloksena on mahtava kone tai valtaisa rakennuskomponentti >

    >Jakson lopulla suuntauduttiin vielä yhteen merkittävään uudistukseen. Avun antamista alettiin ehdollistaa tavalla, joka siihenastisessa yhteistyössä olisi tulkittu puuttumiseksi vastaanottajamaan sisäisiin asioihin ja jota olisi sen vuoksi pidetty täysin sopimattomana.

    Varhainen maininta uudenlaisesta ehdollistamisesta löytyy 25. maaliskuuta 1985 Kauppalehden julkaisemasta toimittaja Hannu Pesosen jutusta "Pohjoismainen ristiretki". Siinä Pesonen selosti Pohjoismaiden loppusyksyllä 1984 tekemää uudelleenarviota yhteistyöstä Tansanian kanssa.

    "Apua sitouduttiin antamaan yhä edelleen, jopa tähänastista enemmän. Sen edellytykset saneltiin kuitenkin hyvin selkeästi: Tansanian on syytä alkaa seurata Kansainvälisen valuuttarahaston edellyttämää talouspolitiikkaa", Pesonen kirjoitti.

    Seuraavien vuosien aikana maailmalla ja Suomessa tuli julkisuuteen tietoja yhä useamman kehitysmaan joutumisesta samaan asemaan kuin Tansania 1980-luvun puolivälissä. Ne eivät saisi luottoja, eivätkä kehitysapua, elleivät ne muuta politiikkaansa Kansainvälisen valuuttarahaston vaatiman talouden rakennesopeutusohjelman mukaiseksi.>

    Linikssä paljon lisää tarinaa..

    http://www.artto.kaapeli.fi/kyo40/osa2

    Äänestä

  • .......... kirjoitti:

    >Pohjoismaat ovat keskittäneet apunsa samoihin alueisiin ja jopa samoille maille. Vasta 1990-luvulla Suomi erkani pohjoismaisesta ryhmästä, kun Afrikan - ja samalla köyhimpien maiden - osuus laski ja EU korvasi YK:n tärkeimpänä monenkeskisen avun kanavana.

    - Vuosikymmenen lopulla Kiinasta tuli Suomen merkittävin avunsaaja, mikä osoitti kaupallisten etujen ohittaneen jopa poliittisen harkinnan, Siitonen toteaa.>

    http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/80146.html

    >Apua on jaettu perinteisesti poliittisin perustein liittolaismaille. Näin esimerkiksi pidemmälle kehittyneet maat ovat saattaneet saada enemmän apua kuin kaikista köyhimmät. Heti kylmän sodan jälkeen apua vähennettiin tuntuvasti (esimerkiksi Suomessa, joskin sen sanotaan liittyvän enemmän kotimaan talouden lamaan kuin maailmanpolitiikkaan). Nykyään varsin yleisesti katsotaan myös, että vientiluottoina annettu apu on ollut usein lähinnä antajamaan omien yritysten tukemista>

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysapu


    Omalla tavallan hauskakin kehitysavun pikku historiikki

    >"Aikaisemmin kehitysyhteistyössä kiinnitettiin enemmän huomiota palveluprojekteihin ja se ponnistautui ihmisten kehitystarpeista. Nykyinen apumme perustuu omiin taloudellisiin pakotteisiimme eli tekniikkamme hyödyntämiseen ja teollisuutemme myymiseen jossain muualla." Näin kuvaili Suomenmaa 7. toukokuuta 1982 Suomen kehitysmaatutkimuksen uranuurtajiin kuuluvan Marja-Liisa Swantzin esittämää arvostelua.

    Kehitysyhteistyöosaston vetäjä Wilhelm Breitenstein totesi Talouselämä-lehden numerossa 15-1978 olevansa myönteisesti yllättynyt suomalaisten yritysten aktiivisuudesta kehitysmaakaupan lisäämistä kohtaan. "Päivittäin tulee yrityksiltä pari kolme puhelinsoittoa ... niissä esitetään usein hyviä projekti-ideoita ... Osallistumisemme näihin projekteihin on yritysten kannalta tullut yhä tärkeämmäksi. ... Suurin mahdollisuutemme on rahoittaa projektien suunnittelutyötä, ja tämän pitäisi pitkän päälle auttaa myös laitevientiämme."

    Tuomioja kommentoi kehityssuuntaa happamasti 18. helmikuuta 1979 Helsingin Sanomissa. "...kehitysyhteistyöosasto on muuttumassa virastoksi, joka käsittelee pääasiassa yksityiseltä elinkeinoelämältä saapuvia avunpyyntöjä. Kun elinkeinoelämä on pitkän horroksen jälkeen havainnut kehitysyhteistyön mahdollisuudet, siellä on päässyt vallalle jonkinlainen nousukasmieliala. Rahat yritetään saada suoraan elinkeinoelämän hyväksi."

    Kehitysyhteistyöosaston osastopäällikkö Mauri Eggert selvitti 19. maaliskuuta 1981 Kauppakamarilehdessä, miksi yritysten mukaantulo on hänen mielestään kannatettavaa. "Kehitysyhteistyövarojen huomattava kasvu viime vuosina on lisännyt myös suomalaisen elinkeinoelämän kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan ... Kehitysyhteistyön kautta saatu suoranainen palaute on tukenut Suomen työllisyyttä ja suomalaisten yritysten kilpailukyky on parantunut."

    Toimittaja Johan von Bonsdorff paheksui 13. elokuuta 1982 Kansan Uutisissa avun yrityskytkentää ja suuntaa. "Teollisuuslaitokset ottavat jopa suoraan yhteyttä alikehittyneen maan johtajiin, neuvottelevat kaupat valmiiksi ja voivat sitten hallitukselle esittää, että se maa haluaa nimenomaan meidän tuotteemme. Tuloksena on mahtava kone tai valtaisa rakennuskomponentti >

    >Jakson lopulla suuntauduttiin vielä yhteen merkittävään uudistukseen. Avun antamista alettiin ehdollistaa tavalla, joka siihenastisessa yhteistyössä olisi tulkittu puuttumiseksi vastaanottajamaan sisäisiin asioihin ja jota olisi sen vuoksi pidetty täysin sopimattomana.

    Varhainen maininta uudenlaisesta ehdollistamisesta löytyy 25. maaliskuuta 1985 Kauppalehden julkaisemasta toimittaja Hannu Pesosen jutusta "Pohjoismainen ristiretki". Siinä Pesonen selosti Pohjoismaiden loppusyksyllä 1984 tekemää uudelleenarviota yhteistyöstä Tansanian kanssa.

    "Apua sitouduttiin antamaan yhä edelleen, jopa tähänastista enemmän. Sen edellytykset saneltiin kuitenkin hyvin selkeästi: Tansanian on syytä alkaa seurata Kansainvälisen valuuttarahaston edellyttämää talouspolitiikkaa", Pesonen kirjoitti.

    Seuraavien vuosien aikana maailmalla ja Suomessa tuli julkisuuteen tietoja yhä useamman kehitysmaan joutumisesta samaan asemaan kuin Tansania 1980-luvun puolivälissä. Ne eivät saisi luottoja, eivätkä kehitysapua, elleivät ne muuta politiikkaansa Kansainvälisen valuuttarahaston vaatiman talouden rakennesopeutusohjelman mukaiseksi.>

    Linikssä paljon lisää tarinaa..

    http://www.artto.kaapeli.fi/kyo40/osa2

    vaaditut rakennesopeutusohjelmat aiheuttivat pahaa jälkeä kehitysmaissa, niin Afrikassa kuin Etelä-Amerikassakin sekä entisissä Itäblokin maissa, jopa Neuvostoliitto/Venäjä meni polvilleen.

    Äänestä

  • .......... kirjoitti:

    >Pohjoismaat ovat keskittäneet apunsa samoihin alueisiin ja jopa samoille maille. Vasta 1990-luvulla Suomi erkani pohjoismaisesta ryhmästä, kun Afrikan - ja samalla köyhimpien maiden - osuus laski ja EU korvasi YK:n tärkeimpänä monenkeskisen avun kanavana.

    - Vuosikymmenen lopulla Kiinasta tuli Suomen merkittävin avunsaaja, mikä osoitti kaupallisten etujen ohittaneen jopa poliittisen harkinnan, Siitonen toteaa.>

    http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/80146.html

    >Apua on jaettu perinteisesti poliittisin perustein liittolaismaille. Näin esimerkiksi pidemmälle kehittyneet maat ovat saattaneet saada enemmän apua kuin kaikista köyhimmät. Heti kylmän sodan jälkeen apua vähennettiin tuntuvasti (esimerkiksi Suomessa, joskin sen sanotaan liittyvän enemmän kotimaan talouden lamaan kuin maailmanpolitiikkaan). Nykyään varsin yleisesti katsotaan myös, että vientiluottoina annettu apu on ollut usein lähinnä antajamaan omien yritysten tukemista>

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysapu


    Omalla tavallan hauskakin kehitysavun pikku historiikki

    >"Aikaisemmin kehitysyhteistyössä kiinnitettiin enemmän huomiota palveluprojekteihin ja se ponnistautui ihmisten kehitystarpeista. Nykyinen apumme perustuu omiin taloudellisiin pakotteisiimme eli tekniikkamme hyödyntämiseen ja teollisuutemme myymiseen jossain muualla." Näin kuvaili Suomenmaa 7. toukokuuta 1982 Suomen kehitysmaatutkimuksen uranuurtajiin kuuluvan Marja-Liisa Swantzin esittämää arvostelua.

    Kehitysyhteistyöosaston vetäjä Wilhelm Breitenstein totesi Talouselämä-lehden numerossa 15-1978 olevansa myönteisesti yllättynyt suomalaisten yritysten aktiivisuudesta kehitysmaakaupan lisäämistä kohtaan. "Päivittäin tulee yrityksiltä pari kolme puhelinsoittoa ... niissä esitetään usein hyviä projekti-ideoita ... Osallistumisemme näihin projekteihin on yritysten kannalta tullut yhä tärkeämmäksi. ... Suurin mahdollisuutemme on rahoittaa projektien suunnittelutyötä, ja tämän pitäisi pitkän päälle auttaa myös laitevientiämme."

