RKP, Folkting vai asiantuntijaryhmä?

Kiinnitin huomiota kirjoituksissa esiintyviin ajatuksiin ja hahmottelin niistä tulkintani.

Voit kääntää kirjoituksen, voit referoida kirjoitusta, voit myös tuoda esiin erilaisia näkemyksiä.

Eh -? kirjoitti:

Kiinnitin huomiota kirjoituksissa esiintyviin ajatuksiin ja hahmottelin niistä tulkintani.

Voit kääntää kirjoituksen, voit referoida kirjoitusta, voit myös tuoda esiin erilaisia näkemyksiä.

Lue lisää

ole mitään tekemistä itse artikkelin kanssa. Toteutat vaan vanhaa Göbbels-taktiikkaa.

"tulkinnalla" kirjoitti:

ole mitään tekemistä itse artikkelin kanssa. Toteutat vaan vanhaa Göbbels-taktiikkaa.

ajateltavissa: Suomen hallitus RKP-kätyreineen ja ruotsalaisine lobbaajineen on tuhon tiellä: sovelletaan ajatusta, että mikään, mikä kääntyy itseään vastaan, ei voi pysyä pystyssä. Suomen johto on ylimielisyydessään vertaa vailla. Pääministerikin oli eduskunnan kyselytunnilla tietävinään, ettei Suomessa pakoteta ketään mihinkään. Eli että pakkoruotsiin ei sisälly mitään pakkoa.

terveellä talonpoikaisjärjellä kirjoitti:

ajateltavissa: Suomen hallitus RKP-kätyreineen ja ruotsalaisine lobbaajineen on tuhon tiellä: sovelletaan ajatusta, että mikään, mikä kääntyy itseään vastaan, ei voi pysyä pystyssä. Suomen johto on ylimielisyydessään vertaa vailla. Pääministerikin oli eduskunnan kyselytunnilla tietävinään, ettei Suomessa pakoteta ketään mihinkään. Eli että pakkoruotsiin ei sisälly mitään pakkoa.

Lue lisää

Meillä on esimerkiksi oppivelvolisuus joka käytännössä tarkoittaa sitä että koulua on käytävä kunnes on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai täyttänyt 16 vuotta.

Perusopetuslaki puolestaan määrää mitä siellä peruskoulussa opiskellaan ja sen lain mukaan siellä on m.m. opiskeltava m.m. vähän ruotsia.

Kun kirjoitellaan RKP:n palstalle, on aivan paikallaan tarkastella puolueen suhdetta muihin, sitä lähellä oleviin yhteisöihin. Nämä suhteet eivät todellisuudessa ole niin ongelmattomia kuin pinnalta näyttää. Sen vuoksi RKP:tä ymmärtääksemme on näistä asioista keskusteltava, jotta kuva selkenisi.

SFP:n piirissä valitaan edustajat puolue-elimiin, kunnanvaltuustoihin ja eduskuntaan tavanomaisella äänestymenettelyllä Myös Folktingetin edustajista äänestetään, ts. kansan ääntä kuullaan. Sen sijaan äänestäjät eivät vaikuta asiantuntijaelimen, kuten finlandsvenska institut, kokoonpanoon.

Esität Folktingetin, RKP:n ja säätiöiden työnjaon periaatteessa hyvin selkeästi. Näiden toimialueet voivat kuitenkin mennä päällekkäin ja toisaalta aina voi jäädä jotain hoitamatta. Mielestäni Vasabladet tarttuu tähän viimeksi mainittuun huomauttaessaan, että kansanedustajat eivät Folktingetissä voi tehdä enempää kuin voisivat muutenkin tehdä. Vasabladet on sitä mieltä, että valtio ei ole kysellyt tuloksia rahoittaessaan toimintaa, eikä Folktingetin ole tarvinnut kytkeä toimintaansa varsinaiseen viiteryhmäänsä, kansaan (folk). (Genom att staten frikostigt har pumpat in medel i Folktinget utan att efterfråga resultat i form av finlandssvenska landvinningar har tinget inte behövt förankra sin verksamhet hos dem som berörs.)

