Törkypappa lapsellisena takaisin

välisen kanssakäymisen ja seksin kieltäjät.Olette erehtyneet palstassa,teidän kuuluu olla nimikkeen alla:Homot&lesbot ja muut pervessit.

miesten ja naisten kirjoitti:

välisen kanssakäymisen ja seksin kieltäjät.Olette erehtyneet palstassa,teidän kuuluu olla nimikkeen alla:Homot&lesbot ja muut pervessit.

Kanervan seksiaddiktio lukemattomine naissuhteineen normaalia? Sairaus se on, hakeutuisi hoitoon.

Täh_täh kirjoitti:

Kanervan seksiaddiktio lukemattomine naissuhteineen normaalia? Sairaus se on, hakeutuisi hoitoon.

Uuden tutkimuksen mukaan seksikumppanien määrää elämän aikana selittää parhaiten persoonallisuuden ominaisuus, joka yleisesti laittaa yksilön etsimään uusia kokemuksia. Yksilöt vaihtelevat tällä persoonallisuuden ominaisuudella: toiset hakevat mielellään uusia kokemuksia, toiset pitäytyvät vanhaan ja totuttuun. Tällä uusiin kokemuksiin suuntautumisella on ilmeisesti geneettinen perusta. Tällainen ihminen ei hae ainoastaan uusia kokemuksia seksistä, vaan myös ruuasta ja muista aistimuksista.

Tietenkin voi tuomita ihmisen, joka ei ole persoonallisuudeltaan sellainen, joka pysyttäytyy aina vanhassa ja totutussa, mutta toisaalta ihmiskunnalle on ollut hyvä asia se, että osa yksilöistä kokeilee aina jotain uutta ja etsii uutta. Esimerkiksi sellaiset uutta luoneet henkilöt, kuin Picasso, Einstein ja Cahplin olivat Kanervaakin kovempia naistenmiehiä.

Täh_täh kirjoitti:

Kanervan seksiaddiktio lukemattomine naissuhteineen normaalia? Sairaus se on, hakeutuisi hoitoon.

joillakin heteroilla se sujuu normaalia paremmin.Kateelliset taas liioittelee.Katsokaa katukuvaa niin näette kuinkapaljon textiviestejä lähetetään.Eikö kanerva saisi lähettää niitä .Missä lukee kielto.

S_guru kirjoitti:

Uuden tutkimuksen mukaan seksikumppanien määrää elämän aikana selittää parhaiten persoonallisuuden ominaisuus, joka yleisesti laittaa yksilön etsimään uusia kokemuksia. Yksilöt vaihtelevat tällä persoonallisuuden ominaisuudella: toiset hakevat mielellään uusia kokemuksia, toiset pitäytyvät vanhaan ja totuttuun. Tällä uusiin kokemuksiin suuntautumisella on ilmeisesti geneettinen perusta. Tällainen ihminen ei hae ainoastaan uusia kokemuksia seksistä, vaan myös ruuasta ja muista aistimuksista.

Tietenkin voi tuomita ihmisen, joka ei ole persoonallisuudeltaan sellainen, joka pysyttäytyy aina vanhassa ja totutussa, mutta toisaalta ihmiskunnalle on ollut hyvä asia se, että osa yksilöistä kokeilee aina jotain uutta ja etsii uutta. Esimerkiksi sellaiset uutta luoneet henkilöt, kuin Picasso, Einstein ja Cahplin olivat Kanervaakin kovempia naistenmiehiä.

Voit tietenkin valita seksuaaliaddikteista loistoyksilöitä ja suitsuttaa ihailua, mutta turha yleistää, sairaus se silti on. On luovia henkilöitä, jotka ovat eläneet/elävät selibaatissa, ovat tyypiltään aviouskollisia tai seksuaalielämässään ns. tavallisia, voivat haksahtaa, poikkeilla jne, mutta ei sen kummempaa. Ei nerous tai luovuus ole ko. addiktien liitännäisominaisuus.

Oletan sen olevan vissinlainen rasite myös addiktille itselleen (ainakin Taavi Kassila on antanut sen tapaisia haastatteluita julkisuudessa), mutta se on sitä varsin usein läheisille, ainakin useimmille rakastaville kumppaneille. Harvat sitä sietävät, aiheuttaa epävarmuutta, tuskaa ja kiusaantuneisuutta kumminkin. Joskus pahempaakin, riippuu todellakin addiktin asemasta ja velvollisuuksista yhteiskunnassa ja siitä, mihin on tullut sotkeutuneeksi.