    Tuomioja kommentoi kehityssuuntaa happamasti 18. helmikuuta 1979 Helsingin Sanomissa. "...kehitysyhteistyöosasto on muuttumassa virastoksi, joka käsittelee pääasiassa yksityiseltä elinkeinoelämältä saapuvia avunpyyntöjä. Kun elinkeinoelämä on pitkän horroksen jälkeen havainnut kehitysyhteistyön mahdollisuudet, siellä on päässyt vallalle jonkinlainen nousukasmieliala. Rahat yritetään saada suoraan elinkeinoelämän hyväksi."

    Kehitysyhteistyöosaston osastopäällikkö Mauri Eggert selvitti 19. maaliskuuta 1981 Kauppakamarilehdessä, miksi yritysten mukaantulo on hänen mielestään kannatettavaa. "Kehitysyhteistyövarojen huomattava kasvu viime vuosina on lisännyt myös suomalaisen elinkeinoelämän kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan ... Kehitysyhteistyön kautta saatu suoranainen palaute on tukenut Suomen työllisyyttä ja suomalaisten yritysten kilpailukyky on parantunut."

    Toimittaja Johan von Bonsdorff paheksui 13. elokuuta 1982 Kansan Uutisissa avun yrityskytkentää ja suuntaa. "Teollisuuslaitokset ottavat jopa suoraan yhteyttä alikehittyneen maan johtajiin, neuvottelevat kaupat valmiiksi ja voivat sitten hallitukselle esittää, että se maa haluaa nimenomaan meidän tuotteemme. Tuloksena on mahtava kone tai valtaisa rakennuskomponentti >

    >Jakson lopulla suuntauduttiin vielä yhteen merkittävään uudistukseen. Avun antamista alettiin ehdollistaa tavalla, joka siihenastisessa yhteistyössä olisi tulkittu puuttumiseksi vastaanottajamaan sisäisiin asioihin ja jota olisi sen vuoksi pidetty täysin sopimattomana.

    Varhainen maininta uudenlaisesta ehdollistamisesta löytyy 25. maaliskuuta 1985 Kauppalehden julkaisemasta toimittaja Hannu Pesosen jutusta "Pohjoismainen ristiretki". Siinä Pesonen selosti Pohjoismaiden loppusyksyllä 1984 tekemää uudelleenarviota yhteistyöstä Tansanian kanssa.

    "Apua sitouduttiin antamaan yhä edelleen, jopa tähänastista enemmän. Sen edellytykset saneltiin kuitenkin hyvin selkeästi: Tansanian on syytä alkaa seurata Kansainvälisen valuuttarahaston edellyttämää talouspolitiikkaa", Pesonen kirjoitti.

    Seuraavien vuosien aikana maailmalla ja Suomessa tuli julkisuuteen tietoja yhä useamman kehitysmaan joutumisesta samaan asemaan kuin Tansania 1980-luvun puolivälissä. Ne eivät saisi luottoja, eivätkä kehitysapua, elleivät ne muuta politiikkaansa Kansainvälisen valuuttarahaston vaatiman talouden rakennesopeutusohjelman mukaiseksi.>

    Linikssä paljon lisää tarinaa..

    http://www.artto.kaapeli.fi/kyo40/osa2

    Ainakin Afrikassa käytetään sotimiseen sama määrä rahaa, kuin mitä saadaan kehitysapua. Eikä taida Suomi myydä aseita afrikkaan, mikä hyvä onkin, mutta sinänsä outoa että suomalaisetkin sponsoroivat afrikan sotavarustelua veronmaksajien rahoilla.

    Äänestä

  • Länsimainen kirjoitti:

    Ainakin Afrikassa käytetään sotimiseen sama määrä rahaa, kuin mitä saadaan kehitysapua. Eikä taida Suomi myydä aseita afrikkaan, mikä hyvä onkin, mutta sinänsä outoa että suomalaisetkin sponsoroivat afrikan sotavarustelua veronmaksajien rahoilla.

    sotiin joita rakennesopeutusohjelmat ovat aiheuttaneet.

    "Älkäämme tuomitko kehitysmaiden hallituksia - ne ovat heikkoja, niillä on sekä länsimaiset imperialistit että oman maansa köyhät pelättävinään. Niillä ei voi olla riittävää sotilaallista , taloudellista ja poliittista mahtia kilpaillakseen länsimaiden kanssa tai pitääkseen yllä siedettävän näköistä systeemiä. Diktaattorit eivät ole muuta kuin lännen sätkynukkeja. Ranska nosti Idi Aminin ja Bokassan, englantilaiset Nigerian sotilashallituksen. Kaikissa Afrikan maissa on samantapaiset pulmat, olipa niissä hallitusmuoto mikä hyvänsä. Todellinen valta ei asu siellä. Poliittinenkaan valta ei missään merkityksellisessä mielessä olla kansalla kun taloudellinen valta asuu muualla. Kehitysmaiden politiikoilla ei ole muitakaan vaihtoehtoja kuin kumartaa läntistä rahamahtia. Kansa on levotonta, tyytymätöntä eikä luota hallituksiin ja niiden sanomiin - näin on kaikkialla maailmassa."

    http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=92

    Äänestä

  • aseita.. kirjoitti:

    sotiin joita rakennesopeutusohjelmat ovat aiheuttaneet.

    "Älkäämme tuomitko kehitysmaiden hallituksia - ne ovat heikkoja, niillä on sekä länsimaiset imperialistit että oman maansa köyhät pelättävinään. Niillä ei voi olla riittävää sotilaallista , taloudellista ja poliittista mahtia kilpaillakseen länsimaiden kanssa tai pitääkseen yllä siedettävän näköistä systeemiä. Diktaattorit eivät ole muuta kuin lännen sätkynukkeja. Ranska nosti Idi Aminin ja Bokassan, englantilaiset Nigerian sotilashallituksen. Kaikissa Afrikan maissa on samantapaiset pulmat, olipa niissä hallitusmuoto mikä hyvänsä. Todellinen valta ei asu siellä. Poliittinenkaan valta ei missään merkityksellisessä mielessä olla kansalla kun taloudellinen valta asuu muualla. Kehitysmaiden politiikoilla ei ole muitakaan vaihtoehtoja kuin kumartaa läntistä rahamahtia. Kansa on levotonta, tyytymätöntä eikä luota hallituksiin ja niiden sanomiin - näin on kaikkialla maailmassa."

    http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=92

    Onko biologisia aseita jo kokeiltu riittävästi käytännössä? Eikö nyt olisi sen aika. Onhan toki paljon humaanimpaa kuolla nopeasti tällaiseen kun kitua ja kuihtua nälkään. Olkaamme siis inhimillisiä ja kerätkäämme rahaa biologisten aseiden koekäyttöön Afrikassa.

    Äänestä

  • Apurahakuvanveistäjä kirjoitti:

    Onko biologisia aseita jo kokeiltu riittävästi käytännössä? Eikö nyt olisi sen aika. Onhan toki paljon humaanimpaa kuolla nopeasti tällaiseen kun kitua ja kuihtua nälkään. Olkaamme siis inhimillisiä ja kerätkäämme rahaa biologisten aseiden koekäyttöön Afrikassa.

    ei tuollaisia saa ehdotella, sitä kai sanotaan jonkinlaiseksi rasismiksi :)

    No pahimmat salaliittoteoreetikot vaittävät, että AIDS olisi "ihmisen luoma apinatauti" ja toisaalta jenkkien PNAC-suunnitelmassa on kohta:

    "Arvostelijat ottavat usein esille myös raportin kohdan, jossa sanotaan: "kehittyneet biologisen sodankäynnin muodot, jotka voidaan suunnata tiettyihin genotyyppeihin, saattavat muuttaa biologisen sodankäynnin kauhun valtakunnasta poliittisesti käyttökelpoiseksi työkaluksi." PNAC:n vastustajat pitävät tätä todisteena ryhmän rajusta rasistisuudesta, sillä kuvatunlaisilla aseilla voitaisiin hyökätä yksittäisiä etnisiä kansanryhmiä vastaan.

    PNAC:n jäseninä ovat vaikuttaneet esimerkiksi George W. Bushin veli ja Floridan kuvernööri Jeb Bush, varapresidentti Dick Cheney, entinen puolustusministeri Donald Rumsfeld, USA:n YK-suurlähettiläs John Bolton sekä Maailmanpankin pääjohtaja Paul Wolfowitz. Ryhmällä on siis vahvat siteet presidentti Bushin hallintoon."

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Project_for_the_New_American_Century

    Äänestä

  • ne.. kirjoitti:

    vaaditut rakennesopeutusohjelmat aiheuttivat pahaa jälkeä kehitysmaissa, niin Afrikassa kuin Etelä-Amerikassakin sekä entisissä Itäblokin maissa, jopa Neuvostoliitto/Venäjä meni polvilleen.

    Venäjäkin kyykkyyn ja saihan Suomikin oman lamansa.

    >Gorbatshovin mukaan 1990-luvun alun talousuudistukset Venäjällä romuttivat täysin maan taloudellisen sekä sosiaalisen tasapainon , mahdollistivat Venäjän kansallisomaisuuden – pääasiassa luonnonvarojen – vapaan ryöstelyn, sekä köyhdyttivät suurimman osan maan väestöstä.
    - Itsenäisen Venäjän ensimmäiset hallitukset työskentelivät täysin Kansainvälisen valuuttarahaston talutusnuorassa ja siksi maata oli tuohon aikaan vaikea kutsua edes itsenäiseksi, Gorbatshov kommentoi. Hänen mukaansa länsi tuki tuolloin voimakkasti Venäjän johtoa ja jo tuolloin venäläisille heräsivät omat epäilyksensä läntistä apua kohtaan.

