Ihan naurettavia nuo "näin valoa tunnelissa"-tarinat ja tarinankertojat jotka niin väittävät olleensa kuolleita parikymmentä minuuttia kun sydän on pysähtynyt. Todellisuus on hieman toisenlainen koska lääketieteessä sydämmenpysähdys ei ole kuolema, koska aivot toimivat koko ajan ja aivot ne jotka sammuvat viimeksi ja kun sammuvat eivät tule enää koskaan takaisin. Jos aivot toimii, niin aistitkin toimii.
Muistan nähneeni dokumentin aiheesta ja siellä kerrottiin että on tyypillistä jos esim. leikkauksessa sydän pysähtyy 5 minuutiksi ja pulssi katoaa niin aivot eivät saa verta ja happea
mikä johtaa eräänlaiseen sokkiin jossa aivojen aistit alkavat toimia vilkkaasti, mutta erikoista on että aivot eivät sokissa erota mielikuvitusta todellisuudesta mikä johtaa siihen että kun leikkauspotilas "joka kävi kuolemassa" herää, hän uskoo sitä todeksi koska aivojen muisti muistaa kuin että se olisi totta.
Muistan nähneeni dokumentin aiheesta ja siellä kerrottiin että on tyypillistä jos esim. leikkauksessa sydän pysähtyy 5 minuutiksi ja pulssi katoaa niin aivot eivät saa verta ja happea
mikä johtaa eräänlaiseen sokkiin jossa aivojen aistit alkavat toimia vilkkaasti, mutta erikoista on että aivot eivät sokissa erota mielikuvitusta todellisuudesta mikä johtaa siihen että kun leikkauspotilas "joka kävi kuolemassa" herää, hän uskoo sitä todeksi koska aivojen muisti muistaa kuin että se olisi totta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä en sano näiden rajakokemusten todellisuudesta juuta enkä jaata, mutta avoimin mielin pitää silti olla.
Voi olla, että kyse on vain aivojen tepposista, tai sitten ei. Turha sitä nyt niin hanakasti on yrittää todistella. Väliäkö sillä?
Kaiken kaikkiaan nuo kokemukset ovat hyvin mielenkiintoisia ja herättävätkin kysymyksiä, kuten että miksi niitä tulee ja miksi ne ovat sellaisia? Kaikilla kun ei ole ihan yksinkertaisia valo tunnelin päässä -kokemuksia, vaan varsin syvä sielullinen kokemus.
Ainakin ne ovat kokijoille totta. Ja mitä muuta elämä onkaan kuin subjektiivisia kokemuksia?
"Kaikilla kun ei ole ihan yksinkertaisia valo tunnelin päässä -kokemuksia"
Ei tieteenkään, muttei se kumoa edellisen kirjoittajan mielipidettä, sillä jokaisella on oma mielikuvituksensa.
Lääketieteessä sydänpysähdys ei ole kuolema, mutta EEG:n vetämänen viivasuoraksi on. Silloin, kun EEG:ssä ei näy toimintaa, aivot eivät toimi.
Ja minulle kävi juuri noin.
Se, jos aivot eivät saa verta ja happea ja menevät eräänlaiseen shokkitilaan ja aistit toimivat, on helposti todettavissa EEG:stä. Sensijaan kuolemakokemuksille on yhteistä se, ettei aivoissa ole ollut havaittavissa olevaa sähköistä toimintaa (= EEG on viivannut). Samoin kuolemakokemukset eroavat radikaalisti sekä shokkitilasta että hallusinaatioista, ja anoksia (hapenpuute) ei kertakaikkiaan tuota kuolemakokemuksen kaltaista tilaa.
Eli olemme takaisin Lähtö-ruudussa.
Oletko ollut tunnelissa.
Et tiedä mitä itse kirjoitat, olet lukenut, ja sitä kirjoitat.
Oletan kuoleman olevan samankaltaisen tilan kuin syvä narkoosi johon ihminen vaivutetaan esim. leikkauksen yhteydessä. Toisin sanoen syvä musta ja pimeä olotila,joka kuoleman yhteydessä on narkoosista poiketen luonnollisesti päättymätön.