Folktingetiin kuuluu muidenkin puolueiden edustajia kuin RKP:n, mikä sekin vaikeuttaa yhteisymmärryksen saavuttamista, kun RKP:n sisälläkin on eri suuntauksia.

Finlandsvensk institut on asiantuntijaelin, jonka rahoituksesta huolehtivat suomenruotsalaiset säätiöt. Sen kokoonpanoon ja toimintaan eivät tavalliset kansalaiset voi vaikuttaa, mutta toisaalta instituutilla ei myöskään ole poliittista valtaa. Istituutti tuskin voi toimia RKP:stä tai Folktingetistä riippumatta. Instituutin on alistuttava kestämään huomautus: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Instituutti ei ole riippumaton (fristående) säätiöistä.

Suomenruotsalaisuutta on tutkittu varsin paljon, viimeisin Kjell Herbertsin tutkimus ilmestyi aivan äskettäin. Meillä on tilastoja ja selvityksiä, ja käsittääkseni Vasabladet tarkoitti näitä puhuessaan kylmistä toisasioista. Eräs tosiasia on, että tunteet vaikuttavat päätöksiin. Se on aivan luonnollista, ja kielipolitiikassa tunteilla on suuri merkitys.

RKP:n ongelmana on, että sen edustama ryhmä on verraten pieni, ja johtohenkilöt ovat monessa mukana. Tällöin valta voi kiertyä mutkan kautta vain harvoihin käsiin. En tedä, onko näin tapahtumassa, mutta varoitusmerkit ovat nähtävissä. (PS Huomannet että nimimerkkini muuttui rekisteröinnin yhteydessä.)

Eheh kirjoitti:

Kun kirjoitellaan RKP:n palstalle, on aivan paikallaan tarkastella puolueen suhdetta muihin, sitä lähellä oleviin yhteisöihin. Nämä suhteet eivät todellisuudessa ole niin ongelmattomia kuin pinnalta näyttää. Sen vuoksi RKP:tä ymmärtääksemme on näistä asioista keskusteltava, jotta kuva selkenisi.

SFP:n piirissä valitaan edustajat puolue-elimiin, kunnanvaltuustoihin ja eduskuntaan tavanomaisella äänestymenettelyllä Myös Folktingetin edustajista äänestetään, ts. kansan ääntä kuullaan. Sen sijaan äänestäjät eivät vaikuta asiantuntijaelimen, kuten finlandsvenska institut, kokoonpanoon.

Esität Folktingetin, RKP:n ja säätiöiden työnjaon periaatteessa hyvin selkeästi. Näiden toimialueet voivat kuitenkin mennä päällekkäin ja toisaalta aina voi jäädä jotain hoitamatta. Mielestäni Vasabladet tarttuu tähän viimeksi mainittuun huomauttaessaan, että kansanedustajat eivät Folktingetissä voi tehdä enempää kuin voisivat muutenkin tehdä. Vasabladet on sitä mieltä, että valtio ei ole kysellyt tuloksia rahoittaessaan toimintaa, eikä Folktingetin ole tarvinnut kytkeä toimintaansa varsinaiseen viiteryhmäänsä, kansaan (folk). (Genom att staten frikostigt har pumpat in medel i Folktinget utan att efterfråga resultat i form av finlandssvenska landvinningar har tinget inte behövt förankra sin verksamhet hos dem som berörs.)

Folktingetiin kuuluu muidenkin puolueiden edustajia kuin RKP:n, mikä sekin vaikeuttaa yhteisymmärryksen saavuttamista, kun RKP:n sisälläkin on eri suuntauksia.

Finlandsvensk institut on asiantuntijaelin, jonka rahoituksesta huolehtivat suomenruotsalaiset säätiöt. Sen kokoonpanoon ja toimintaan eivät tavalliset kansalaiset voi vaikuttaa, mutta toisaalta instituutilla ei myöskään ole poliittista valtaa. Istituutti tuskin voi toimia RKP:stä tai Folktingetistä riippumatta. Instituutin on alistuttava kestämään huomautus: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Instituutti ei ole riippumaton (fristående) säätiöistä.