    - On absurdia olettaa, että Venäjä myös tulevaisuudessa toimisi muiden maiden kynnysmattona ja globaalina kerjäläisenä, Gorbatshov korosti.>

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000009&posting=22000000034683493

    Äänestä

  • ne.. kirjoitti:

    kehitysapaurahat palaavat moninkertaisina länsaimaihin, onhan kehitysapurahat sidottu yleensä ostoihin antajamaista, eli asia ei ole noin yksioikoinen, tämä selitetään noissa linkeissä.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000074&posting=22000000026595189

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000074&posting=22000000022556450

    niistä kehitysapurahoista 90%:a menee heimopäälliköiden ylelliseen elämään.

    Mitä Suomi on saanut takaisin?
    Kymmeniätuhansia rikollisia elätettäväksi.

    Äänestä

  • Länsimainen kirjoitti:

    "kehitysapaurahat palaavat moninkertaisina länsaimaihin, onhan kehitysapurahat sidottu yleensä ostoihin antajamaista, eli asia ei ole noin yksioikoinen, tämä selitetään noissa linkeissä."

    Tuo voinee monessa tapauksessa pitää paikkansa, mutta ostaako kehitysmaat mitään Suomesta? Eli saako Suomi vastinetta kehitysapurahoilleen?

    Puoli-ilmaisia raaka-aineita - mm. Kongosta titaania ...

    Äänestä

  • .......... kirjoitti:

    >Pohjoismaat ovat keskittäneet apunsa samoihin alueisiin ja jopa samoille maille. Vasta 1990-luvulla Suomi erkani pohjoismaisesta ryhmästä, kun Afrikan - ja samalla köyhimpien maiden - osuus laski ja EU korvasi YK:n tärkeimpänä monenkeskisen avun kanavana.

    - Vuosikymmenen lopulla Kiinasta tuli Suomen merkittävin avunsaaja, mikä osoitti kaupallisten etujen ohittaneen jopa poliittisen harkinnan, Siitonen toteaa.>

    http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/80146.html

    >Apua on jaettu perinteisesti poliittisin perustein liittolaismaille. Näin esimerkiksi pidemmälle kehittyneet maat ovat saattaneet saada enemmän apua kuin kaikista köyhimmät. Heti kylmän sodan jälkeen apua vähennettiin tuntuvasti (esimerkiksi Suomessa, joskin sen sanotaan liittyvän enemmän kotimaan talouden lamaan kuin maailmanpolitiikkaan). Nykyään varsin yleisesti katsotaan myös, että vientiluottoina annettu apu on ollut usein lähinnä antajamaan omien yritysten tukemista>

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysapu


    Omalla tavallan hauskakin kehitysavun pikku historiikki

    >"Aikaisemmin kehitysyhteistyössä kiinnitettiin enemmän huomiota palveluprojekteihin ja se ponnistautui ihmisten kehitystarpeista. Nykyinen apumme perustuu omiin taloudellisiin pakotteisiimme eli tekniikkamme hyödyntämiseen ja teollisuutemme myymiseen jossain muualla." Näin kuvaili Suomenmaa 7. toukokuuta 1982 Suomen kehitysmaatutkimuksen uranuurtajiin kuuluvan Marja-Liisa Swantzin esittämää arvostelua.

    Kehitysyhteistyöosaston vetäjä Wilhelm Breitenstein totesi Talouselämä-lehden numerossa 15-1978 olevansa myönteisesti yllättynyt suomalaisten yritysten aktiivisuudesta kehitysmaakaupan lisäämistä kohtaan. "Päivittäin tulee yrityksiltä pari kolme puhelinsoittoa ... niissä esitetään usein hyviä projekti-ideoita ... Osallistumisemme näihin projekteihin on yritysten kannalta tullut yhä tärkeämmäksi. ... Suurin mahdollisuutemme on rahoittaa projektien suunnittelutyötä, ja tämän pitäisi pitkän päälle auttaa myös laitevientiämme."

    Tuomioja kommentoi kehityssuuntaa happamasti 18. helmikuuta 1979 Helsingin Sanomissa. "...kehitysyhteistyöosasto on muuttumassa virastoksi, joka käsittelee pääasiassa yksityiseltä elinkeinoelämältä saapuvia avunpyyntöjä. Kun elinkeinoelämä on pitkän horroksen jälkeen havainnut kehitysyhteistyön mahdollisuudet, siellä on päässyt vallalle jonkinlainen nousukasmieliala. Rahat yritetään saada suoraan elinkeinoelämän hyväksi."

    Kehitysyhteistyöosaston osastopäällikkö Mauri Eggert selvitti 19. maaliskuuta 1981 Kauppakamarilehdessä, miksi yritysten mukaantulo on hänen mielestään kannatettavaa. "Kehitysyhteistyövarojen huomattava kasvu viime vuosina on lisännyt myös suomalaisen elinkeinoelämän kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan ... Kehitysyhteistyön kautta saatu suoranainen palaute on tukenut Suomen työllisyyttä ja suomalaisten yritysten kilpailukyky on parantunut."

    Toimittaja Johan von Bonsdorff paheksui 13. elokuuta 1982 Kansan Uutisissa avun yrityskytkentää ja suuntaa. "Teollisuuslaitokset ottavat jopa suoraan yhteyttä alikehittyneen maan johtajiin, neuvottelevat kaupat valmiiksi ja voivat sitten hallitukselle esittää, että se maa haluaa nimenomaan meidän tuotteemme. Tuloksena on mahtava kone tai valtaisa rakennuskomponentti >

    >Jakson lopulla suuntauduttiin vielä yhteen merkittävään uudistukseen. Avun antamista alettiin ehdollistaa tavalla, joka siihenastisessa yhteistyössä olisi tulkittu puuttumiseksi vastaanottajamaan sisäisiin asioihin ja jota olisi sen vuoksi pidetty täysin sopimattomana.

    Varhainen maininta uudenlaisesta ehdollistamisesta löytyy 25. maaliskuuta 1985 Kauppalehden julkaisemasta toimittaja Hannu Pesosen jutusta "Pohjoismainen ristiretki". Siinä Pesonen selosti Pohjoismaiden loppusyksyllä 1984 tekemää uudelleenarviota yhteistyöstä Tansanian kanssa.

    "Apua sitouduttiin antamaan yhä edelleen, jopa tähänastista enemmän. Sen edellytykset saneltiin kuitenkin hyvin selkeästi: Tansanian on syytä alkaa seurata Kansainvälisen valuuttarahaston edellyttämää talouspolitiikkaa", Pesonen kirjoitti.

    Seuraavien vuosien aikana maailmalla ja Suomessa tuli julkisuuteen tietoja yhä useamman kehitysmaan joutumisesta samaan asemaan kuin Tansania 1980-luvun puolivälissä. Ne eivät saisi luottoja, eivätkä kehitysapua, elleivät ne muuta politiikkaansa Kansainvälisen valuuttarahaston vaatiman talouden rakennesopeutusohjelman mukaiseksi.>

    Linikssä paljon lisää tarinaa..

    http://www.artto.kaapeli.fi/kyo40/osa2

    Tuomioja on ollut kautta-aikain fiksumpia ministereitä.

    Äänestä

  • HahHahHaa kirjoitti:

    niistä kehitysapurahoista 90%:a menee heimopäälliköiden ylelliseen elämään.

    Mitä Suomi on saanut takaisin?
    Kymmeniätuhansia rikollisia elätettäväksi.

    Omat rikolliset Madagaskarille?

    Äänestä

  • Länsimainen kirjoitti:

    Ainakin Afrikassa käytetään sotimiseen sama määrä rahaa, kuin mitä saadaan kehitysapua. Eikä taida Suomi myydä aseita afrikkaan, mikä hyvä onkin, mutta sinänsä outoa että suomalaisetkin sponsoroivat afrikan sotavarustelua veronmaksajien rahoilla.

    Mikä on nykyään maailman sotivin valtio?

    Äänestä

  • HahHahHaa kirjoitti:

    niistä kehitysapurahoista 90%:a menee heimopäälliköiden ylelliseen elämään.

    Mitä Suomi on saanut takaisin?
    Kymmeniätuhansia rikollisia elätettäväksi.

    Oletko persu?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuomioja on ollut kautta-aikain fiksumpia ministereitä.

    Pitkäaikaisin ulkoministeri

    Äänestä

  • Länsimainen kirjoitti:

    Ainakin Afrikassa käytetään sotimiseen sama määrä rahaa, kuin mitä saadaan kehitysapua. Eikä taida Suomi myydä aseita afrikkaan, mikä hyvä onkin, mutta sinänsä outoa että suomalaisetkin sponsoroivat afrikan sotavarustelua veronmaksajien rahoilla.

    Kuinka paljon valkoisen läsnäolo ja sen varjo vaikuttavat noihin Afrikan omiin sotiin? Ketkä ovat piirtäneet noita valtiorajoja? Vrt. Lähi-idästä Pivot ja Sykes (googlaa, jos haluat).

    Äänestä

Länsi on ryöstänyt jo riittävästi kehitysmaita, on velanmaksun aika.

Äänestä
  • maksa sitten velkasi jos olet lainannut.ÄLÄKÄ TULE KITISEMÄÄN.

    Äänestä

  • potku kirjoitti:

    maksa sitten velkasi jos olet lainannut.ÄLÄKÄ TULE KITISEMÄÄN.

    Olisi tutkittava raha-, materia- ja valtavirtoja, niin voisi ymmärtää miksi nämä velat ovat meille siunaantuneet.

    Äänestä

  • havaittavissa kirjoitti:

    Olisi tutkittava raha-, materia- ja valtavirtoja, niin voisi ymmärtää miksi nämä velat ovat meille siunaantuneet.

    Milloin ajattelit maksaa velkasi niille nykyisten köyhien maiden asukkaille, joiden halpatyöllä teetettyjä tuotteita sinäkin jatkuvasti kulutat?

    Vai mahtaako velanmaksun ainoa edellytys olla musta naama?

