Mihin kirkkoa?

Minusta kirkkoa tarvitaan seurakunnan yhteyden luomiseksi. Kyllä uskoa voi yksinkin, mutta aivan varmasti kanssaihmisten tuki on ainakin osalle hyvin tarpeen. En usko että kirkossa käynti tekee kenestäkään parempaa tai huonompaa ihmistä, mutta varmasti se tuo uskon asiatlähemmäksi kuin arkielämässä muuten tulisi. Toisaalta se vahvistaa uskoa ja antaa rauhaa jos sitä pyytää-
Auttaa uskomaan myös vaikeina hetkinä esim surussa ja silloin kuin uskominen on vaikeaa-

Eihän se, että käyt kirkossa ole taivaaseen pääsyn ehto, eivätkä kirkossakäyvät ole sen parempia kuin muutkaan.

Mutta miksi et kävisi kirkossa? Siellä saat kuulla Jumalan sanaa, olla lähellä Jumalaa, saat tukea muilta ihmisiltä tukea uskonelämääsi jne. Siis miksi ei?
Jos tavalliset luterilaiset jumalanpalvelukset ovat sinusta jostain syystä ikävystyttäviä, niin käy muissa seurakunnissa(esim. vapaakirkko,helluntaiseurakunta jne) tai herätysliikkeitten kokouksissa. Sama Jumala se on sielläkin. Seurakuntayhteys on kyllä aika tärkeä juttu, ainakin Raamatun mukaan.

2Kor. 6:17
Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias."




Ilm.18:4

"Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa."


http://wwnet.fi/users/veijone/kirkko.htm

Toki kirkkoa tarvitaan.
Kristityt tarvitsevat hiljentymispaikkaa ja kirkko jos mikä on sellainen.

Toki uskontoa voi harjoittaa yksityisesti.
Ei kirkossa käynti tee kenestäkään parempaa kristittyä. Moni kirkossa jatkuvasti istuva kristitty on ns. nimikristitty ; käy sillä koska yhteisö niin vaatii ja täytyy näyttää että uskossa ollaan.

Totta, itse uskominen on tärkeintä.
Jumalaa voi palvella niin monella tavalla eikä kirkossa käynti ole lainkaan edes Jumalan palvelemista, sehän on itsensä "ravitsemisesta" saarnalla.

Ja rukoilla voi missä ja miten vain.
Jotenkin ihminen on käsittänyt, että rukoilemisen tarvitsee tapahtua määrätyissä puitteissa ja siinä pitää olla läsnä muitakin.

Rukoushan on keskustelua Jumalan kanssa, ei siinä muita tarvita.

Raamattu ei varoita kirkoista, vaan pienistä ja monista uskonlahkoista (Gal.5:20, Matt.7:22-23): niistä tulee paeta pois mahdollisimman pian!!!

Kirkkohan on tietysti seurakuntalaisten kokoontumispaikka ja minun ei-uskovaisenkin mielestä rakennuksina hienoja. Se, että kirkot on rakennettu massiivisiksi ja että papin puhe (saarna) tulee ylhäältäpäin tietenkin korostaa valtaa. Tuskin missään ihmisen keksimässä instituutiossa valtaa on niin selkeästi annettu yhdelle ihmiselle eli papeille, joilla taas on omat herransa. Minä en lakkaa ihmettelemästä sitä, että älykkäät ihmiset tukeutuvat korkeampiin voimiin (saadakseen syntinsä anteeksi)tehdessään tietoisesti virheitä sen sijaan, että he ottaisivat vastuun omasta elämästään. Aivan liian helppo tapa paeta vastuuta mennä kirkkoon muka nöyränä!

Kirkkoa tarvitaan siihen tarkoitukseen ja tehtävään, jonka Jeesus apostoleilleen asetti. Eli kirkko tarvitaan:

1) Opettamaan ihmisille Jumalan tahto. Toisin kuin jotkut haluavat uskoa, ihminen ei opi Jumalan tahtoa yksin luonnosta tai sisäisten pohdintojen kautta. Jeesusksen keskeinen käsky oli nimen omaan mennä ja opettaa ihmsiä jatkuvasti ja väsymättä. Miksi me hylkäisimme tämän Jeesuksen viestin ja nostaisimme itsemme sen yläpuolelle olennoiksi, jotka eivät tarvitse Jeesuksen valtuuttamien pappien opetusta?

2) Antamaan eväitä henkilökohtaiseen Jumala-suhteeseen. Ykstyinen rukous ja kirkossa käyminen eivät ole vastakohtia eivätkö toisensa poissulksevia asioita. Yksityinen rukous tarvitsee kuitenkin sakramentteja ja opetusta tuekseen, koska ilman niitä ihminen päätyy helposti kuuntelemaan rukouksessa muuta kuin Jumalan ääntä – nimittäin omia himojaan tai jopa Saatanan kutsua.

3) Muistuttamaan omasta rajallisuudestamme. Ilman kirkon opetusta me kaikki sorrumme helposti kuvittelemaan, että kaikki, mikä on meille mieleen, on myös Jumalalle mieleen. Jumalan tahdon mukaan eläminen ei kuitenkaan ole aina helppoa, joten tarvitsemme jonkun muistuttamaan, että Jumalalle ei ole samantekevää, miten me elämme. Jumala on Raamatussa nimenomaan sanonut, että eivät kaikki, jotka huutavat "Herra, Herra" pelastu. Ei riitä, että sanoo uskovansa, jos uskon kohde on itse rakenneltu harhakuva Jumalasta.

4) Jumalan lisäksi myös Saatana pitää meitä silmällä ja haluaa meidän joukkoihinsa. Jeesuksen kirkon sakramenteista saa voimaa pysyä Jumalan puolella. Tämä ei tarkoita, että Jumalaa ei voisi kohdata missään muualla kuin kirkossa. Kuitenkin olisi arroganttia väittää, että Jeesus asetti ehtoollisen ihan vain pilanpäiten ilman että olisi halunnut ihmisten osallistuvan tähän kirkon jakamaan sakramenttiin. Jeesus tiesi, että ihmiset tarvitsevat ehtoollista eli alttarin sakramenttia jaksaakseen seurata häntä niin kuin hän on tarkoittanut – ei niin kuin ihmistä itseään huvittaa.

Luterilaisille pitäisi olla hengellinen koti kirkko.
Uskonnon harjoittaminen on hyvin paljon yksityis asia kotona on mainio paikka.
Mutta eläväusko tarvitsee seurakunnan jossa kasvaa ja rakentua,päästä enemmän tuntemaan jeesuksen tahtoa ja kuuliaisuutta.
Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen jumalan sanankautta eli seurakunta.