Suomenruotsalaisuutta on tutkittu varsin paljon, viimeisin Kjell Herbertsin tutkimus ilmestyi aivan äskettäin. Meillä on tilastoja ja selvityksiä, ja käsittääkseni Vasabladet tarkoitti näitä puhuessaan kylmistä toisasioista. Eräs tosiasia on, että tunteet vaikuttavat päätöksiin. Se on aivan luonnollista, ja kielipolitiikassa tunteilla on suuri merkitys.

RKP:n ongelmana on, että sen edustama ryhmä on verraten pieni, ja johtohenkilöt ovat monessa mukana. Tällöin valta voi kiertyä mutkan kautta vain harvoihin käsiin. En tedä, onko näin tapahtumassa, mutta varoitusmerkit ovat nähtävissä. (PS Huomannet että nimimerkkini muuttui rekisteröinnin yhteydessä.)

Lue lisää

Et ole RKP:n jäsen, etkä edes ruotsinkielinen.
Voisitko kertoa mikä on motiivisi ottaa kantaa näihin asioihin?

Ja mitä yrität kertoa?

Oletko huolissasi meidän edunvavonnastamme? Koetko että tarvitsemme neuvoja?

"Mielestäni Vasabladet tarttuu tähän viimeksi mainittuun huomauttaessaan, että kansanedustajat eivät Folktingetissä voi tehdä enempää kuin voisivat muutenkin tehdä. "

Miksi sinulla ylipäätään on mielipide asiasta joka on mitä suurimmassa määrin surujen inside juttu. Vai tykkäätkö vain jaaritella ja ottaa kantaa?

Kaksi korjausta tekstiisi. Folktingetin valtuustoon, joka siis kokoontuu vain kerran vuodessa, ei äänestetä ehdokkaita. Edustajat valitaan kunnallisvaalien yhteydessä mutta ne eivät ole henkilövaalit. Mitään Folktingetvaaleja tai listoja ei ole eikä valittaviin pysty vaikuttamaan, edustajat valitaan jonkun mystisen systeemin kautta kunnallisvaalien tuloksen perusteella.

Finlandssvensk Institut? tarkoittanet Finlandssvensk Framtidsinstitut'ia? ja tietääkseni se ei ole vielä edes kunnolla aloittanut toimintaansa.
Ja mitä Framtidsinstitutet'iin tulee niin saahan sitä kuka tahansa perustaa ihan mitä instituutteja tahansa kun rahaa riittää ja perustajatahon hallintoelimet sellaisen katsovat tarpeelliseksi.
Se että 'perheen sisällä' (lue suomenruotsalaiset) instituutista keskustelevat lienee luonnollista. Keskustelua käydään nimityksista ja tarpellisuudesta ja siitä mitä se tulee tekemään ja onko se ihan tyhmä juttu j.n.e mutta miten se littyy sinun intresseihisi niin sitä minä en voi ymmärtää.
Vasabladetin näkökulma on se että Tulevaisuusinstituutti ja säätiöt ovat liian pääkaupunkikeskeisiä.

Ank dam kirjoitti:

Et ole RKP:n jäsen, etkä edes ruotsinkielinen.
Voisitko kertoa mikä on motiivisi ottaa kantaa näihin asioihin?

Ja mitä yrität kertoa?

Oletko huolissasi meidän edunvavonnastamme? Koetko että tarvitsemme neuvoja?

"Mielestäni Vasabladet tarttuu tähän viimeksi mainittuun huomauttaessaan, että kansanedustajat eivät Folktingetissä voi tehdä enempää kuin voisivat muutenkin tehdä. "

Miksi sinulla ylipäätään on mielipide asiasta joka on mitä suurimmassa määrin surujen inside juttu. Vai tykkäätkö vain jaaritella ja ottaa kantaa?

Kaksi korjausta tekstiisi. Folktingetin valtuustoon, joka siis kokoontuu vain kerran vuodessa, ei äänestetä ehdokkaita. Edustajat valitaan kunnallisvaalien yhteydessä mutta ne eivät ole henkilövaalit. Mitään Folktingetvaaleja tai listoja ei ole eikä valittaviin pysty vaikuttamaan, edustajat valitaan jonkun mystisen systeemin kautta kunnallisvaalien tuloksen perusteella.