    Äänestä

  • rahasi varmasti? kirjoitti:

    Milloin ajattelit maksaa velkasi niille nykyisten köyhien maiden asukkaille, joiden halpatyöllä teetettyjä tuotteita sinäkin jatkuvasti kulutat?

    Vai mahtaako velanmaksun ainoa edellytys olla musta naama?

    Mitä vitun velkaa minä olen kenellekään joka tekee vaatteita jossain halvalla? On se niin kumma kun kaikki on valkosen miehen vika ja syy jos jossain joku tekee jossain vinkuintiassa orjapalkalla vaatteita.

    Äänestä

  • reinhardt kirjoitti:

    Mitä vitun velkaa minä olen kenellekään joka tekee vaatteita jossain halvalla? On se niin kumma kun kaikki on valkosen miehen vika ja syy jos jossain joku tekee jossain vinkuintiassa orjapalkalla vaatteita.

    lisääntyvän kulutusnäyttötalousmahdollisuuden saanut.

    Äänestä

  • Ainoita velallisia ovat kehitysmaat. Heille on syydetty vuosien varrella tukea ja lainaa noin 10 000 Marshall-avun verran. Tuloksena ainoastaan entistä suurempi nälkää näkevien määrä.

    Nyt on aika lunastaa nämä rahat takaisin. He ovat meille sen velkaa.

    Äänestä

  • Nii-in. Koskas ne kehitysmaat muuten oikein aikovat maksaa velkansa? He ovat mittavan summan näiden kaikkien avustustenkin jälkeen vielä velkaa. On kyllä täysin selvää ettemme niitä rahoja tule näkemään. Ovathan ne kulutettu iät ajat sitten rommia juoden ja riippukeinussa maaten ja piereskellen, länsimaiden tyhmyydelle naureskel-lel-len.

    Afrikkaan on syydetty lainojen (mitä eivät tule koskaan maksamaan takaisin) lisäksi yli 10 000 kertaa Marshall-avun määrä. Mikä on tulos? Entistä suurempi katastrofi ja nälänhätä. Jo riittää risupartojen ja pyöreärillisten vouhotus. Lainatkaa itse omistanne jos on liikaa kaikkien kangaskassien ostamisen jälkeen.

    Miten voi muuten olla mahdollista että ympäri maailman afrikkalaisia pidetään laiskoina ja saamattomina? Jopa Perun intiaanien keskuudessa on aivan yleinen sananlasku: "laiska kuin n.....i". Mistä tämä maailmanlaajuinen konsensus tietyn rodun ihmisiä kohtaan? Tyhjästäkö se on nyhjäisty?

    Äänestä

  • PenttiOskariKangas kirjoitti:

    Nii-in. Koskas ne kehitysmaat muuten oikein aikovat maksaa velkansa? He ovat mittavan summan näiden kaikkien avustustenkin jälkeen vielä velkaa. On kyllä täysin selvää ettemme niitä rahoja tule näkemään. Ovathan ne kulutettu iät ajat sitten rommia juoden ja riippukeinussa maaten ja piereskellen, länsimaiden tyhmyydelle naureskel-lel-len.

    Afrikkaan on syydetty lainojen (mitä eivät tule koskaan maksamaan takaisin) lisäksi yli 10 000 kertaa Marshall-avun määrä. Mikä on tulos? Entistä suurempi katastrofi ja nälänhätä. Jo riittää risupartojen ja pyöreärillisten vouhotus. Lainatkaa itse omistanne jos on liikaa kaikkien kangaskassien ostamisen jälkeen.

    Miten voi muuten olla mahdollista että ympäri maailman afrikkalaisia pidetään laiskoina ja saamattomina? Jopa Perun intiaanien keskuudessa on aivan yleinen sananlasku: "laiska kuin n.....i". Mistä tämä maailmanlaajuinen konsensus tietyn rodun ihmisiä kohtaan? Tyhjästäkö se on nyhjäisty?

    "Jokaista kehitysapueuroa kohden maista katoaa laittomasti noin yhdeksän euroa pääomia etenkin ulkomaisten suuryritysten verojärjestelyjen vuoksi.

    Kehitysmaista lähtevän laittoman pääomapaon suuruudeksi arvioidaan nykyisin 680–800 miljardia euroa, kun rikkaiden maiden kehitysmaille maksama virallinen kehitysapu oli viime vuonna reilut 80 miljardia euroa.

    "Kehitysmaat tarvitsivat nämä varat oman hyvinvointinsa parantamiseen varsinkin näinä talous-, ruoka- ja ilmastokriisiaikoina. Kyse ei ole vain saamatta jäävistä verotuloista, vaan myös maiden omien yritysten toimintaedellytysten parantamisesta"

    http://www.kepa.fi/uutiset/7492

    Äänestä

  • potku kirjoitti:

    maksa sitten velkasi jos olet lainannut.ÄLÄKÄ TULE KITISEMÄÄN.

    maksatko Sinä?

    Äänestä

  • Maksaako Suomi osuutensa kehitysmaaryöstöstä?

    Äänestä

  • PenttiOskariKangas kirjoitti:

    Nii-in. Koskas ne kehitysmaat muuten oikein aikovat maksaa velkansa? He ovat mittavan summan näiden kaikkien avustustenkin jälkeen vielä velkaa. On kyllä täysin selvää ettemme niitä rahoja tule näkemään. Ovathan ne kulutettu iät ajat sitten rommia juoden ja riippukeinussa maaten ja piereskellen, länsimaiden tyhmyydelle naureskel-lel-len.

    Afrikkaan on syydetty lainojen (mitä eivät tule koskaan maksamaan takaisin) lisäksi yli 10 000 kertaa Marshall-avun määrä. Mikä on tulos? Entistä suurempi katastrofi ja nälänhätä. Jo riittää risupartojen ja pyöreärillisten vouhotus. Lainatkaa itse omistanne jos on liikaa kaikkien kangaskassien ostamisen jälkeen.

    Miten voi muuten olla mahdollista että ympäri maailman afrikkalaisia pidetään laiskoina ja saamattomina? Jopa Perun intiaanien keskuudessa on aivan yleinen sananlasku: "laiska kuin n.....i". Mistä tämä maailmanlaajuinen konsensus tietyn rodun ihmisiä kohtaan? Tyhjästäkö se on nyhjäisty?

    Entä jos valkoinen ei oli koskaan astunut jalallaan Afrikkaan?

    Äänestä

  • Maksuaika on koittanut!

    Äänestä

  • rahasi varmasti? kirjoitti:

    Milloin ajattelit maksaa velkasi niille nykyisten köyhien maiden asukkaille, joiden halpatyöllä teetettyjä tuotteita sinäkin jatkuvasti kulutat?

    Vai mahtaako velanmaksun ainoa edellytys olla musta naama?

    Ellet saisi kehitysmaiden raaka-aineryöstöllä tehtyjä tavaroita, jäisit monesta paitsi.

    Äänestä

  • reinhardt kirjoitti:

    Mitä vitun velkaa minä olen kenellekään joka tekee vaatteita jossain halvalla? On se niin kumma kun kaikki on valkosen miehen vika ja syy jos jossain joku tekee jossain vinkuintiassa orjapalkalla vaatteita.

    Ahaa, ostat hugobossia ja burberryä ... Ok.

    Äänestä

  • PenttiOskariKangas kirjoitti:

    Nii-in. Koskas ne kehitysmaat muuten oikein aikovat maksaa velkansa? He ovat mittavan summan näiden kaikkien avustustenkin jälkeen vielä velkaa. On kyllä täysin selvää ettemme niitä rahoja tule näkemään. Ovathan ne kulutettu iät ajat sitten rommia juoden ja riippukeinussa maaten ja piereskellen, länsimaiden tyhmyydelle naureskel-lel-len.

    Afrikkaan on syydetty lainojen (mitä eivät tule koskaan maksamaan takaisin) lisäksi yli 10 000 kertaa Marshall-avun määrä. Mikä on tulos? Entistä suurempi katastrofi ja nälänhätä. Jo riittää risupartojen ja pyöreärillisten vouhotus. Lainatkaa itse omistanne jos on liikaa kaikkien kangaskassien ostamisen jälkeen.

    Miten voi muuten olla mahdollista että ympäri maailman afrikkalaisia pidetään laiskoina ja saamattomina? Jopa Perun intiaanien keskuudessa on aivan yleinen sananlasku: "laiska kuin n.....i". Mistä tämä maailmanlaajuinen konsensus tietyn rodun ihmisiä kohtaan? Tyhjästäkö se on nyhjäisty?

    Afrikassa on tarvinnut tehdä vähemmän töitä - hedelmät putoavat puista suoraan käteen.

    Äänestä

  • Saksa aloitti velan maksun ... 👍👏👌

    Äänestä

  • Economisti kirjoitti:

    Ainoita velallisia ovat kehitysmaat. Heille on syydetty vuosien varrella tukea ja lainaa noin 10 000 Marshall-avun verran. Tuloksena ainoastaan entistä suurempi nälkää näkevien määrä.

    Nyt on aika lunastaa nämä rahat takaisin. He ovat meille sen velkaa.

    Miten lunastaa - atomipommillako?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ellet saisi kehitysmaiden raaka-aineryöstöllä tehtyjä tavaroita, jäisit monesta paitsi.

    Kobolttia Kongista Suomeen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Saksa aloitti velan maksun ... 👍👏👌

    Mitäpä helvettiä se Suomelle kuuluu? Ymmärrät varmaan ettei meillä ole mitään tekemistä Saksan tai muidenkaan eurooppalaisten maiden kanssa? Olemme pohjoismaat..ta-dah. Woke pentu ei taas tiedä mitään.

    Äänestä

"Kehitysmaatuen kansallinen häpeä voidaan hoitaa yksinkertaisella tavalla. Kun valtiomme ei maksa riittävästi, niin kansalainen itse voisi maksaa nettotuloistaan haluamansa summan, saaden "verohelpotuksen jalosta teostansa omaksi edukseen. Kun kansalainen ei tiedä miten raha suunnataan - avaa valtio asianmukaiset tilit, ja mm. SPR, Kirkon ulkomaanapu ja muut rehelliset inhimillisyyden ymmärtäjät kanavoivat kansalaisten rahat oikeasti tarvitseville."