Eivät seksiaddiktit tietenkään muuten sen osaamattomampia ihmisiä ole, ovat plus/miinus taviksia siinä kuin muutkin ja tekevät työnsä, joku voi olla nerokin. Kanervan tapauksessa rapsut tulivatkin nyt muusta, siitä, ettei mies pitänyt lupaustaan puoluejohdolle, valehteli ja lopulta munasi uskottavuutensa julkisuudessa. SIITÄ se asema keikahti. Rehellisyys ja hymähdys, että näin pääsi käymään olisi katkaissut mediamyllyn kiihtymisen. Tottakai media kaivelee valeet esiin, se on a) helppoa ja b) sen tehtävä ja c) siitä median myynti kasvaa. Kanervan möhläys, möhläyksistä joutuu joskus maksamaan (usein ei).

Täh_täh kirjoitti:

Voit tietenkin valita seksuaaliaddikteista loistoyksilöitä ja suitsuttaa ihailua, mutta turha yleistää, sairaus se silti on. On luovia henkilöitä, jotka ovat eläneet/elävät selibaatissa, ovat tyypiltään aviouskollisia tai seksuaalielämässään ns. tavallisia, voivat haksahtaa, poikkeilla jne, mutta ei sen kummempaa. Ei nerous tai luovuus ole ko. addiktien liitännäisominaisuus.

Oletan sen olevan vissinlainen rasite myös addiktille itselleen (ainakin Taavi Kassila on antanut sen tapaisia haastatteluita julkisuudessa), mutta se on sitä varsin usein läheisille, ainakin useimmille rakastaville kumppaneille. Harvat sitä sietävät, aiheuttaa epävarmuutta, tuskaa ja kiusaantuneisuutta kumminkin. Joskus pahempaakin, riippuu todellakin addiktin asemasta ja velvollisuuksista yhteiskunnassa ja siitä, mihin on tullut sotkeutuneeksi.

Eivät seksiaddiktit tietenkään muuten sen osaamattomampia ihmisiä ole, ovat plus/miinus taviksia siinä kuin muutkin ja tekevät työnsä, joku voi olla nerokin. Kanervan tapauksessa rapsut tulivatkin nyt muusta, siitä, ettei mies pitänyt lupaustaan puoluejohdolle, valehteli ja lopulta munasi uskottavuutensa julkisuudessa. SIITÄ se asema keikahti. Rehellisyys ja hymähdys, että näin pääsi käymään olisi katkaissut mediamyllyn kiihtymisen. Tottakai media kaivelee valeet esiin, se on a) helppoa ja b) sen tehtävä ja c) siitä median myynti kasvaa. Kanervan möhläys, möhläyksistä joutuu joskus maksamaan (usein ei).

Seksiaddikti on pseudolääketieteellinen leima, joka voidaan heittää kaikkien itseään enemmän seksiä harjoittavien päälle.

Tätä voidaan verrata siihen, että homoseksuaalisuus määriteltiin 1970-luvulle asti psyykkiseksi sairaudeksi, kunnes se poistettiin sairausluettelosta. Kyse ei oikeasti ollutkaan sairaudesta, vaan yhteiskunnallinen homojen vaino medikalisoitiin lääketieteen valekaapuun.

On äärimmäisen kyseenalaista iskeä lääketieteellisiä leimoja ilmiöihin, jotka eivät itseä miellytä tai jotka ahdistavat itseään. Tai antaa lääketieteellisiä diagnooseja ihmisille, jotka eivät ole lähelläkään diagnoosin kriteerien mukaisia määrittelyjä.

S_guru kirjoitti:

Seksiaddikti on pseudolääketieteellinen leima, joka voidaan heittää kaikkien itseään enemmän seksiä harjoittavien päälle.

Tätä voidaan verrata siihen, että homoseksuaalisuus määriteltiin 1970-luvulle asti psyykkiseksi sairaudeksi, kunnes se poistettiin sairausluettelosta. Kyse ei oikeasti ollutkaan sairaudesta, vaan yhteiskunnallinen homojen vaino medikalisoitiin lääketieteen valekaapuun.

