..................

Jumala vastaa kyllä rukouksiisi.
Sitä ei aina edes huomaa mutta rukouksiin Hän aina vastaa.

Kaikkea hyvää sinulle ja Jumalan siunausta :)

Joskus kuolema voi pelottaa niin paljon ettei uskalla elää, joten sitten ku kuolema ei enää pelota, pitäis uskaltaa myös elää, kaiken jären mukaan.

Milloin on siis syytä pelätä kuolemaa?

Ei sitä tiäkkään milloin Hän vastaa eikä hän välttämättä vastaa justiinsa sillain ku olettas, vaan esimerkiksi jollain mielenkiintosemmalla tavalla.

Mäkin oon kyllä yksinäinen ja koitan sietää sitä vaikkapa netissä toikkumalla ja yksinpuhelulla ja tarrautumalla lapsuuden muistoihin ja suorittamalla ihan poskettomasti.

Mutta emmä välttämättä kärsi yksinäisyydestä koska en oo mitenkään sosijaalinen eikä mulloo turhan paljon keskustelutaitoja. Kirjoittelutaitoja kyllä siitäki eestä.

Oonkin joskus miettiny että isäni ei osaa kirjottaa eikä puhua, äiti osaa molempia ja minä osaan kirjottaa mutten puhua.
Sitten vielä lisäksi osaan piirtää jota kumpikaan vanhemmistani ei hallitse erityisemmin.

Mutta ketä naista kiinnostais koko avioliiton aika keskustella kirjeitse tai tekstiviesteitse?

Itteeni ei ainakaan iso perhe kiihota, ei varsinkaan lastenhoito. Olen nähny millasta siskolla o kahen pikkulapsen kans...

Jos vaimon ottais nii sit sitei kumminkaan malttas olla naimatta mutta siitä riemusta sais riesakseen lapset. Joten miksi ostaa Aston Martin jos sillei voi ajaa?