Jokainen kehitysmaata tukeva on vastuussa ilmastonmuutoksesta ja väestöpommista. He ovat tulevien sukupolvien murhaajia. Ainut pakolaisuuden hyväksyttävissä oleva muoto on viedä risupartoja ja humanisteja liuhuletistä vetäen rikkaista maista köyhiin.

"Tunnetusti valkoinen mies Euroopasta löytöretkeili itsensä maailman herraksi ryöstäen Afrikat, Amerikat ja Aasiat kolonnialismin "oikeuttamana". Valloitus- ja toisten asioihin puuttumisoperaatiot siunattiin ristillä ja vahvistettiin miekalla. Valkoinen, myöhemmin markkinatalousmies, ryösti jopa työvoiman sananmukaisesti orjikseen"

Tervetuloa luontoon Ilkka Luoma. Vahvempi voittaa. Ei muurahaiskeko maksa heikommalle muurahaiskeolle mitään "velkoja".

"Kehitysmaiden taloudellinen ryöstö etenee tänä päivänäkin. Ilman halpoja raaka-aineita, itsellemme hamuttuja jatkojalostamisen toimia ja korkeajalosteiden katteellista maasta vientiä, osin takaisin kehitys- eli raaka-aineiden lähtömaihin - takaa toistaiseksi kulutusjuhlamme maailman suurimmalla ekologisella jalanjäljellä."

Totta. Ongelma onkin siinä että kehitysmaat tuppaavat vaurastumaan ja kasvattamaan ekologista jalanjälkeään. On siis maailman tilan kannalta ehdottoman välttävää ryöstää heidän halpoja raaka-aineita siten ettei heidän elintasonsa vaan pääse kasvamaan. Eli epäreilun kaupan henki on ainoa maailmalle lisäaikaa antava.

"Tuotantokustannuksiemme noustessa yli kipurajan - huomasi isänmaaton ja rajaton pääoma uudelleen kehitysmaiden mahdollisuudet. Nyt tehtaat siirtyvät Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan, Uruguaihin ja muihin väkirikkaisiin uusien markkinoiden ja raaka-aineiden maihin - tuottaen myös siirrettyä ostovoimaa sijoittumismaihinsa. On menossa businessorientoitunut ja vapaaehtoinen kulutusvoiman siirto pienipalkkaisille, jotta hekin pääsevät osalliseksi kulutuskasvujuhlallisuuksien luvattuun autuuteen. Näin kaikkialla kasvaa ekologinen jalanjälki."

Tämä onkin ongelma. Palkkojen pitäsi olla riittävän alhaiset jotta kehitysmaiden elintaso ja ekologinen jalanjälki ei nouse korkeammaksi. Voitaisiin harkita lapsityövoiman käyttöä ruokapalkalla. Toisaalta maapallon parhaaksi olisi toistaiseksi pidättyä auttamasta ylimittaiseksi paisunutta heinäsirkkaihmisbiomassaa ja odottaa ensin sen määrän puoliintumista ravinnonpulaan.


"Mikäli omaatuntoa kolkuttaa, olisi kansalaisille luotava mahdollisuudet lahjoittaa suoraan ostovoimaansa sitä rehellisesti tarvitseville sellaisella kohtuudella, että perinteet ja isiltä perityt hyväksi havaitut tavat voivat jatkua. Kaikkien maapallon ihmisten ei tarvitse alistua tavoillemme, vaan maapallolla vallitsee vapaus valita kullekkin reviirialueelle soveltuvat elintavat. Lännenmiehen ei aina tarvitse opettaa tapojansa - varsinkaan, jos niitä ei halulla oteta vastaan. Ristin ja miekan tie on kuljettu loppuun. "

Jep. Etenkin meidän olisi tullut pysyä poissa auttamasta nälkää näkeviä. Seurauksena tuli vain tuplamäärä nälkäisenä ammottavia suita ja inhimillisen katastrofin määrän lisääminen. Maapallon petturit kuten Bob Geldof, Kirkon ulkomaanavun antajat, kehitysmaiden auttajat jne. pitäisi saada vastuuseen teoistaan. Vähintäänkin heidät tulisi karkoittaa rikkaista länsimaista köyhiin. Sanomattakin on muuten selvää tämä ainut mahdollinen pakolaisuuden muoto. Eli siirtää rikkaista maista porukkaa köyhiin elämään vähemmällä elintasolla. Aloittakaamme näistä kehitysmaan paapojista ja tulevien sukupolvien murhaajista.

"Kehitysapu riittävästi on maapallollisesti rahan ja toimeentulomahdollisuuksien pankkiin laittoa. Toisten asioihin puuttumattomuus on rauhan takuutyötä pitkällä aikajaksolla. On markkinatalousmaille eduksi nostaa maapallolle hyödyksi tiedollista osaamista kaikkialle. Tiedon lisääminen nostaa itsellistä, reviirillistä ja alueellista itsetuntoa ymmärtämään ympäristömme kokonaistilaa. Kehitysapu on suunnattava osaamisen kasvattamiseen - ei niinkään kuluttamisen. "

Tässä tilanteessa ainut kehitysapu on asevienti tai kondomit. Väestön määrää on harvennettava ja nopeasti. Jonkinlainen biotäsmäase olisi myös inhimillinen ratkaisu. Tietysti säästyneet kehitysapurahat (ja "lainat") täytyy kohdentaa rajavalvontaan ja miinoitukseen jne. jotteivät sadat miljoonat nälkää näkevät pääsisi romahduttamaan rikkaita maita. Ruokapula tulee lähivuosina myös Eurooppaan ja siinä on perusvihreä humaani risuparta lujilla aatteineen.

"Maapallo on yhteinen elinmahdollisuuksiemme mahdollistaja auringon "loputtoman" energian alla. Vihreä vyöhyke takaa elomme meille, heille ja niille kaikille. Ympäristötietouden lisääminen on vastuullisin teko heille, jotka nyt aloittavat kaltaistamme kulutuksen kasvun tavoittelua - oletamme tässä, että ymmärtäisimme jo tämän. Ympäristöosaamisen vienti kehitysapuna on suurin ympäristöteko - mitä markkinatalousmies oppimistaan virheistä voisi tehdä. Esimerkkinä olo on ratkaisu ongelmille, jotka nyt vyöryvät tulvavuoksen lailla kaikkialla. EU on jo kantamassa korttaan kekoon, jopa osin yksipuolisin tavoittein. "

Jokaisen velvollisuus on nyt tehdä kaikkensa maailman väkiluvun pienentämiseksi. Valistus ja muu paapominen ei auttanut. Nyt ainut mahdollisuus on rajojen sulkeminen ja oman ylijäämäväestön valjastaminen ravinnontuotantoon. Kyllä tämä paviaanilauma astuu oikeaan kokoonsa aivan samanlaisten vaiheden jälkeen kuin muissakin eläinten liian suurissa populaatioissa, joten sikäli ei huolta.

"Vastuu muista on vastuuta itsestä - pitkän päälle. Nyt aikaansaatu kuilu kulutusjuhlamaiden, kehittyvien maiden ja kehitysmaiden kesken on laajeneva rako, jonka yli pitää saada osaamisen siirtosilta. Nyt voimme antaa vapaaehtoisesti, huomenna se voi olla myöhäistä, kun epätoivoiset ihmismassat lähtevät liikkeelle kuivuvista, tulvivista ja maaperäköyhtyvistä maista, joista puhdas vesi loppuu."

Meidän täytyykin olla valmiina vastaanottamaan tämä nälkäinen ihmisbiomassa. Heinäsirkkalauma. Sitä vastaan on käytävä kovin ja säälimättömin ottein. Miinoja, luoteja, liekinheittimiä, tutkia, rajavartiointia, ohjuksia jne. Tämä kaikki maksaa mutta kehitystuen loppuminen osaltaan toki kompensoi.

"Pelkät puheet jääkööt eduskuntaan - siirtykööt kansalaiset itsellisesti suoraan toimintaan, siirretään 1 % nettotuloistamme vastuuta kantavana tekona velan maksuksi heille, joilta otimme osaksi oman hyvinvointimme - näin takaamme itsellemme hiukan inhimillisemman huomisen puhtaammassa ympäristössä. "

Asiallista. Tosin pienin hienosäädöin. Siirretään se 1 % nettotuloistamme vastuuta kantavana tekona maksuksi rajojen sulkemiselle ja nälkäisten tuholaisparvien torjuntaan. Vapaaehtoisiakin tarvitaan rajoille. Kun määrätietoisesti torjumme nälkäiset ja janoiset karvattomien nisäkkäiden laumata, takaamme itsellemme hiukan inhimillisemmän huomisen puhtaammassa ympäristössä.

Äänestä

Kehitysmaille emme ole mitään velkaa. Piste. Päinvastoin ne ovat tähtitieteellisen summan velkaa kehittyneille maille. Tätä velkaa eivät tietenkään pysty koskaan maksamaan.

Mitään kehitystä näissä maissa ei ole tapahtunut lukuunottamatta väestökehitystä. Aids on antanut tosin lisäaikaa maapallolle.

Jostain kumman syystä sinne on kuitenkin syydetty kehitysapua vastikkeetta syntyvyyden sääntelyyn. Seuraukset ovat nähtävissä. Huolimatta kaiken maailman keräyksistä siellä on taas ylläri ylläri NÄLÄNHÄTÄ.

Jos ei ihmisiä olisi niin pirun paljon liikaa voisimme harkita vanhan kunnon orjuuden palauttamista kehitysmaiden asukeille. Nyt on liian myöhäistä siihenkin. He joutuvat kuolemaan nälkään koska maailman ravinnontuotanto ei enää kata kaikkia nälkäisiä suita.