Finlandssvensk Institut? tarkoittanet Finlandssvensk Framtidsinstitut'ia? ja tietääkseni se ei ole vielä edes kunnolla aloittanut toimintaansa.
Ja mitä Framtidsinstitutet'iin tulee niin saahan sitä kuka tahansa perustaa ihan mitä instituutteja tahansa kun rahaa riittää ja perustajatahon hallintoelimet sellaisen katsovat tarpeelliseksi.
Se että 'perheen sisällä' (lue suomenruotsalaiset) instituutista keskustelevat lienee luonnollista. Keskustelua käydään nimityksista ja tarpellisuudesta ja siitä mitä se tulee tekemään ja onko se ihan tyhmä juttu j.n.e mutta miten se littyy sinun intresseihisi niin sitä minä en voi ymmärtää.
Vasabladetin näkökulma on se että Tulevaisuusinstituutti ja säätiöt ovat liian pääkaupunkikeskeisiä.

Lue lisää

RKP:n palstalla seurataan RKP:n asioita. Niistä kirjoitetaan ruotsinkielisissä lehdissä, valitettavasti ei kuitenkaan Helsingin Sanomissa, joten joudun olemaan aktiivinen tiedonhankinnassani.

Olen näköjään erehtynyt Folktingetin edustajiston vaalitavassa. Se että pidät vaalitapaa mystisenä, herättää uteliaisuuttani ja taidan ottaa asiasta paremmin selvää.

Kirjoittelen tänne, koska haluan esittää tietoa suomenruotsalaisuudesta yhteiskunnallisena vaikuttajana ja erityisesti RKP:n roolista, ja toivon että joku lukisi kirjoitukseni. Ruotsin kielen asemasta näyttää olevan puutteellisia tietoja niin suomen- kuin ruotsinkielisilläkin. Kuitenkin, mitä enemmän kieliryhmät tietävät toisistaan, sen parempi.

RKP:llä on kaksi ministeriä maamme hallituksessa, joten RKP:n asiat eivät ole mikään inside-juttu, vaan meillä on oikeus odottaa RKP:ltä samanlaista avoimuutta kuin muilta puolueilta.

Politiikkapalstalla puhutaan politiikkaa, ei siinä ole mitään ihmettelemistä.

Eheh kirjoitti:

RKP:n palstalla seurataan RKP:n asioita. Niistä kirjoitetaan ruotsinkielisissä lehdissä, valitettavasti ei kuitenkaan Helsingin Sanomissa, joten joudun olemaan aktiivinen tiedonhankinnassani.

Olen näköjään erehtynyt Folktingetin edustajiston vaalitavassa. Se että pidät vaalitapaa mystisenä, herättää uteliaisuuttani ja taidan ottaa asiasta paremmin selvää.

Kirjoittelen tänne, koska haluan esittää tietoa suomenruotsalaisuudesta yhteiskunnallisena vaikuttajana ja erityisesti RKP:n roolista, ja toivon että joku lukisi kirjoitukseni. Ruotsin kielen asemasta näyttää olevan puutteellisia tietoja niin suomen- kuin ruotsinkielisilläkin. Kuitenkin, mitä enemmän kieliryhmät tietävät toisistaan, sen parempi.

RKP:llä on kaksi ministeriä maamme hallituksessa, joten RKP:n asiat eivät ole mikään inside-juttu, vaan meillä on oikeus odottaa RKP:ltä samanlaista avoimuutta kuin muilta puolueilta.

Politiikkapalstalla puhutaan politiikkaa, ei siinä ole mitään ihmettelemistä.

Lue lisää

Eikö muka vaalimatematiikka ole mystistä?

Kas tässä:

Hur utses Folktinget?

För uträkningen av resultatet är landet är indelat i sex valkretsar: Helsingfors, Nyland, Åboland, Vasa, Åland och Övriga Finland. Av Folktingets 75 ledamöter utses 70 indirekt på basis av röstningsresultatet i kommunalvalet och 5 ledamöter utses av lagtingsledamöterna på Åland.