On äärimmäisen kyseenalaista iskeä lääketieteellisiä leimoja ilmiöihin, jotka eivät itseä miellytä tai jotka ahdistavat itseään. Tai antaa lääketieteellisiä diagnooseja ihmisille, jotka eivät ole lähelläkään diagnoosin kriteerien mukaisia määrittelyjä.

etteivät voimakkaat addiktiot ole jonkin sortin sairauksia? Erilaisia addiktioita on satamäärin, seksi ei ole ainoa. Osa niistä ei vahingoita erityisemmin muita, tekee vain addiktin itsensä olon hankalaksi, osa nolostuttaa vahvasti läheisiä, ja osa on jo muillekin vahingollista.

Ei todellakaan ole kyse pelkästään "itseään enemmän" pakonomaisesti jotakin vastustamatonta tekoa tai tunnekaavaa toistavan henkilön ns. erilaisuudesta, kyllä meidän keskivertojen erilaisuudensiedolla on aika laaja vaihteluväli. Varsinkin, jos uskonto tai jokin muu vahva ismi ei kapeuta ajattelua. Addiktiossa on kyse silmiinpistävästi suuremmasta riippuvuudesta, kuin tavisten omien rajojen lievästä ylittämisestä.

Homoseksuaalisuus EI ole addiktio, se on seksuaalinen suuntaus siinä kuin heteroseksuaalisuuskin. Homoilla ja heteroilla voi olla addiktioita tai sitten ei. Siitä on kysymys. Addiktioiden voimakkuus voi tietenkin vaihdella. En mene arvioimaan Kanervan tapausta, mutta ei se tänne kauaskatsoen kovin lievältä näytä oltuaan vuosikymmenien kestovitsi, mediakuplinnan aihe ja josta jopa on ollut pakko sopia puoluejohtajan kanssa ennen ministerinimitystä - harvinaista sinänsä, vai mitä?

Täh_täh kirjoitti:

etteivät voimakkaat addiktiot ole jonkin sortin sairauksia? Erilaisia addiktioita on satamäärin, seksi ei ole ainoa. Osa niistä ei vahingoita erityisemmin muita, tekee vain addiktin itsensä olon hankalaksi, osa nolostuttaa vahvasti läheisiä, ja osa on jo muillekin vahingollista.

Ei todellakaan ole kyse pelkästään "itseään enemmän" pakonomaisesti jotakin vastustamatonta tekoa tai tunnekaavaa toistavan henkilön ns. erilaisuudesta, kyllä meidän keskivertojen erilaisuudensiedolla on aika laaja vaihteluväli. Varsinkin, jos uskonto tai jokin muu vahva ismi ei kapeuta ajattelua. Addiktiossa on kyse silmiinpistävästi suuremmasta riippuvuudesta, kuin tavisten omien rajojen lievästä ylittämisestä.

Homoseksuaalisuus EI ole addiktio, se on seksuaalinen suuntaus siinä kuin heteroseksuaalisuuskin. Homoilla ja heteroilla voi olla addiktioita tai sitten ei. Siitä on kysymys. Addiktioiden voimakkuus voi tietenkin vaihdella. En mene arvioimaan Kanervan tapausta, mutta ei se tänne kauaskatsoen kovin lievältä näytä oltuaan vuosikymmenien kestovitsi, mediakuplinnan aihe ja josta jopa on ollut pakko sopia puoluejohtajan kanssa ennen ministerinimitystä - harvinaista sinänsä, vai mitä?

Ei Kanerva varmaankaan seksihaluistaan kärsi. Muut eivät vain niitä hyväksy. Olisin sitä mieltä että muiden ei pitäisi puuttua aikuisen ihmisen tekemisiin kun ne tekemiset eivät ole lainvastaisia.

toimintaa kirjoitti:

Ei Kanerva varmaankaan seksihaluistaan kärsi. Muut eivät vain niitä hyväksy. Olisin sitä mieltä että muiden ei pitäisi puuttua aikuisen ihmisen tekemisiin kun ne tekemiset eivät ole lainvastaisia.

Melko samaa mieltä tästä: Kanerva ei varsinaisesti itse kaiketi kärsi seksihaluistaan (epäsuorasti kylläkin nyt ja muutaman aikaisemman kerran, kun ne tulivat julkisuuteen). Osa ei niitä hyväksy, osa hyväksyy, minulle yhdentekevää, ei Kanerva ole luullakseni pahimmasta päästä. Kävi vain niin, että maine meni vilpillisen kiertelyn ja poliittisen johdon epäluottamuksen tähden, kun kohu nousi. Nopea totuus olisi miehen pelastanut. Munasi itse homman.