Jonkinnäköinen nopea ja tehokas valistustyö olisi kyllä paikallaan. Voitaisiin valistaa kehitysmaita ammoisten aikojen käytännöstä, kannibalismista. Onhan suorastaan järjetöntä heittää maahan mätänemään hyvää proteiinipakkausta. Laihahan se tosin on, mutta kyllä siinä ravinteita riittää nälkäiselle. Turhaa ihmislihan syöntiä kaihdetaan. Niin makaaberilta ja paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin voisi ihmislihan käyttö ravintona olla tässä tilanteessa kehitysmaissa inhimillisin vaihtoehto!

Äänestä

Vastuullinen maailmankansalaisen kirjoitus, mutta kuinka vastuullisesti se otetaan vastaan. Tuo velka on tiedetty fakta, tosin veloista ei koskaan haluta puhua, jotta ne unohtuisivat.

Äänestä
  • Ainut tiedetty fakta on kehitysmaiden massiiviset velat länsimaille. Koskas aikovat maksaa? Miksi siitä ei puhuta? Halutaanko unohtaa?

    Äänestä

  • Kim Il Sung kirjoitti:

    Ainut tiedetty fakta on kehitysmaiden massiiviset velat länsimaille. Koskas aikovat maksaa? Miksi siitä ei puhuta? Halutaanko unohtaa?

    Ainu fakta on eurooppalainen kolonialismi

    Äänestä

  • Mikä on oikea kehitysmaa-apu?

    Äänestä

  • Kim Il Sung kirjoitti:

    Ainut tiedetty fakta on kehitysmaiden massiiviset velat länsimaille. Koskas aikovat maksaa? Miksi siitä ei puhuta? Halutaanko unohtaa?

    Ainut tiedetty fakta on lännen miehen kolonialismi

    Äänestä

  • Kim Il Sung kirjoitti:

    Ainut tiedetty fakta on kehitysmaiden massiiviset velat länsimaille. Koskas aikovat maksaa? Miksi siitä ei puhuta? Halutaanko unohtaa?

    Nuo velat ovat lännen peukaloruuvi raaka-ainelähteille, kunnes ne loppuvat.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainu fakta on eurooppalainen kolonialismi

    Niin, afrikan heimolaiset eikä edes arabit ole ikinä tehneet mitään pahaa pikku palleroisille. On vain ilkeä paha valkoinen..joka pysytteli aika hyvin poissa ennen modernia aikaa. On se historia ihmeellistä kun herttaiset heimolaiset eivät olekaan niin puhtoisia kun luullaan;)

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainu fakta on eurooppalainen kolonialismi

    Ja ainoa fakta on se että ilman eurooppalaisia paikka olisi edelleenkin pelkkä tampattu savimaja rinki. Minun puolestani ne olisi pitänyt jättää täysin primitiiviselle tasolle, nyt saavat nauttia kaikista valkoisten keksimistä hyödykkeistä ilman rajoja.

    Äänestä

En ole velkaa millekään afrikan maalle. Enkä millekään muullekaan maalle. Elätän täällä jo montaa afrikkalaista. Tosin toivon, että he muuttaisivat sinne mistä ovat tulleetkin.

Äänestä

jos eu pystyy tukemaan omiaan miljardeilla niin eikö afrikan unioni voisi tehdä samoin?
taitaa vain olla niin,että päiväntasaajan seudulla mieluummin lekotellaan palmun alla kuin tehdään töitä.
olosuhteita on turha syyttää koska eräs sodan runtelema,lähes arktisesta ilmastosta nauttiva maa nosti itsensä jaloilleen työteliäisyydellä. ai niin, tuo maa on Suomi.

Äänestä

Antoi ajattelemisen aihetta. Näyttää myös pohdituttaneen monia muitakin.

Äänestä
  • tyhmyys tiivistyy kellokkaan ympärillä.

    Äänestä

  • suomentunut kirjoitti:

    tyhmyys tiivistyy kellokkaan ympärillä.

    Mitä hiton velkaa? Eihän sieltä ole mitään saatu, ehkä jokunen jalkavainmo ja hidas siittiö.
    Vai onko joku nähnyt joskus jonkun kehitysmaan lahjoittaneen meille jotain, niin kuin öljyä, kultaa tai rahaa?

    Äänestä

  • Tsaimaan rannal kirjoitti:

    Mitä hiton velkaa? Eihän sieltä ole mitään saatu, ehkä jokunen jalkavainmo ja hidas siittiö.
    Vai onko joku nähnyt joskus jonkun kehitysmaan lahjoittaneen meille jotain, niin kuin öljyä, kultaa tai rahaa?

    Mehän olemme riistäneet Afrikan parhaat voimat, jotka nyt maahanmuuttajina tuottavat huimat summat raatamalla suomalaisten hyväksi.

    Äänestä

  • Miten jakautuvat Elämän oikeudet: Gambia, Kongo, Bhutan, Suomi, Sweitsi, USA, Venäjä, Kiina ja vaikkapa vielä tuo ras naapurimme Ruotsi ...

    Äänestä

  • suomentunut kirjoitti:

    tyhmyys tiivistyy kellokkaan ympärillä.

    Erinomainen avaus ja siihen liittyneet älykkäät kommentit - osa kommenteista oli ymmärtämättömien yksinäisyyshuutoja.

    Äänestä

  • suomentunut kirjoitti:

    tyhmyys tiivistyy kellokkaan ympärillä.

    Kanada! 😉

    Äänestä

Tyttöjen ympärileikkaus on paha ihmisoikeusrikos. Naisten asema on muutenkin huono kehitysmaissa. Kehitysmaiden asukkaille pitäisi antaa asennekasvatusta.Suomi ja muut länsimaat ovat jo syytäneet rahaa näihin maihin, en halua sen jatkuvan.Olisi hyvä, jos rahaa laitettaisiin vain asennekasvatukseen, eikä kovin isoja summia.

Äänestä

valkoistenkin tyhmyyttä!!! Yksikään ahne kusipää ei pääse pälkähästä. Eikö sitä ole vanhemmat opettaneet?
Jos Afrikasta viedään raaka-aineita, työnteosta tulee maksaa kunnollinen palkka paikallisille! Afrikkalaisille tulee tarjota koulutusta, ja varsinkin ehkäisymenetelmiä. Valkoisten tyhmyys tulee esille siinä, että he eivät näköjään tajua myrkyttävänsä omaa ympäristöään myrkkykaasuillaan että liian pitkälle "jalostettu" touhu tekee hallaa niin pääkopalle kuin ruumiille.
Ei ihminen tarvitse kuin perusasiat. Silloin voi parhaiten. Perusruoka pitää terveenä. Peruspalvelut tulisi jokaiselle taata, ei ylimääräistä tilpehööriä.

Äänestä
  • syyksi ei voida lukea negrujen tyhmyyttä ja laiskuutta.

    Äänestä

  • Valkoisen miehen kirjoitti:

    syyksi ei voida lukea negrujen tyhmyyttä ja laiskuutta.

    Valkoinenkin oli ensin musta!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Valkoinenkin oli ensin musta!

    Homo Sapiens Etiopian ylängöiltä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Homo Sapiens Etiopian ylängöiltä.

    Pigmentti kysymys!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Valkoinenkin oli ensin musta!

    Tätäko kakaroille nykyään opetetaan kouluissa?:D Ei ihme nämä ihan pimeät kommentit täällä..

    Äänestä

Yle: " ... Tunnetusti valkoinen mies Euroopasta löytöretkeili itsensä maailman herraksi ryöstäen Afrikat, Amerikat ja Aasiat kolonnialismin "oikeuttamana". Valloitus- ja toisten asioihin puuttumisoperaatiot siunattiin ristillä ja vahvistettiin miekalla. Valkoinen, myöhemmin markkinatalousmies, ryösti jopa työvoiman sananmukaisesti orjikseen.

Kehitysmaiden taloudellinen ryöstö etenee tänä päivänäkin. Ilman halpoja raaka-aineita, itsellemme hamuttuja jatkojalostamisen toimia ja korkeajalosteiden katteellista maasta vientiä, osin takaisin kehitys- eli raaka-aineiden lähtömaihin - takaa toistaiseksi kulutusjuhlamme maailman suurimmalla ekologisella jalanjäljellä.

Tuotantokustannuksiemme noustessa yli kipurajan - huomasi isänmaaton ja rajaton pääoma uudelleen kehitysmaiden mahdollisuudet. Nyt tehtaat siirtyvät Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan, Uruguaihin ja muihin väkirikkaisiin uusien markkinoiden ja raaka-aineiden maihin - tuottaen myös siirrettyä ostovoimaa sijoittumismaihinsa. On menossa businessorientoitunut ja vapaaehtoinen kulutusvoiman siirto pienipalkkaisille, jotta hekin pääsevät osalliseksi kulutuskasvujuhlallisuuksien luvattuun autuuteen. Näin kaikkialla kasvaa ekologinen jalanjälki.

Mikäli omaatuntoa kolkuttaa, olisi kansalaisille luotava mahdollisuudet lahjoittaa suoraan ostovoimaansa sitä rehellisesti tarvitseville sellaisella kohtuudella, että perinteet ja isiltä perityt hyväksi havaitut tavat voivat jatkua. Kaikkien maapallon ihmisten ei tarvitse alistua tavoillemme, vaan maapallolla vallitsee vapaus valita kullekkin reviirialueelle soveltuvat elintavat. Lännenmiehen ei aina tarvitse opettaa tapojansa - varsinkaan, jos niitä ei halulla oteta vastaan. Ristin ja miekan tie on kuljettu loppuun.

Kukaan ei tunnetusti luovu omastansa kuin pakosta, saavutettavasta hyödystä tai sellaisesta mahdollisuudesta, jossa on seurauksena lisääntyvä helpotus käytännön elämään. Olemme kasvatetut saamaan aina lisää. Maailman suurimmallakaan omaisuudella ei ole mitään merkitystä, ellei sille ole katellisena katsojaa tai ihailijaa. Olemme kaikki hiukan ahneita, mutta valitettavasti osa meistä on vieläkin ahneempia. Joskus voisi kysyä, mihin matkustaisit, jos olisit ainoa ihminen maapallolla?