Ovan nämnda 70 mandat är indelade i 65 fasta mandat och 5 utjämningsmandat. De fasta mandaten fördelas mellan Helsingfors, Nylands, Åbolands, Vasas och Övriga Finlands valkretsar i direkt proportion till den svenska befolkningens storlek i respektive valkrets. Den valkretsvisa fördelningen av de fasta mandaten är Helsingfors 9, Nyland 24, Åboland 7, Vasa 24 och Övriga Finland 1 mandat. De fem utjämningsmandaten fördelas mellan partierna i direkt proportion till deras röster i samtliga valkretsar uträknat på 70 mandat.

Folktingskandidaterna ställs upp på s.k. långa listor, valkretsvis i den ordning som partierna vill att kandidaterna skall beaktas vid röstfördelningen. Antalet kandidater får vara högst två gånger antalet mandat i valkretsen. Kandidaterna bör vara finska medborgare, som vid valårets ingång fyllt 18 år och samtyckt till kandidatur.

Folktingsledamöterna utses på basis av kommunalvalsresultatet. Röstberäkningen går till så att de röster som i kommunalvalet tillfallit svenska kandidater räknas respektive partis listor tillgodo. Alla röster som givits åt kommunalvalskandidater som i befolkningsdatasystemet angett svenska som sitt modersmål räknas automatiskt med. På partiernas framställning kan annan kandidat anses som svensk, om han eller hon arbetat för det svenska språket i Finland och verkat i svenskspråkiga politiska organisationer samt om han eller hon uppger svensk titel eller yrkesbeteckning i den officiella sammanställningen av kandidatlistorna i kommunalvalet.

Ank dam kirjoitti:

Eikö muka vaalimatematiikka ole mystistä?

Kas tässä:

Hur utses Folktinget?

För uträkningen av resultatet är landet är indelat i sex valkretsar: Helsingfors, Nyland, Åboland, Vasa, Åland och Övriga Finland. Av Folktingets 75 ledamöter utses 70 indirekt på basis av röstningsresultatet i kommunalvalet och 5 ledamöter utses av lagtingsledamöterna på Åland.

Ovan nämnda 70 mandat är indelade i 65 fasta mandat och 5 utjämningsmandat. De fasta mandaten fördelas mellan Helsingfors, Nylands, Åbolands, Vasas och Övriga Finlands valkretsar i direkt proportion till den svenska befolkningens storlek i respektive valkrets. Den valkretsvisa fördelningen av de fasta mandaten är Helsingfors 9, Nyland 24, Åboland 7, Vasa 24 och Övriga Finland 1 mandat. De fem utjämningsmandaten fördelas mellan partierna i direkt proportion till deras röster i samtliga valkretsar uträknat på 70 mandat.

Folktingskandidaterna ställs upp på s.k. långa listor, valkretsvis i den ordning som partierna vill att kandidaterna skall beaktas vid röstfördelningen. Antalet kandidater får vara högst två gånger antalet mandat i valkretsen. Kandidaterna bör vara finska medborgare, som vid valårets ingång fyllt 18 år och samtyckt till kandidatur.

Folktingsledamöterna utses på basis av kommunalvalsresultatet. Röstberäkningen går till så att de röster som i kommunalvalet tillfallit svenska kandidater räknas respektive partis listor tillgodo. Alla röster som givits åt kommunalvalskandidater som i befolkningsdatasystemet angett svenska som sitt modersmål räknas automatiskt med. På partiernas framställning kan annan kandidat anses som svensk, om han eller hon arbetat för det svenska språket i Finland och verkat i svenskspråkiga politiska organisationer samt om han eller hon uppger svensk titel eller yrkesbeteckning i den officiella sammanställningen av kandidatlistorna i kommunalvalet.

Lue lisää

Jos suomenruotsalaiset ovat tyytyväisiä vaalitapaan, niin mitäpä minulla olisi sanottavaa, paitsi että mutkikkaalta sen esilukemalta tuntui! Kiitos että säästit minulta etsimisen vaivan.

Siltä varalta, että joku ei tätä tietäisi, niin todettakoon, että Folktinget on lakisääteinen elin, joka saa valtiolta rahoitusta vuosittain. Jos tietoni pitävät paikkansa summa on 475.000 €/v.