Lyhyessä videopätkässä Hitler onnittelee SS-kenraali Theobald Liebeä ja SS-Wikingin komentajaa Herbert Otto Gilleä sekä belgialaista natsia Léon Degrelleä näiden onnistuttua pakenemaan Korsun-Cherkassy’n motista Ukrainassa tammikuussa 1944.
http://www.gutenberg-e.org/esk01/video/esk01_vid241.html
Marsalkka Zhukov oli tuolloin tammikuussa äkännyt, että hän voi tuhota Wöhlerin 8. armeijan käyttäen samaa taktiikkaa kuin von Pauluksen 6. armeijan tuhoamisessa Stalingradissa. Huolimatta von Mansteinin lukuisista varoituksista Hitler oli kieltänyt vetämästä joukkoja turvaan.
- Ukrainan 2. rintaman komentaja kenraali Konevkin oli sähköttänyt Stalinille: ”Toverin ei tule olla huolestunut. Vihollinen ei pakene motista.”
http://www.gutenberg-e.org/esk01/video/esk01_vid241.html
Marsalkka Zhukov oli tuolloin tammikuussa äkännyt, että hän voi tuhota Wöhlerin 8. armeijan käyttäen samaa taktiikkaa kuin von Pauluksen 6. armeijan tuhoamisessa Stalingradissa. Huolimatta von Mansteinin lukuisista varoituksista Hitler oli kieltänyt vetämästä joukkoja turvaan.
- Ukrainan 2. rintaman komentaja kenraali Konevkin oli sähköttänyt Stalinille: ”Toverin ei tule olla huolestunut. Vihollinen ei pakene motista.”
Vastaukset 4
Vanhimmat
Turha syyttää pelkästään Hitleriä tuosta motista. Voima suhteet Saksan eteläisellä armeijaryhmän kohdalla olivat 1:10. Manstein suoritti taitavan ulosmurtautumisen motista, vastoin Hitlerin käskyä.
Tuohon aikaan Saksalaisten mahdollisuudet sodan kääntämiseksi idässä olivat jo menneet. Venäläisten ylivoima ja liikkuvuus olivat menneet menojaan.
Mielstäni Saaksan tappio sinetöityi Kurskin taistelussa, jossa Hitler keskeytty hyökkäyksen, sekä siirsi suuria voimia Italiaan.
"Mielstäni Saaksan tappio sinetöityi Kurskin taistelussa, jossa Hitler keskeytty hyökkäyksen, sekä siirsi suuria voimia Italiaan."
Hyökkäys oli alun alkaenkin virhe. Se perustui päämajan nojatuolistrategien kaavamaisiin laskelmiin. Hitler oli alusta lähtien skeptinen.
Sen sijaan Hitler pelasti Italian tilanteen tarmokkailla toimenpiteillään. Jos Italiassa olisi toimittu kuten Rommel hätäisesti ehdotti, liittoutuneet olisivat olleet pian Brennerin solassa. Tai ehkä sittenkään, kun ottaa huomioon brittien ja amerikkalaisten sodanjohdon avuttomuuden ja kyvyttömyyden käyttää tilanteita hyväksi.
Vuonna 1943 Eurooppa joutui peräytymään joka suunnalla. Mutta on otettava huomioon, mitkä vihollisen tavoitteet olivat. Niitä ei saavutettu Italiassa eikä Venäjälläkään. Eurooppa kesti, vielä.
Myös virolainen SS-pataljoona "Narwa" osana SS-divisioona Wikingiä oli piiritettynä Cherkassyn-Korsun motissa 24. tammikuuta – 16. helmikuuta 1944. Kun venäläiset yrittivät sisään mottiin SS-pataljoona "Narwa" ja yksi insinöörikomppania joutuivat muista joukoista erilliseen mottiin.
SS-Wikingin reitti Korsun-Cherkassyn mottiin Dnieprillä Kiovan eteläpuolella:
http://www.waffen-ss.nl/wikingkaart.gif
Virolaiset SS-joukot onnistuivat murtautumaan ulos piirityksestä ja yhteyteen 6. armeijan kanssa 6. helmikuuta, mutta kovin tappioin.
Pataljoonasta kaikkiaan vain satakunta miestä ja joulukuussa 1943 pataljoonan saamasta 500 täydennysmiehestä vain 35 selvisi hengissä motista. SS-divisioona ”Wiking” tuhoutui tässä motissa ja sen kalusto jäi motin sisälle.
http://www.theeasternfront.co.uk/Graphics/gallerykorsun1.JPG
http://www.theeasternfront.co.uk/Graphics/gallerykorsun2.JPG
Saksan joukkojen tappioiden Cherkassyn-Korsun motissa uskotaan olleen 52.000, joista 11.000 oli jäänyt sotavangiksi.
"Voima suhteet Saksan eteläisellä armeijaryhmän kohdalla olivat 1:10"
Saksan ja sen liittolaisten armeija oli vielä vahva itärintamalla vuoden 1944 ensimmäisen puoliskon kesäkuuhun saakka. Koska toista rintamaa Euroopassa ei ollut sen pääjoukot olivat tietysti idässä. Siellä oli 257 divisioonaan (joista 207 oli saksalaisia) ja 18 prikaatia. Näissä joukoissa oli reserveineen aseissa yli 5 miljoona miestä sekä 54.000 tykkiä, 5400 panssaria, 3.000 lentokonetta.
On huomattava, että Saksalla oli Britanniaa lukuunottamatta käytettävissään lähes koko Euroopan sotilaalliset ja taloudelliset resurssit.
Puna-armeijan joukkojen määrä oli kuitenkin 1,3 kertaa suurempi kuin Saksan ja sen liittolaisten. Tykistössä sen ylivoima oli 1,7 kertaa, ja panssareissa 3,3 kertaa suurempi.
Kurskinkin jälkeen Saksa ja sen liittolaismaat olivat pystyneet vastaiskuihin, mutta vuoden 1944 alusta Euroopassa strateginen aloite oli siirtynyt Puna-armeijan Stavkalle, 'sodanylipääjohdolle'.
Wehrmachtin ja Waffen-SS:n joukkoja vietiin kuin pässiä narussa...