Kehitysapu riittävästi on maapallollisesti rahan ja toimeentulomahdollisuuksien pankkiin laittoa. Toisten asioihin puuttumattomuus on rauhan takuutyötä pitkällä aikajaksolla. On markkinatalousmaille eduksi nostaa maapallolle hyödyksi tiedollista osaamista kaikkialle. Tiedon lisääminen nostaa itsellistä, reviirillistä ja alueellista itsetuntoa ymmärtämään ympäristömme kokonaistilaa. Kehitysapu on suunnattava osaamisen kasvattamiseen - ei niinkään kuluttamisen.

Maapallo on yhteinen elinmahdollisuuksiemme mahdollistaja auringon "loputtoman" energian alla. Vihreä vyöhyke takaa elomme meille, heille ja niille kaikille. Ympäristötietouden lisääminen on vastuullisin teko heille, jotka nyt aloittavat kaltaistamme kulutuksen kasvun tavoittelua - oletamme tässä, että ymmärtäisimme jo tämän. Ympäristöosaamisen vienti kehitysapuna on suurin ympäristöteko - mitä markkinatalousmies oppimistaan virheistä voisi tehdä. Esimerkkinä olo on ratkaisu ongelmille, jotka nyt vyöryvät tulvavuoksen lailla kaikkialla. EU on jo kantamassa korttaan kekoon, jopa osin yksipuolisin tavoittein.

Vastuu muista on vastuuta itsestä - pitkän päälle. Nyt aikaansaatu kuilu kulutusjuhlamaiden, kehittyvien maiden ja kehitysmaiden kesken on laajeneva rako, jonka yli pitää saada osaamisen siirtosilta. Nyt voimme antaa vapaaehtoisesti, huomenna se voi olla myöhäistä, kun epätoivoiset ihmismassat lähtevät liikkeelle kuivuvista, tulvivista ja maaperäköyhtyvistä maista, joista puhdas vesi loppuu. ... "

https://yle.fi/uutiset/3-11423538

Äänestä
  • Napakymppi

    Äänestä

  • onko tämä avaajan kommentti ja onko avaaja tässä se, joka on täällä rekisteröityneenä - samalla nimellä. Google ei löydä kuin yhden Ilkka Luoman - yli 100 000 kertaa!

    Äänestä

Johan räjähti kaukaa vuosien takaa.!

Äänestä

12 vuotta vanha avaus osoitti jonkun olleen oikeilla jäljillä jo tuolloin!

Äänestä

Raju avaus vuosien takaa, nyt konkretisoituen.

Äänestä

Osaatteko maata?

Äänestä

Hieno avaus yli kymmenen vuoden takaa, ja yhä ajankohtaisena!

Äänestä

Sama Ilkka Luoma kuin täällä se toinen kuvalla?

Äänestä

Mitä hemmetin velkaa. Johan sitä on yli sata vuotta maksettu ja autettu. Ja aina vaan samat ongelmat. Jossain vaiheessa totesin, että olen laittanut keräyksiin suhteettoman paljon rahaa ja aina vaan pyydetään lisää samoihin asioihin.
Nyt ois niidenkin aika tehdä itse töitä ja mennä etiäpäin siitä keskiaikaisesta olotilastaan. Lapsia tehdään kymmeniä, pureskellaan huumelehtiä ja ei pystytä elättämään perhettä.

Äänestä

Aihe on tullut nyt eu: n myötä ajankohtaiseksi.

Äänestä

Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11447726

" ... – On ilmiselvää, että esimerkiksi Ranska tai Belgia ovat valtioina paljon sitoutuneempia kolonialismia koskeviin kysymyksiin, mutta Suomessakaan ei olla ulkopuolisia näille ilmiöille ja niiden vaikutteille, muistuttaa Turun yliopiston yleisen historian professori Leila Koivunen. ... " -ote Ylestä

Äänestä
  • Belgian muinoin en kuningas Leopold II

    Äänestä

  • Eipä olla ei, sen verran pitkään suomalaisia pidettiin alikansana ja heittosäkkinä isäntämaille:D Kannattaa keskittyä ensiksi siihen oman maan historiaan..
    Kumman itserakkaita ja vaativia ovat nämä kaikki "orjuutetut" mustat, käyttäytyvä kuin kingsit&queenit konsanaan..suomalaiset ovat olleet aina alistujakansaa huonolla itsetunnolla..MISTÄKÖHÄN JOHTUISI??

    Äänestä

Antaa ajattelemisen aihetta

Äänestä

Kehitysapu on osoittautunut tehottomaksi. Jos maat pitävät kiinni alkukantaisista tavoistaan ja uskonnoistaan, niin on aivan sama kuinka paljon resursseja sinne upotetaan.
Ja velka ei voi olla ikuinen, eiköhän se ole jo useaan otteeseen maksettu.

Äänestä

Maksatko Sinä velkasi kehitysmaille?

Äänestä

Suomalaiset eivät ole mitään velkaa kehitysmaille. Ja kehitysapua on kannettu kaivoon jo vuosikymmeniä. Mikään ei muutu, samoihin kohteisiin pumpataan rahaa ja pyydetään lahjoituksia. Itsekin olin vuosia säännöllisesti lahjoittavat, mutta luovuin siitä, koska se oli turhaa. Nyt annan suomalaisille yksinhuoltaja perheille joulukeräyksiin ja lasten leluihin. Lisäksi vien joulua yksinäisille vanhuksille.
Kehitysmaat tulevat olemaan aina avun tarpeessa, koska ylikansoittavat maansa, elävät islamin ja muiden takapajuisten uskontojen mukaan ja avustukset päätyvät korruptioon ja kulloinkin vallan kahvassa oleville.

Äänestä

Rohkeasti asiaytimessä

Äänestä

Maksatko Sinä?

Äänestä

Yksi yleisempi kysymys: Miksi on kehitysmaita?

Äänestä
  • Älkää viekö heille kalaa, vaan onki! Jos ei osata/viitsitä itse tehdä yhtään mitään (muuta kuin lapsia), ei niille pidä jatkuvasti olla toisilta apua kerjäämässä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älkää viekö heille kalaa, vaan onki! Jos ei osata/viitsitä itse tehdä yhtään mitään (muuta kuin lapsia), ei niille pidä jatkuvasti olla toisilta apua kerjäämässä.

    Nenäpäivarahat nyt pari vuotta Suomeen!! Täällä niistä olisi jotain apuakin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nenäpäivarahat nyt pari vuotta Suomeen!! Täällä niistä olisi jotain apuakin.

    Kovalla metelillä kerjättiin parimiljoonaa vieraille! Omat lapset, nuoret ja vanhukset kärsivät hoidon puutteesta, kun ei ole rahaa!!

    Äänestä

Kolonialistit Kanadassa?

.

Rujoa, hyvin rujoa ---

YLE-ote: "Alkuperäiskansoille tarkoitetuilla sisäoppilaitoksilla julma historia

Kanadassa alkuperäiskansoja yritettiin sulauttaa valtaväestöön pakolla, ja tätä tarkoitusta varten perustettiin 139 sisäoppilaitosta. Lapset vietiin väkisin sisäoppilaitoksiin, joissa oli erittäin kova kuri. Lapsilta kiellettiin täysin heidän oma kulttuurinsa, eivätkä he saaneet puhua omaa kieltään.

Lapset joutuivat usein myös väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Tuhansia lapsia katosi kouluissa. Kouluja ylläpitivät valtio ja kirkot.

~ https://yle.fi/uutiset/3-11954774 -

Äänestä

~ https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008008209.html -

"Saksa tunnusti ensimmäistä kertaa kansan­murhan Namibiassa siirtomaa­kauden aikana

Maa lupaa yli miljardin euron rahoitusapua Namibiaan." -IS

..

~ https://yle.fi/uutiset/3-11952627 -

"Saksa tunnusti siirtomaakauden ajan kansanmurhan Namibiassa

Saksa on tunnustanut syyllistyneensä kansanmurhaan Namibiassa vuosina 1904–1908 ja maksaa siitä korvaukset. Sovittelu kesti viisi vuotta." -YLE

Äänestä

Sama Ilkka Luoma kuin kuvalla varustettu Ilkka?

Äänestä

Ryhdytään anteiksi kaikki. Ja juhiksi.

Äänestä

Aiheellinen analyysikirjoitus vuosien takaa!

Äänestä

Kirjoitin tuon aikana, jolloin en ollut nykyisin menetelmin rekisteröitynyt Suomi24 -keskustelupalveluun ...

Äänestä

Totuudet nousevat näin pintaan ja tietoisuuteen.

Äänestä

Emme ole mitään velkaa, kehitysapuun ja tuottamattomien hankkeisiin on kerätty ja annettu rahaa vuosikymmeniä ja mitään muutosta ei tapahdu.
Kannettu vesi ei kaivossa pysy ja jos klaani ja muslimi yhteiskunnat jatkavat keskiaikaista menoaan, niin ihan sama kuinka paljon sinne rahaa lapataan, muutosta ei tule.
Mitäs jos huolehditaan omistamme, sen olemme velkaa.

Äänestä

YLE - Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa




https://yle.fi/uutiset/3-12020042

Äänestä
  • Ja tämä koskee suomea miten..?

    Äänestä

13 vuotta vanha avaus ja ajankohtaisempi kuin koskaan!

Äänestä

Niin, ja tämä mystinen kaikkea riistävä "valkoinen mies" koskee suomalaisia miten? Aika hiton rasistista vetää joku eurooppalainen suomalaiseksi vain koska ihoväri on vaalea. Koskeekos tämä sitten myös japanilaisia koska siellä niitä vaalea ihoisia miehiä riittääkin:) Hoh hoi, meidän kansalla oli itselläänkin tarpeeksi kestettävää ikeen alla tuohon aikaan ja paljon karummissa oloissa on kansamme elänyt, plus sodat. Suomalaisilla ei ole MITÄÄN tekemistä näiden juttujen kanssa. Itse asiassa, miten olis esim näiltä "kehitysmailta" takaisimaksuja tännepäin, on sen verran ryöstetty kansalaisten taskuista vuosikymmenien aikana ja me emme ole edes mitään velkaa.

