Presidentin ohjelmavalinta: Punavankipuhe kyllä, vapaussotajuhlat ei
Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää muistopuheen 14. kesäkuuta Tammisaaren punavankileirin 90-vuotistapahtumassa. Halonen toimii myös tilaisuuden suojelijana.
Presidentti ei kuitenkaan ole osallistunut yhteenkään vuoden 1918 sodan voittajien vastaavaan muistotilaisuuteen.
Tammisaaren tilaisuutta edeltää punalippujen muodostama historiallinen kulkue joukkohaudalle.
Ohjelman mukaan Tammisaaressa esiintyy Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunta, tervehdyspuheen pitää SAK:n Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Mauri Lunden, työväenlaulujen esittäjänä tunnettu Reijo Frank laulaa ja tasavallan presidentti Tarja Halonen puhuu.
Me suomalaiset olemme aikalailla tottuneet ajatukseen, että presidentin vaaleissa valitusta ehdokkaasta tulee koko kansan presidentti. Nykyinen presidentti on korostanut olevansa koko kansan presidentti.
Tämä vuosi on 90 vuotta sitten tapahtuneiden ikävien asioiden muisteluvuosi. Vapaussodan/kansalaissodan tiimoilta järjestetään erilaisia juhlia. Outo piirre näissä juhlissa on valtion ylimmän johdon toiminta. Presidentti Halonen näyttää toiminnallaan murentavan käsityksen koko kansan presidentti-instituutiosta.
Ihmettelen kovasti presidentin toimintaa, hänhän on ollut näkyvästi puolustamassa demokratioita siellä ja täällä. Yksinkertaistettuna, Suomessakin 1918 käyty vapaussota oli laillisen hallitusvallan puolustaminen eli demokratian säilyttäminen.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää muistopuheen 14. kesäkuuta Tammisaaren punavankileirin 90-vuotistapahtumassa. Halonen toimii myös tilaisuuden suojelijana.
Presidentti ei kuitenkaan ole osallistunut yhteenkään vuoden 1918 sodan voittajien vastaavaan muistotilaisuuteen.
Tammisaaren tilaisuutta edeltää punalippujen muodostama historiallinen kulkue joukkohaudalle.
Ohjelman mukaan Tammisaaressa esiintyy Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunta, tervehdyspuheen pitää SAK:n Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Mauri Lunden, työväenlaulujen esittäjänä tunnettu Reijo Frank laulaa ja tasavallan presidentti Tarja Halonen puhuu.
Me suomalaiset olemme aikalailla tottuneet ajatukseen, että presidentin vaaleissa valitusta ehdokkaasta tulee koko kansan presidentti. Nykyinen presidentti on korostanut olevansa koko kansan presidentti.
Tämä vuosi on 90 vuotta sitten tapahtuneiden ikävien asioiden muisteluvuosi. Vapaussodan/kansalaissodan tiimoilta järjestetään erilaisia juhlia. Outo piirre näissä juhlissa on valtion ylimmän johdon toiminta. Presidentti Halonen näyttää toiminnallaan murentavan käsityksen koko kansan presidentti-instituutiosta.
Ihmettelen kovasti presidentin toimintaa, hänhän on ollut näkyvästi puolustamassa demokratioita siellä ja täällä. Yksinkertaistettuna, Suomessakin 1918 käyty vapaussota oli laillisen hallitusvallan puolustaminen eli demokratian säilyttäminen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.