Äänestä

NUSSIVUUT VÄHEMPI.
Eikö siihen lisääntymiseen on ole mitään keinoja.
Luulisi olevan nykyaikana keinot hillitä lisääntymistä. Ja estää pakolaiset.

Äänestä

Aika yksinkertainen tosiasia on, että suomalainen veronmaksaja ei ole mitään velkaa minkään maan kansalaisille eikä velvollinen heitä elättämään. Suomalainen veronmaksaja elättää itsensä ja perheensä,käy sitä varten töissä eikä mitään muuta. Tämä tiedoksi koko maailmaa syleilelevälle porukalle.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Ilkka Luoma kirjoitti:

Kansalaiskysymys - maksammeko velkamme kehitysmaille?
(Uutisointi innostui kansallisesta häpeästä - emme ole päässeet asetettuun juhlallisen lupauksen tavoitteseen 0,7% bruttokansantuotteesta kehitysapua tarvitseville ~ EU välitavoite on 0,56%, ...emme ole saavuttaneet sitäkään. Jos valtio ei maksa verovaroistamme, niin maksammeko me kansalaiset suoraan?)

[ ... rahtilaivat tuovat jatkuvasti halpoja raaka-aineita kehitysmaista kulutusjuhlan puuduttamiin markkinatalousmaihin - viemme myös noista samoista raaka-aineista tehtyjä jatkojalosteita takaisin raaka-aineiden lähtömaihin. Kansainväliset sopimukset kieltävät useita kehitysmaita maksamasta kansallista maataloustukea - sen sijaan mm. EU maksaa budjetistaan yli 25% maataloustukea jäsenmaillensa ... ]

Kehitysmaatuen kansallinen häpeä voidaan hoitaa yksinkertaisella tavalla. Kun valtiomme ei maksa riittävästi, niin kansalainen itse voisi maksaa nettotuloistaan haluamansa summan, saaden verohelpotuksen jalosta teostansa omaksi edukseen. Kun kansalainen ei tiedä miten raha suunnataan - avaa valtio asianmukaiset tilit, ja mm. SPR, Kirkon ulkomaanapu ja muut rehelliset inhimillisyyden ymmärtäjät kanavoivat kansalaisten rahat oikeasti tarvitseville.

Tunnetusti valkoinen mies Euroopasta löytöretkeili itsensä maailman herraksi ryöstäen Afrikat, Amerikat ja Aasiat kolonnialismin "oikeuttamana". Valloitus- ja toisten asioihin puuttumisoperaatiot siunattiin ristillä ja vahvistettiin miekalla. Valkoinen, myöhemmin markkinatalousmies, ryösti jopa työvoiman sananmukaisesti orjikseen.

Kehitysmaiden taloudellinen ryöstö etenee tänä päivänäkin. Ilman halpoja raaka-aineita, itsellemme hamuttuja jatkojalostamisen toimia ja korkeajalosteiden katteellista maasta vientiä, osin takaisin kehitys- eli raaka-aineiden lähtömaihin - takaa toistaiseksi kulutusjuhlamme maailman suurimmalla ekologisella jalanjäljellä.

Tuotantokustannuksiemme noustessa yli kipurajan - huomasi isänmaaton ja rajaton pääoma uudelleen kehitysmaiden mahdollisuudet. Nyt tehtaat siirtyvät Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan, Uruguaihin ja muihin väkirikkaisiin uusien markkinoiden ja raaka-aineiden maihin - tuottaen myös siirrettyä ostovoimaa sijoittumismaihinsa. On menossa businessorientoitunut ja vapaaehtoinen kulutusvoiman siirto pienipalkkaisille, jotta hekin pääsevät osalliseksi kulutuskasvujuhlallisuuksien luvattuun autuuteen. Näin kaikkialla kasvaa ekologinen jalanjälki.

Mikäli omaatuntoa kolkuttaa, olisi kansalaisille luotava mahdollisuudet lahjoittaa suoraan ostovoimaansa sitä rehellisesti tarvitseville sellaisella kohtuudella, että perinteet ja isiltä perityt hyväksi havaitut tavat voivat jatkua. Kaikkien maapallon ihmisten ei tarvitse alistua tavoillemme, vaan maapallolla vallitsee vapaus valita kullekkin reviirialueelle soveltuvat elintavat. Lännenmiehen ei aina tarvitse opettaa tapojansa - varsinkaan, jos niitä ei halulla oteta vastaan. Ristin ja miekan tie on kuljettu loppuun.

Kukaan ei tunnetusti luovu omastansa kuin pakosta, saavutettavasta hyödystä tai sellaisesta mahdollisuudesta, jossa on seurauksena lisääntyvä helpotus käytännön elämään. Olemme kasvatetut saamaan aina lisää. Maailman suurimmallakaan omaisuudella ei ole mitään merkitystä, ellei sille ole katellisena katsojaa tai ihailijaa. Olemme kaikki hiukan ahneita, mutta valitettavasti osa meistä on vieläkin ahneempia. Joskus voisi kysyä, mihin matkustaisit, jos olisit ainoa ihminen maapallolla?

Kehitysapu riittävästi on maapallollisesti rahan ja toimeentulomahdollisuuksien pankkiin laittoa. Toisten asioihin puuttumattomuus on rauhan takuutyötä pitkällä aikajaksolla. On markkinatalousmaille eduksi nostaa maapallolle hyödyksi tiedollista osaamista kaikkialle. Tiedon lisääminen nostaa itsellistä, reviirillistä ja alueellista itsetuntoa ymmärtämään ympäristömme kokonaistilaa. Kehitysapu on suunnattava osaamisen kasvattamiseen - ei niinkään kuluttamisen.

Maapallo on yhteinen elinmahdollisuuksiemme mahdollistaja auringon "loputtoman" energian alla. Vihreä vyöhyke takaa elomme meille, heille ja niille kaikille. Ympäristötietouden lisääminen on vastuullisin teko heille, jotka nyt aloittavat kaltaistamme kulutuksen kasvun tavoittelua - oletamme tässä, että ymmärtäisimme jo tämän. Ympäristöosaamisen vienti kehitysapuna on suurin ympäristöteko - mitä markkinatalousmies oppimistaan virheistä voisi tehdä. Esimerkkinä olo on ratkaisu ongelmille, jotka nyt vyöryvät tulvavuoksen lailla kaikkialla. EU on jo kantamassa korttaan kekoon, jopa osin yksipuolisin tavoittein.

Vastuu muista on vastuuta itsestä - pitkän päälle. Nyt aikaansaatu kuilu kulutusjuhlamaiden, kehittyvien maiden ja kehitysmaiden kesken on laajeneva rako, jonka yli pitää saada osaamisen siirtosilta. Nyt voimme antaa vapaaehtoisesti, huomenna se voi olla myöhäistä, kun epätoivoiset ihmismassat lähtevät liikkeelle kuivuvista, tulvivista ja maaperäköyhtyvistä maista, joista puhdas vesi loppuu.

Pelkät puheet jääkööt eduskuntaan - siirtykööt kansalaiset itsellisesti suoraan toimintaan, siirretään 1 % nettotuloistamme vastuuta kantavana tekona velan maksuksi heille, joilta otimme osaksi oman hyvinvointimme - näin takaamme itsellemme hiukan inhimillisemman huomisen puhtaammassa ympäristössä.


Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.vuodatus.net
http://ilkkaluoma.blogspot.com


Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevann kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2005,2007 ja 2008]


Kuva 1
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926358681235682 ---

Teksti
Länsikuluttaja keräsi kulutushedelmänsä vuoreksi, jotta edes jokin vihreä tulevaisuus näkyisi taivaanrannassa. Helsingin Vuosaaresta näkymä pakko-otettuun Sipoon osaan.

Kuva 2
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926397335941362 ---

Teksti
Kuinka rehellisesti länsikuluttaja voi sanoa onnen jakaantuneen maapallolla ja kuinka tämä "Onni" on hankittu.

Kuva 3
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926423105745154 ---

Teksti
Länsikuluttaja katsoo kristallipalloonsa ja koettaa saada näkymää kuinka yhteiset varat pitäisi jakaa myös kehitysmaiden kanssa

Kuva 4
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926440285614354 ---

Teksti
Niin ihminen kuin oravakin tarvitsevat ruokansa - mutta kuinka tämä yhteinen vihervarallisuus pitäisi jakaa, jotta oikeudenmukaisuus toteutuu muutoinkin kuin vain puheissa

Kuva 5
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926478940320034 ---

Teksti
Läntinen markkinatalousveli on kerännyt ja hamstrannut sellaistakin, mikä on revitty osattoman selkänahasta. Ristin ja miekan voima riittivät antamaan itse luultua oikeutuksen valoa omille itsekkäille taipumuksille.

Kuva 6
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926513300058418 ---

Teksti
Olemmeko valmiit jakamaan kakkuamme vähemmän saaneille, ... heille jotka antoivat välillisesti mahdollisuuden ylisuuren oman kakkumme leivontaan

Kuva 7
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926551954764098 ---

Teksti
Pitäisikö meidän markkinatalousihmisten muistaa vähempiosaisia veljiämme ja sisariamme heidän omassa maassaan, vai tuodaanko heidät meille omintakeisemme maallisuushyvinvoinnin piiriin? Kuvassa somalialaiset osoittavat Suomessa mieltään Somaliassa tapahtuvia julmuuksia vastaan

Kuva 8
--- http://picasaweb.google.fi/ilkkaluoma57/Kehitysapurahat/photo#5187926586314502482 ---

Teksti
Tieto on ainut tae parantamaan yhteisen maapallomme elinoloja siten, että oppimme tasaisemmasta kulutuksesta ja sen vähentämisestä tasolle, jonka koko maapallo jaksaa kantaa - tuottaa hedelmää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu