Kovan linjan kiintiövaatimukset

pääsee opiskelemaan.

Ihme että Suomessa mm taloudellisa syitä on tasoitettu, mutta lisätty kielellistä eriarvoisuutta opiskelupaikan saamisessa. Suomi on aika rasistinen maa tavallisia kansalaisia kohtaan.

miten yliopistoon kirjoitti:

pääsee opiskelemaan.

Ihme että Suomessa mm taloudellisa syitä on tasoitettu, mutta lisätty kielellistä eriarvoisuutta opiskelupaikan saamisessa. Suomi on aika rasistinen maa tavallisia kansalaisia kohtaan.

Lue lisää

"Äidinkieli määrää
miten yliopistoon
pääsee opiskelemaan."

No, ei se sitä määrää, mutta Suomessa siinä asiassa auttaa kovasti, jos osaa suomea tai ruotsia.

toisistaan? Olennaista toisaalta ei ole lainkaan jotkut kosmeettiset eroavaisuudet vain siksi, jotta voitaisiin perustella asiaa kuten sinä juuri teit. Onko tälläkin alueella toimittu suunnitellun vilpillisesti. Kaikki paljastuu tänä päivänä, ihan kaikki.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Äidinkieli määrää
miten yliopistoon
pääsee opiskelemaan."

No, ei se sitä määrää, mutta Suomessa siinä asiassa auttaa kovasti, jos osaa suomea tai ruotsia.

Lue lisää

on täysin tarkasti suunniteltu sellaiseksi. Ruotsinkielisten keskuudesta pyrkii näköjään heikkotasoisempaa ainesta korkeakouluihin. Ei ole maan etu kouluttaa sitä ainesta korkeatasoisemman kustannuksella.

ohjelmat eroavat kirjoitti:

toisistaan? Olennaista toisaalta ei ole lainkaan jotkut kosmeettiset eroavaisuudet vain siksi, jotta voitaisiin perustella asiaa kuten sinä juuri teit. Onko tälläkin alueella toimittu suunnitellun vilpillisesti. Kaikki paljastuu tänä päivänä, ihan kaikki.

Lue lisää

"Miltä osin mielestäsi ohjelmat eroavat toisistaan?"

Käsittääkseni ruotsinkielinen koulutusohjelma on ruotsinkielinen ja suomenkielinen koulutusohjelma on suomenkielinen. Ero on opiskelijan kannalta käsittääkseni aika merkittävä.

koska järjestelmä kirjoitti:

on täysin tarkasti suunniteltu sellaiseksi. Ruotsinkielisten keskuudesta pyrkii näköjään heikkotasoisempaa ainesta korkeakouluihin. Ei ole maan etu kouluttaa sitä ainesta korkeatasoisemman kustannuksella.

Lue lisää

"Äidinkieli auttaa ruotsinkielisiä"

Äidinkieli auttanee myös suomenkielisiä. Järjestelmä lienee suunniteltu sellaiseksi.

Kielikiintiöiden todellinen tarkoitus on ruotsinkielisen kansanosan hegemonian ylläpitäminen, ja siten suomenkielisten suomalaisten sairas alistaminen. Kiintiöillä pidetään ruotsinkielisten koulutustaso
muuta väestöä korkeammalla, jolla mahdollistetaan yhteiskunnan merkittävillä paikolla ruotsinkielisten huomattava yliedustus.

Koska kiintiöt ovat painottuneet korkeakoulutuksessa kaupallisille ja
yhteiskunnallisille alueille, herää kysymys, miksi suomenruotsalaisia ei kannusteta hakeutumaan esimerkiksi sairaanhoitajiksi ottaen huomioon vielä ruotsinkielen taitoisten sairaanhoitajien huutavan pulan? Taitaa todellakin olla niin, että juurikin sen suomenruotsalaisen tietenkin vain ruotsia osaavan isovanhemman avannekurat joutuukin siivoamaan joku suomenkielinen, jonka kyseinen suomenruotsalainen on syrjäyttänyt lääketieteellisen opiskelupaikasta "apartheidmaisten" kielikiintiöiden turvin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Äidinkieli auttaa ruotsinkielisiä"

Äidinkieli auttanee myös suomenkielisiä. Järjestelmä lienee suunniteltu sellaiseksi.

auttaa ruotsinkielisiä. Myös opiskelemaan päässeistä suurempi osuus on ns "bätte folkia". Tavallisesti Suomessa yritetään tasoittaa heikommassa asemassa olevien tilannetta, mutta poikkeus on ruotsinkielinen bättrefolk, jota paapotaan heikommassa asemassa olevien kustannuksella.

Kysymyksessä ei ole tarkalleen sama koulutusohjelma, vaan suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan valitaan opiskelijat erikséen."

Eikö pilkut ole ihan samoilla paikoilla? Pilkut on ehkä tarkoituksella pantu vähän eri asentoon, että vertailu olisi vaikeampaa.

Kysymys on kuitenkin paikallaan. Miksi suruilla on kiintiöt ja sen lisäksi avoimet ovet sisään suomenkieliseen koulutukseen?

arrival kirjoitti:

Kysymyksessä ei ole tarkalleen sama koulutusohjelma, vaan suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan valitaan opiskelijat erikséen."

Eikö pilkut ole ihan samoilla paikoilla? Pilkut on ehkä tarkoituksella pantu vähän eri asentoon, että vertailu olisi vaikeampaa.

Kysymys on kuitenkin paikallaan. Miksi suruilla on kiintiöt ja sen lisäksi avoimet ovet sisään suomenkieliseen koulutukseen?

Lue lisää

"Miksi suruilla on kiintiöt ja sen lisäksi avoimet ovet sisään suomenkieliseen koulutukseen? "

Koulutukset ovat eri kielisiä. Suomenkielisillä on avoimet ovet myös ruotsinkieliseen koulutukseen. Tosin ruotsia on sitten osattava, mutta samoinhan suomenkielisessä koulutuksessa on syytä osata suomea.

Nyt alan jo epäillä, että ymmärtämättömyys on tarkoituksellista.

arrival kirjoitti:

Kysymyksessä ei ole tarkalleen sama koulutusohjelma, vaan suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan valitaan opiskelijat erikséen."

Eikö pilkut ole ihan samoilla paikoilla? Pilkut on ehkä tarkoituksella pantu vähän eri asentoon, että vertailu olisi vaikeampaa.

Kysymys on kuitenkin paikallaan. Miksi suruilla on kiintiöt ja sen lisäksi avoimet ovet sisään suomenkieliseen koulutukseen?

Lue lisää

"Kysymys on kuitenkin paikallaan. Miksi suruilla on kiintiöt ja sen lisäksi avoimet ovet sisään suomenkieliseen koulutukseen? "

Myös suomenkielisillä on avoimet ovet ruotsinkieliseen koulutukseen. Ja silti suurin osa koulutuksista on kiintiöity suomenkielisiksi!

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Äidinkieli määrää
miten yliopistoon
pääsee opiskelemaan."

No, ei se sitä määrää, mutta Suomessa siinä asiassa auttaa kovasti, jos osaa suomea tai ruotsia.

Lue lisää

Ei ruotsin osaaminen auta mitään muualla kuin Hesassa, Turussa ja Vaasassa.

Höpö höpö kirjoitti:

Ei ruotsin osaaminen auta mitään muualla kuin Hesassa, Turussa ja Vaasassa.

"Ei ruotsin osaaminen auta mitään muualla kuin Hesassa, Turussa ja Vaasassa."

No, auttaapahan sitten siellä ainakin...

Ei kun, tässä oli nyt kysymys siitä, että Suomessa on helpompi kouluttautua, jos osaa suomea tai ruotsia kuin jos ei osaisi kumpaakaan.

syytä kirjoitti:

Kielikiintiöiden todellinen tarkoitus on ruotsinkielisen kansanosan hegemonian ylläpitäminen, ja siten suomenkielisten suomalaisten sairas alistaminen. Kiintiöillä pidetään ruotsinkielisten koulutustaso
muuta väestöä korkeammalla, jolla mahdollistetaan yhteiskunnan merkittävillä paikolla ruotsinkielisten huomattava yliedustus.

Koska kiintiöt ovat painottuneet korkeakoulutuksessa kaupallisille ja
yhteiskunnallisille alueille, herää kysymys, miksi suomenruotsalaisia ei kannusteta hakeutumaan esimerkiksi sairaanhoitajiksi ottaen huomioon vielä ruotsinkielen taitoisten sairaanhoitajien huutavan pulan? Taitaa todellakin olla niin, että juurikin sen suomenruotsalaisen tietenkin vain ruotsia osaavan isovanhemman avannekurat joutuukin siivoamaan joku suomenkielinen, jonka kyseinen suomenruotsalainen on syrjäyttänyt lääketieteellisen opiskelupaikasta "apartheidmaisten" kielikiintiöiden turvin.

Lue lisää

Yhteiskunnallisilla ja kaupallisilla alueilla tarvitaan ruotsin osaajia. Sehän on selväkin.

Mutta ei ole mitään kiintiöitä. Paikkoja on tarpeen mukaan.

Pikku Henry kirjoitti:

Yhteiskunnallisilla ja kaupallisilla alueilla tarvitaan ruotsin osaajia. Sehän on selväkin.

Mutta ei ole mitään kiintiöitä. Paikkoja on tarpeen mukaan.

"Yhteiskunnallisilla ja kaupallisilla alueilla tarvitaan ruotsin osaajia."


MIKSI ?? En minä ainakaan äkkiseltään keksi mittän kovin suurta tarvetta sillä puolella - MUTTA ruotsinkielisten vanhusten hoidossa tarvittaisiin ruotsinkielistenkin omaa panosta.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Kysymys on kuitenkin paikallaan. Miksi suruilla on kiintiöt ja sen lisäksi avoimet ovet sisään suomenkieliseen koulutukseen? "

Myös suomenkielisillä on avoimet ovet ruotsinkieliseen koulutukseen. Ja silti suurin osa koulutuksista on kiintiöity suomenkielisiksi!

Lue lisää

"Myös suomenkielisillä on avoimet ovet ruotsinkieliseen koulutukseen."
-kuinkas onkaan kielitestien laita sillä toisinpäin ei taida olla?

"Ja silti suurin osa koulutuksista on kiintiöity suomenkielisiksi!"
-ihme jos ei yli 90%sti suomenkielisessä Suomessa olisi enemmän suomenkielisiä opiskelupaikkoja kuin ruotsinkielisiä?

Se ymmärrys, se ymmärrys, missä se viipyy ja piileskelee?

arrival kirjoitti:

"Myös suomenkielisillä on avoimet ovet ruotsinkieliseen koulutukseen."
-kuinkas onkaan kielitestien laita sillä toisinpäin ei taida olla?

"Ja silti suurin osa koulutuksista on kiintiöity suomenkielisiksi!"
-ihme jos ei yli 90%sti suomenkielisessä Suomessa olisi enemmän suomenkielisiä opiskelupaikkoja kuin ruotsinkielisiä?

Se ymmärrys, se ymmärrys, missä se viipyy ja piileskelee?

Lue lisää

""Myös suomenkielisillä on avoimet ovet ruotsinkieliseen koulutukseen."
-kuinkas onkaan kielitestien laita sillä toisinpäin ei taida olla? "

Tilanteesta päästäisiin siis sillä, että suomenkielisiin koulutuksiin valituille järjestettäisiin erikseen suomen kielikoe. Nyt niin ei tehdä ilmeisestikään siksi, että oppilaitokset eivät pidä sitä tarpeellisena. Sinun oikeustajun tyydyttämiseksi niitä kuitenkin tulisi järjestää, niinkö?

"-ihme jos ei yli 90%sti suomenkielisessä Suomessa olisi enemmän suomenkielisiä opiskelupaikkoja kuin ruotsinkielisiä?
Se ymmärrys, se ymmärrys, missä se viipyy ja piileskelee? "

No niin. Ja sitten on vähemmistö niitä ruotsinkielisiä koulutuksia. Mitä et ymmärtänyt?

"Ruotsinkieliseen koulutukseen on ilmeisestikin vähemmän hakijoita. Suomenkieliseen koulutukseenhan ei voi hakea ruotsinkielisellä pääsykokeella."

Jos systeemi olisi oikeudenmukainen, niin pantaisiin kaikki hakijat samalle lähtölinjalle ja sitten annetaisiin ruotsinkielisille hakijoille täsmälleen niin monta opintopaikkaa kuin heidän pistemääränsä edellyttävät.
Ilmeisesti ruotsinkielisten kiintiö on ylimitoitettu.

On kysymyksessä huutavasta vääryydestä! Miksi suomalaisten on vain hiljaa tyydyttävä selvään sortoon?

sorron yössä kirjoitti:

"Ruotsinkieliseen koulutukseen on ilmeisestikin vähemmän hakijoita. Suomenkieliseen koulutukseenhan ei voi hakea ruotsinkielisellä pääsykokeella."

Jos systeemi olisi oikeudenmukainen, niin pantaisiin kaikki hakijat samalle lähtölinjalle ja sitten annetaisiin ruotsinkielisille hakijoille täsmälleen niin monta opintopaikkaa kuin heidän pistemääränsä edellyttävät.
Ilmeisesti ruotsinkielisten kiintiö on ylimitoitettu.

On kysymyksessä huutavasta vääryydestä! Miksi suomalaisten on vain hiljaa tyydyttävä selvään sortoon?

Lue lisää

"Jos systeemi olisi oikeudenmukainen, niin pantaisiin kaikki hakijat samalle lähtölinjalle ja sitten annetaisiin ruotsinkielisille hakijoille täsmälleen niin monta opintopaikkaa kuin heidän pistemääränsä edellyttävät.
Ilmeisesti ruotsinkielisten kiintiö on ylimitoitettu. "

Ajatus tuntuisi hassulta. Ruotsinkielistä koulutustako pitäisi järjestää kaikkialla mihin he sattuisivat hakemaan. Suoraan sanottuna aivan järjetöntä.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

""Myös suomenkielisillä on avoimet ovet ruotsinkieliseen koulutukseen."
-kuinkas onkaan kielitestien laita sillä toisinpäin ei taida olla? "

Tilanteesta päästäisiin siis sillä, että suomenkielisiin koulutuksiin valituille järjestettäisiin erikseen suomen kielikoe. Nyt niin ei tehdä ilmeisestikään siksi, että oppilaitokset eivät pidä sitä tarpeellisena. Sinun oikeustajun tyydyttämiseksi niitä kuitenkin tulisi järjestää, niinkö?

"-ihme jos ei yli 90%sti suomenkielisessä Suomessa olisi enemmän suomenkielisiä opiskelupaikkoja kuin ruotsinkielisiä?
Se ymmärrys, se ymmärrys, missä se viipyy ja piileskelee? "

No niin. Ja sitten on vähemmistö niitä ruotsinkielisiä koulutuksia. Mitä et ymmärtänyt?

Lue lisää

Tapsa puolustelee puoluetoimiston mieleiseen tapaan syrjintäjärjestelmää:

http://bp3.blogger.com/_Uzx_LhkWEuk/SAMYSxFPw0I/AAAAAAAAAMU/8fWHiJA4hA4/s1600-h/apartheidyliopisto.jpg

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Miksi suruilla on kiintiöt ja sen lisäksi avoimet ovet sisään suomenkieliseen koulutukseen? "

Koulutukset ovat eri kielisiä. Suomenkielisillä on avoimet ovet myös ruotsinkieliseen koulutukseen. Tosin ruotsia on sitten osattava, mutta samoinhan suomenkielisessä koulutuksessa on syytä osata suomea.

Nyt alan jo epäillä, että ymmärtämättömyys on tarkoituksellista.

Lue lisää

Suomenkielinen koulutus on avoin ruotsinkielisille.

http://bp3.blogger.com/_Uzx_LhkWEuk/SAMYSxFPw0I/AAAAAAAAAMU/8fWHiJA4hA4/s1600-h/apartheidyliopisto.jpg

Ruotsinkielinen koulutus Åbo Akademissa ei ole samalla tavoin avoin koska suomenkielisistä lukioista kirjoittaneille järjestetään erilliset kielikokeet ruotsin kielessä.

Vasta sitten jos muissa yliopistoissa olisi ruotsinkielisistä lukioista kirjoittaneille erilliset suomen kielen kielkokeet tilanne olisi tasa-arvoinen.

Ja sitähän Tapsa ei hyväksy:)

Tätä järjestelmää Tapsa puolusutelee ja selittelee niinkuin kunnon rasisti konsanaan.
http://bp3.blogger.com/_Uzx_LhkWEuk/SAMYSxFPw0I/AAAAAAAAAMU/8fWHiJA4hA4/s1600-h/apartheidyliopisto.jpg

ooooo kirjoitti:

Tapsa puolustelee puoluetoimiston mieleiseen tapaan syrjintäjärjestelmää:

http://bp3.blogger.com/_Uzx_LhkWEuk/SAMYSxFPw0I/AAAAAAAAAMU/8fWHiJA4hA4/s1600-h/apartheidyliopisto.jpg

Lue lisää

...esität 'todisteena' kuvamanipulaation :D

Mutta niinkai sitä joutuu tekemään kun todellista asiaa ei ole.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Äidinkieli auttaa ruotsinkielisiä"

Äidinkieli auttanee myös suomenkielisiä. Järjestelmä lienee suunniteltu sellaiseksi.

Ruotsalaisia on vaivaiset 6% väestöstä ja korkeakoulutuspaikoista he rohmuavat väestölliseen määräänsä nähden leijonan osan. Yli puolet sveduista on korkeakoulutettuja... jos tässä ei ole mitään vääryyttä niin...

suomenruotsalaisten etuoikeuksien säilyttämiseksi. Tilanne on kuvottava. En yhtään ihmettele miksi tätä ruutitynnyriä yritetään pitää räjähtämättömänä sensuroimalla keskustelut.

Suomenkielisiin lääkärikoulutusohjelmiin muualle kuin Helsinkiin on ollut helpompi päästä opiskelemaan kuin kuin siihen ainoaan ruotsinkieliseen. Eikö se tasoita tilannetta?

etuoikeuksien säilyttämiseksi. Tilanne on kuvottava. En yhtään ihmettele miksi tätä ruutitynnyriä yritetään pitää räjähtämättömänä sensuroimalla keskustelut.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Suomenkielisiin lääkärikoulutusohjelmiin muualle kuin Helsinkiin on ollut helpompi päästä opiskelemaan kuin kuin siihen ainoaan ruotsinkieliseen. Eikö se tasoita tilannetta?

Lue lisää

sopii teidän mielestä mennä Kuopioon opiskelemaan, koska ruotsinkielinen haluaa opiskella hänen paikallaan Helsingissä.

suomenkielisen kirjoitti:

sopii teidän mielestä mennä Kuopioon opiskelemaan, koska ruotsinkielinen haluaa opiskella hänen paikallaan Helsingissä.

"Niin että helsinkiläisen suomenkielisen sopii teidän mielestä mennä Kuopioon opiskelemaan, koska ruotsinkielinen haluaa opiskella hänen paikallaan Helsingissä."

Ei kaikkia koulutuksia voi järjestää kaikilla paikkakunnilla. Monet joutuvat lähtemään muualle opiskelemaan kotipaikkakunnaltaan. Itseasiassa se voi olla varsinkin nuorten miesten itsenäistymisprosessille hyvä asia.
Ja yliopistoja on nyt jokatapauksessa turhan paljon, muutama joutaisi lakkauttaa.
Lähtökohdassasi on se virheellinen oletus, että ruotsinkielinen Hesassa opiskelisi suomenkielisen paikalla. Näinhän ei ole, vaan ruotsinkielinen lääkärikoulutus on yliopistolain mukaan nimenomaan Helsingin yliopiston tehtävä.

rakennettu kirjoitti:

suomenruotsalaisten etuoikeuksien säilyttämiseksi. Tilanne on kuvottava. En yhtään ihmettele miksi tätä ruutitynnyriä yritetään pitää räjähtämättömänä sensuroimalla keskustelut.

Lue lisää

Mitä sellaisia etuoikeuksia ruotsinkielisillä suomalaisilla on mitä suomenkielisillä ei ole?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Niin että helsinkiläisen suomenkielisen sopii teidän mielestä mennä Kuopioon opiskelemaan, koska ruotsinkielinen haluaa opiskella hänen paikallaan Helsingissä."

Ei kaikkia koulutuksia voi järjestää kaikilla paikkakunnilla. Monet joutuvat lähtemään muualle opiskelemaan kotipaikkakunnaltaan. Itseasiassa se voi olla varsinkin nuorten miesten itsenäistymisprosessille hyvä asia.
Ja yliopistoja on nyt jokatapauksessa turhan paljon, muutama joutaisi lakkauttaa.
Lähtökohdassasi on se virheellinen oletus, että ruotsinkielinen Hesassa opiskelisi suomenkielisen paikalla. Näinhän ei ole, vaan ruotsinkielinen lääkärikoulutus on yliopistolain mukaan nimenomaan Helsingin yliopiston tehtävä.

Lue lisää

ruotsinkielisiä suomenkielisten kustannuksella.

se suosii kirjoitti:

ruotsinkielisiä suomenkielisten kustannuksella.

Miten se nyt sillai suosii?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Suomenkielisiin lääkärikoulutusohjelmiin muualle kuin Helsinkiin on ollut helpompi päästä opiskelemaan kuin kuin siihen ainoaan ruotsinkieliseen. Eikö se tasoita tilannetta?

Lue lisää

Ruotsinkieliset asuvat muutamassa kunnassa rannikkoseudulla.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Miten se nyt sillai suosii?

Tälleen se suosii.

Åbo Akademiin on ruotsinkieliset pääsykokeet ruotsinkielisistä oppikirjoista.

Vaikka olisi paras pääsykokeissa se ei riitä jos olet suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut. Joudut erilliseen ruotsinkieliseen kielikokeeseen.

Sen vaikeusastetta säädellään, jossa suomenkielisten määrä saadaa pidettyä "sopivana".

Suomenkielisestä lukioista kirjoittaneet eivät saa myöskään osallistua englanninkieliseen pääsykokeeseen.

Näin esim. suomenennglantilainen, joka on käynyt suomenkielisen lukion ei pääse sitä kautta sisään.

Se voisi olla vaarallista Tapsan kaltaisille rasismin ja syrjinnän tukipylväille.

http://bp3.blogger.com/_Uzx_LhkWEuk/SAMYSxFPw0I/AAAAAAAAAMU/8fWHiJA4hA4/s1600-h/apartheidyliopisto.jpg

Tapsan etäopettaja kirjoitti:

Tälleen se suosii.

Åbo Akademiin on ruotsinkieliset pääsykokeet ruotsinkielisistä oppikirjoista.

Vaikka olisi paras pääsykokeissa se ei riitä jos olet suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut. Joudut erilliseen ruotsinkieliseen kielikokeeseen.

Sen vaikeusastetta säädellään, jossa suomenkielisten määrä saadaa pidettyä "sopivana".

Suomenkielisestä lukioista kirjoittaneet eivät saa myöskään osallistua englanninkieliseen pääsykokeeseen.

Näin esim. suomenennglantilainen, joka on käynyt suomenkielisen lukion ei pääse sitä kautta sisään.

Se voisi olla vaarallista Tapsan kaltaisille rasismin ja syrjinnän tukipylväille.

http://bp3.blogger.com/_Uzx_LhkWEuk/SAMYSxFPw0I/AAAAAAAAAMU/8fWHiJA4hA4/s1600-h/apartheidyliopisto.jpg

Lue lisää

"Vaikka olisi paras pääsykokeissa se ei riitä jos olet suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut. Joudut erilliseen ruotsinkieliseen kielikokeeseen. "

Siellä ilmeisesti halutaan varmistaa opiskelijoiden opiskelukielen taito. Yliopistothan ovat itsehallinnollisia laitoksia ja suomenkieliset yliopistot voisivat halutessaan järjestää vastaavanlaisen kokeen. Ne eivät kuitenkaan tee sitä, mikä viittaisi siihen, että sille ei koeta olevan tarvetta. Etäopettajan oikeustajua sellainen koe varmaankin hivelisi. Etäopettajan kannattaakin ottaa yhteyttä yliopistoihin suoraan. Siellä varmasti innostutaan kovasti.

"Suomenkielisestä lukioista kirjoittaneet eivät saa myöskään osallistua englanninkieliseen pääsykokeeseen. "

Saavatko ruotsinkielisen lukion käyneet sitten osallistua?

olisivat pyrkimässä kirjoitti:

Ruotsinkieliset asuvat muutamassa kunnassa rannikkoseudulla.

Ottakaas ny hyvät ihmiset asioista selvää ennenku tuutte tänne jauhamaan.. Suomessa on erittäin paljon jopa satojatuhansia pelkästään ruotsia puhuvia..

Itse tämän tiedän, koska olen ns. suomenruotsalainen ja suvussani on ihmisiä, jotka puhuvat vain ja ainoastaan ruotsia.. Suomea ymmärtävät sen verran, että tervehdykset erottavat, mutta puhua eivät osaa.. He ovat siis vanhemman sukupolven edustajia tai nuorempia joille kielten oppiminen on muuten ylivoimiasta..

Turha Jauhaa kirjoitti:

Ottakaas ny hyvät ihmiset asioista selvää ennenku tuutte tänne jauhamaan.. Suomessa on erittäin paljon jopa satojatuhansia pelkästään ruotsia puhuvia..

Itse tämän tiedän, koska olen ns. suomenruotsalainen ja suvussani on ihmisiä, jotka puhuvat vain ja ainoastaan ruotsia.. Suomea ymmärtävät sen verran, että tervehdykset erottavat, mutta puhua eivät osaa.. He ovat siis vanhemman sukupolven edustajia tai nuorempia joille kielten oppiminen on muuten ylivoimiasta..

Lue lisää

"Suomessa on erittäin paljon jopa satojatuhansia pelkästään ruotsia puhuvia.."


Ei taida pakkomatematiikkakaan toimia - ei ainakaan ynnälasku.

olisivat pyrkimässä kirjoitti:

Ruotsinkieliset asuvat muutamassa kunnassa rannikkoseudulla.

ylös

Opetusministeri Sari Sarkomaalla (kok) on varmasti inhottava posti, kun toisella puolella ruotsalaiset painavat päälle laajalla rintamalla ja uhkailemalla, että "kulttuuripalkinnonkin" eteen on tehtävä todella "oikeita" päätöksiä.

Toisessa vaakakupissa on "maan etu" eli oman puolueen äänten kalastelu.

Mitä ne ulkomaat tähän kuuluvat? Kiintiöt on kielletty kaikissa EU-maissa, eikä ulkomailla vihata ruotsin kieltä.

pyritäänkin murentamaan RKPn valtaa, joka on laeissa ja joihin valtion laitoksissa on aika kinkkistä puuttua.

Nimimerkki kirjoitti:

Mitä ne ulkomaat tähän kuuluvat? Kiintiöt on kielletty kaikissa EU-maissa, eikä ulkomailla vihata ruotsin kieltä.

"Kiintiöt on kielletty kaikissa EU-maissa..."

Miten- missä- milloin kiintiöt on kielletty kaikissa EU-maissa?

käsiteltiin samaa asiaa, ja siellä pelätään, että ruotsalaisten "erikoisasemaa" ei "haluta" myöntää. ???

kaivataan, kiitos! kirjoitti:

"Kiintiöt on kielletty kaikissa EU-maissa..."

Miten- missä- milloin kiintiöt on kielletty kaikissa EU-maissa?

opiskelukiintiöt kiellettiin vuonna 1999.

"Monia aineita ei edes VOI opiskella ruotsiksi. Siihen epäkohtaan verrattuna biologian pääsykokeiden piste-erot ovat aika yhdentekeviä."

Voisitko kertoa esimerkkejä - kiitos.

Ruotsinkielisille näyttäisi olevan moninkertaisesti enemmän opintomahdollisuuksia omalla äidinkielellään kuin suomenkielisillä.

Suomenruotsalaiset voivat näet opiskella omalla kielellään Helsingin yliopistossa, Åbo Akademissa, Hankenilla, Vaasassa sekä kymmenissä Ruotsin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Niin ja Norjassa ja Tanskassa ja jopa Islannissa, missä kuulemma ruotsilla selviää verrattoman hyvin.

Suomenkielisille on tarjolla vain ja ainoastaan joka yksikielisesti ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja sekä muutama kaksikielinen (Turun yliopisto(Åbo universitet, Jyväskylän yliopisto/Jyväskylä universitet, Oulun yliopisto(Uleåborg universitet, jne).

esimerkkejä - kiitos kirjoitti:

"Monia aineita ei edes VOI opiskella ruotsiksi. Siihen epäkohtaan verrattuna biologian pääsykokeiden piste-erot ovat aika yhdentekeviä."

Voisitko kertoa esimerkkejä - kiitos.

Ruotsinkielisille näyttäisi olevan moninkertaisesti enemmän opintomahdollisuuksia omalla äidinkielellään kuin suomenkielisillä.

Suomenruotsalaiset voivat näet opiskella omalla kielellään Helsingin yliopistossa, Åbo Akademissa, Hankenilla, Vaasassa sekä kymmenissä Ruotsin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Niin ja Norjassa ja Tanskassa ja jopa Islannissa, missä kuulemma ruotsilla selviää verrattoman hyvin.

Suomenkielisille on tarjolla vain ja ainoastaan joka yksikielisesti ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja sekä muutama kaksikielinen (Turun yliopisto(Åbo universitet, Jyväskylän yliopisto/Jyväskylä universitet, Oulun yliopisto(Uleåborg universitet, jne).

Lue lisää

"Suomenkielisille on tarjolla vain ja ainoastaan joka yksikielisesti ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja sekä muutama kaksikielinen (Turun yliopisto(Åbo universitet, Jyväskylän yliopisto/Jyväskylä universitet, Oulun yliopisto(Uleåborg universitet, jne)."

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Suomessa on kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska Handelshögskolan.

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/yliopistot/?lang=fi

http://www.avoinyliopisto.fi/undervisningpasvenska

Ja mitä siihen ulkomailla opiskeluun tulee niin siihen voin vain todeta että EPISTÄ!

Laajenna siis valinnanmahdollisuuksiasi, opettele ruotsia!

esimerkkejä - kiitos kirjoitti:

"Monia aineita ei edes VOI opiskella ruotsiksi. Siihen epäkohtaan verrattuna biologian pääsykokeiden piste-erot ovat aika yhdentekeviä."

Voisitko kertoa esimerkkejä - kiitos.

Ruotsinkielisille näyttäisi olevan moninkertaisesti enemmän opintomahdollisuuksia omalla äidinkielellään kuin suomenkielisillä.

Suomenruotsalaiset voivat näet opiskella omalla kielellään Helsingin yliopistossa, Åbo Akademissa, Hankenilla, Vaasassa sekä kymmenissä Ruotsin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Niin ja Norjassa ja Tanskassa ja jopa Islannissa, missä kuulemma ruotsilla selviää verrattoman hyvin.

Suomenkielisille on tarjolla vain ja ainoastaan joka yksikielisesti ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja sekä muutama kaksikielinen (Turun yliopisto(Åbo universitet, Jyväskylän yliopisto/Jyväskylä universitet, Oulun yliopisto(Uleåborg universitet, jne).

Lue lisää

"Suomenkielisille on tarjolla vain ja ainoastaan joka yksikielisesti ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja sekä muutama kaksikielinen (Turun yliopisto(Åbo universitet, Jyväskylän yliopisto/Jyväskylä universitet, Oulun yliopisto(Uleåborg universitet, jne)."

Yksikään mainitsemasi yliopisto ei kuitenkaan ole kaksikielinen, vaan niin Turun, Jyväskylän kuin Oulunkin yliopistot ovat yksikielisesti suomenkielisiä, samoin kuin Joensuu, Lappi ja Kuopiokin. Tämä nyt tietysti on vain yksi niitä harhaluuloja, joita pakkoruotsiuskovaiset toistelevat keskenään netissä.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Suomenkielisille on tarjolla vain ja ainoastaan joka yksikielisesti ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja sekä muutama kaksikielinen (Turun yliopisto(Åbo universitet, Jyväskylän yliopisto/Jyväskylä universitet, Oulun yliopisto(Uleåborg universitet, jne)."

Yksikään mainitsemasi yliopisto ei kuitenkaan ole kaksikielinen, vaan niin Turun, Jyväskylän kuin Oulunkin yliopistot ovat yksikielisesti suomenkielisiä, samoin kuin Joensuu, Lappi ja Kuopiokin. Tämä nyt tietysti on vain yksi niitä harhaluuloja, joita pakkoruotsiuskovaiset toistelevat keskenään netissä.

Lue lisää

Kaikissa noissa Tapsan mainitemisssa yliopistossa on pakollisena kurssina virkamiesruotsi.

Ruotsin kieli on itse asiassa ainoa läpi koulujärjestelmän läpäisevä oppiaine.

Järjetöntä. Edes matematiikka ei ole pakollinen läpi koulujärjestelmän.

RKP:ssä sen verran matematiikkaa osataan, että 4 % äänikynnyksestä älähtivät. Miksiköhän;)))

Tapsan etäopettaja kirjoitti:

Kaikissa noissa Tapsan mainitemisssa yliopistossa on pakollisena kurssina virkamiesruotsi.

Ruotsin kieli on itse asiassa ainoa läpi koulujärjestelmän läpäisevä oppiaine.

Järjetöntä. Edes matematiikka ei ole pakollinen läpi koulujärjestelmän.

RKP:ssä sen verran matematiikkaa osataan, että 4 % äänikynnyksestä älähtivät. Miksiköhän;)))

Lue lisää

Mutta ne eivät ole kaksikielisiä. Kuten ne eivät ole kolmekielisiäkään vaikka vieraankin kielen opintoja on suoritettava. Eivätkä nelikielisiä vaikka ohjelmassa voi olla esimerkiksi täysin englanninkielisiä koulutuksia.

Ei kannata uskoa kaikkea mitä Tala sanoo, Heikki.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Mutta ne eivät ole kaksikielisiä. Kuten ne eivät ole kolmekielisiäkään vaikka vieraankin kielen opintoja on suoritettava. Eivätkä nelikielisiä vaikka ohjelmassa voi olla esimerkiksi täysin englanninkielisiä koulutuksia.

Ei kannata uskoa kaikkea mitä Tala sanoo, Heikki.

Lue lisää

miten sujuu matematiikka?

on mutta kirjoitti:

miten sujuu matematiikka?

matikan laitokset toimivat suomeksi...

Harmittaako, kun jäät aina valehtelemisesta kiinni?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

matikan laitokset toimivat suomeksi...

Harmittaako, kun jäät aina valehtelemisesta kiinni?

Ruotsinkieliset ovat itse valinneet sen, että eivät halua oppia yli 90% enemmistön kieltä.

Se on heidän valintansa, ja heidän kuuluu kantaa siitä aiheutuvat seuraukset.

Ei suomenkielisten tarvitse suostua sen valinnan maksumiehiksi.

Miksi meillä edes koulutetaan esim ruotsinkielisiä lääkäreitä, kun meillä on minimaalisen vähän täysin ruotsinkielisiä paikkakuntia. Kaikkien lääkäreiden tässää maassa pitää kuitenkin pystyä palvelemaan myös suomeksi.

Samoin lakimiesten koulutus Suomessa ruotsiksi on mielestäni järjetöntä. Hyvin harvoin meillä tarvitaan pelkästään ruotsinkielistä oikeudellista palvelua, enimmäkseen asioihin Suomessa liittyy myös suomenkielinen osapuoli, joten suomen osaaminen on välttämätöntä.

Esim ehdotetussa Vaasan ruotsinkielisessa käräjäpiirissä, väestö lähes 50% suomenkielistä joten tuomareiden täytyy hallita suomen kieli täydellisesti. Ihmettelen miten käräjäpiiristä aiotaan kuitenkin tehdä ruotsinkielinen.
Se on loukkaavaa Pohjanmaan suomenkielisiä kohtaan.

Jne jne

ella4 kirjoitti:

Ruotsinkieliset ovat itse valinneet sen, että eivät halua oppia yli 90% enemmistön kieltä.

Se on heidän valintansa, ja heidän kuuluu kantaa siitä aiheutuvat seuraukset.

Ei suomenkielisten tarvitse suostua sen valinnan maksumiehiksi.

Miksi meillä edes koulutetaan esim ruotsinkielisiä lääkäreitä, kun meillä on minimaalisen vähän täysin ruotsinkielisiä paikkakuntia. Kaikkien lääkäreiden tässää maassa pitää kuitenkin pystyä palvelemaan myös suomeksi.

Samoin lakimiesten koulutus Suomessa ruotsiksi on mielestäni järjetöntä. Hyvin harvoin meillä tarvitaan pelkästään ruotsinkielistä oikeudellista palvelua, enimmäkseen asioihin Suomessa liittyy myös suomenkielinen osapuoli, joten suomen osaaminen on välttämätöntä.

Esim ehdotetussa Vaasan ruotsinkielisessa käräjäpiirissä, väestö lähes 50% suomenkielistä joten tuomareiden täytyy hallita suomen kieli täydellisesti. Ihmettelen miten käräjäpiiristä aiotaan kuitenkin tehdä ruotsinkielinen.
Se on loukkaavaa Pohjanmaan suomenkielisiä kohtaan.

Jne jne

Lue lisää

"Miksi meillä edes koulutetaan esim ruotsinkielisiä lääkäreitä, kun meillä on minimaalisen vähän täysin ruotsinkielisiä paikkakuntia."

Suomen ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen volyymi on 5% kokonaismäärästä. Siitä joukosta varmasti jokainen osaa myös suomea. Mikä siinä mättää?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Miksi meillä edes koulutetaan esim ruotsinkielisiä lääkäreitä, kun meillä on minimaalisen vähän täysin ruotsinkielisiä paikkakuntia."

Suomen ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen volyymi on 5% kokonaismäärästä. Siitä joukosta varmasti jokainen osaa myös suomea. Mikä siinä mättää?

Lue lisää

Miksi tarvitaan ylipäänsä ruotsinkielistä lääkärikoulutusta, kun yli 90% suomenkielisessä maassa lääkäri aivan varmasti joutuu palvelemaan asiakkaitaan myös suomeksi.

Ruotsinkielinen koulutusohjelma on siis joutava ja tarpeeton, ja se syö kohtuuttomasti korkeakoulutuksen resursseja, kohdistuen epäoikeudenmukaisesti suomenkielisiin ja hyödyttäen epäoikeudenmukaisesti ruotsinkielistä vähemmistöä.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Miksi meillä edes koulutetaan esim ruotsinkielisiä lääkäreitä, kun meillä on minimaalisen vähän täysin ruotsinkielisiä paikkakuntia."

Suomen ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen volyymi on 5% kokonaismäärästä. Siitä joukosta varmasti jokainen osaa myös suomea. Mikä siinä mättää?

Lue lisää

Missään Skandinavian maassa ei ole menty tuollaiselle linjalle, että vähemmistöille olisi kiintiöitä. Emme siis ole kunnon skandinaaveja eikä pohjoismaalaisia. kulttuurierot on on suuret selvästi kun suomalaiset hyysää vähemmistöjä ja skandinaavit lähinnä kiusaavat.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Miksi meillä edes koulutetaan esim ruotsinkielisiä lääkäreitä, kun meillä on minimaalisen vähän täysin ruotsinkielisiä paikkakuntia."

Suomen ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen volyymi on 5% kokonaismäärästä. Siitä joukosta varmasti jokainen osaa myös suomea. Mikä siinä mättää?

Lue lisää

Potilasturvaan perustuen pitäisi lääkärin kertoa onko hän oikea lääkäri vai kielikiintiöstä valmistunut ruotsinkielinen lääkäri.

HYVÄKSYMISRAJAT 2007
Lääketieteen koulutusohjelma:
Suomenkielinen linja   
yhteispisteet (100,18)   koepisteet (61,02)

Ruotsinkielinen linja
yhteispisteet (95,82)   koepisteet (55,77)


http://www.med.helsinki.fi/docs/peruskoulutus/opiskelijavalinta/valintatilastot_2007.xls

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijavalinta/valintatilastoja.htm

HYVÄKSYMISRAJAT 2007 kirjoitti:

Potilasturvaan perustuen pitäisi lääkärin kertoa onko hän oikea lääkäri vai kielikiintiöstä valmistunut ruotsinkielinen lääkäri.

HYVÄKSYMISRAJAT 2007
Lääketieteen koulutusohjelma:
Suomenkielinen linja   
yhteispisteet (100,18)   koepisteet (61,02)

Ruotsinkielinen linja
yhteispisteet (95,82)   koepisteet (55,77)


http://www.med.helsinki.fi/docs/peruskoulutus/opiskelijavalinta/valintatilastot_2007.xls

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijavalinta/valintatilastoja.htm

Lue lisää

Muistakaa varmistaa, että lääkärinne on ruotsinkielinen, silloin saatte oikean lääkärin, ettekä maakuntakiintiöstä valmistunutta turkulaista, kuopiolaista tms.


Suomen Lääketieteelliset tiedekunnat, opiskelijavalinnat vuonna 2006:

- Helsingin Yliopisto
hakijoita, kaikki 1024
hyväksytyt, kaikki 121 = 11,81 %

Ensijaisesti suomenkieliselle linjalle
hakeneet: 810
hyväksytyt : 89 = 10,98 %

Ensisjaisesti ruotsinkieliselle linjalle
hakeneet: 214
hyväksytyt : 31 = 14,48%

- Turun Yliopisto
hakeneet 626
hyväksytyt 120 = 19.17 %

- Oulun Yliopisto
hakeneet 599
hyväksytyt 123 = 20,53 %

- Kuopion Yliopisto
hakeneet 646
hyväksytyt 134 = 20,74%

Ruotsinkieliseen koulutukseen oli siis toiseksi vaikeinta päästä.

HYVÄKSYMISRAJAT 2007 kirjoitti:

Potilasturvaan perustuen pitäisi lääkärin kertoa onko hän oikea lääkäri vai kielikiintiöstä valmistunut ruotsinkielinen lääkäri.

HYVÄKSYMISRAJAT 2007
Lääketieteen koulutusohjelma:
Suomenkielinen linja   
yhteispisteet (100,18)   koepisteet (61,02)

Ruotsinkielinen linja
yhteispisteet (95,82)   koepisteet (55,77)


http://www.med.helsinki.fi/docs/peruskoulutus/opiskelijavalinta/valintatilastot_2007.xls

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijavalinta/valintatilastoja.htm

Lue lisää

Tällainen epädemokraattinen toiminta olisi kielletty Kuubassakin ja jopa Pohjois-Koreassa.

Suomessa kirjoitti:

Tällainen epädemokraattinen toiminta olisi kielletty Kuubassakin ja jopa Pohjois-Koreassa.

"Tällainen epädemokraattinen toiminta olisi kielletty Kuubassakin ja jopa Pohjois-Koreassa."

Miten siellä sitten toimitaan?
Todellisuudessahan Suomessa pääsee lääkiksen suomenkieliseen koulutukseen alhaisemmilla pisteillä kuin ruotsinkieliseen. En ole huomannut kenenkään valittaneen siitä.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Tällainen epädemokraattinen toiminta olisi kielletty Kuubassakin ja jopa Pohjois-Koreassa."

Miten siellä sitten toimitaan?
Todellisuudessahan Suomessa pääsee lääkiksen suomenkieliseen koulutukseen alhaisemmilla pisteillä kuin ruotsinkieliseen. En ole huomannut kenenkään valittaneen siitä.

Lue lisää

"Todellisuudessahan Suomessa pääsee lääkiksen suomenkieliseen koulutukseen alhaisemmilla pisteillä kuin ruotsinkieliseen."


Törkeää vääristelyä. Ruotsinkielisillä on eri tenttikirjat (paljon vähemmän luettavaa) ja tietenkin omat pääsykokeet.

Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla, pääsee ruotsinkielinen 10 pistettä heikommin pistein sisään kuin suomalainen - näin lukee esim. HY:n valintaohjeissa.

Abi-tyttö kirjoitti:

"Todellisuudessahan Suomessa pääsee lääkiksen suomenkieliseen koulutukseen alhaisemmilla pisteillä kuin ruotsinkieliseen."


Törkeää vääristelyä. Ruotsinkielisillä on eri tenttikirjat (paljon vähemmän luettavaa) ja tietenkin omat pääsykokeet.

Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla, pääsee ruotsinkielinen 10 pistettä heikommin pistein sisään kuin suomalainen - näin lukee esim. HY:n valintaohjeissa.

Lue lisää

"Törkeää vääristelyä. Ruotsinkielisillä on eri tenttikirjat (paljon vähemmän luettavaa) ja tietenkin omat pääsykokeet.

Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla, pääsee ruotsinkielinen 10 pistettä heikommin pistein sisään kuin suomalainen - näin lukee esim. HY:n valintaohjeissa."

Ensin sanot, että pääsykoe on eri ja sitten sanot, että pääsykoe on sama. Miten se nyt sitten oikein on?

Suomessa on useampi lääketieteellinen tiedekunta. Vain Helsingin yliopistossa on ruotsinkielinen koulutusohjelma. Sinne on ollut viime vuosina vaikeampi päästä opiskelemaan kuin esimerkiksi Kuopioon. Mikä oli siis vääristelyä?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Törkeää vääristelyä. Ruotsinkielisillä on eri tenttikirjat (paljon vähemmän luettavaa) ja tietenkin omat pääsykokeet.

Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla, pääsee ruotsinkielinen 10 pistettä heikommin pistein sisään kuin suomalainen - näin lukee esim. HY:n valintaohjeissa."

Ensin sanot, että pääsykoe on eri ja sitten sanot, että pääsykoe on sama. Miten se nyt sitten oikein on?

Suomessa on useampi lääketieteellinen tiedekunta. Vain Helsingin yliopistossa on ruotsinkielinen koulutusohjelma. Sinne on ollut viime vuosina vaikeampi päästä opiskelemaan kuin esimerkiksi Kuopioon. Mikä oli siis vääristelyä?

Lue lisää

kuinka vääristelisi lauseita:

Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla, pääsee ruotsinkielinen 10 pistettä heikommin pistein sisään kuin suomalainen - näin lukee esim. HY:n valintaohjeissa.

Abi-tyttö kirjoitti:

kuinka vääristelisi lauseita:

Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla, pääsee ruotsinkielinen 10 pistettä heikommin pistein sisään kuin suomalainen - näin lukee esim. HY:n valintaohjeissa.

Lue lisää

"Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla, pääsee ruotsinkielinen 10 pistettä heikommin pistein sisään kuin suomalainen - näin lukee esim. HY:n valintaohjeissa."

Ei se sitä tarkoita. Se tarkoittaa että ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan ei pääse, jos pistemäärä jää yli 10 pistettä alhaisemmaksi kuin heikoimman suomenkieliseen koulutusohjelmaan valitun pistemäärä. Hakijat eivät siis kilpaile samoista opiskelupaikoista.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla, pääsee ruotsinkielinen 10 pistettä heikommin pistein sisään kuin suomalainen - näin lukee esim. HY:n valintaohjeissa."

Ei se sitä tarkoita. Se tarkoittaa että ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan ei pääse, jos pistemäärä jää yli 10 pistettä alhaisemmaksi kuin heikoimman suomenkieliseen koulutusohjelmaan valitun pistemäärä. Hakijat eivät siis kilpaile samoista opiskelupaikoista.

Lue lisää

"Hakijat eivät siis kilpaile samoista opiskelupaikoista."


että, ruotsinkieliset hakijat eivät joudu kilpailemaan samoista opiskelupaikoista kuin suomalaiset, koska ruotsinkielisille hakijoille on järjestetty moottoritietasoinen ohituskaista.

Abi-tyttö kirjoitti:

"Hakijat eivät siis kilpaile samoista opiskelupaikoista."


että, ruotsinkieliset hakijat eivät joudu kilpailemaan samoista opiskelupaikoista kuin suomalaiset, koska ruotsinkielisille hakijoille on järjestetty moottoritietasoinen ohituskaista.

Lue lisää

"Siitähän olen juuri kirjoittanut"

Saattaa olla. Se ei vain tullut aivan selväksi sillä, että ensin kirjoitit "Ruotsinkielisillä on eri tenttikirjat (paljon vähemmän luettavaa) ja tietenkin omat pääsykokeet" ja sitten "Kun suomenkielinen ja ruotsinkielinen pyrkivät SAMALLE linjalle samoilla pääsykokeilla".

"ruotsinkieliset hakijat eivät joudu kilpailemaan samoista opiskelupaikoista kuin suomalaiset, koska ruotsinkielisille hakijoille on järjestetty moottoritietasoinen ohituskaista."

Suomenkielisen lääketieteen koulutuksen kaistaleveys on maassamme 95% ja ruotsinkielisen 5%. Suomenkielisen koulutuksen kaista siis on jonkin verran leveämpi kuin suomenkielisten määrä maan väestöstä, mutta koulutuspaikkojahan ei olekaan sidottu äidinkieleen. Ruotsinkieliseen koulutukseen on myös jonkin verran vaikeampi päästä kuin suomenkieliseen. Suomenkieliseen lääkärikoulutukseen hakijat voivat valita useammasta yliopistosta, ruotsinkieliseen on tarjolla mahdollisuus vain yhdessä yliopistossa. Suomenkieliseen lääketieteen koulutukseen pääsi viime vuonna alhaisemmalla pistemäärällä kuin ruotsinkieliseen.

keskenään, sillä Suomessa sekä suomi että ruotsi ovat kansalliskieli, Ruotsissa vain ruotsia.

Selvästi kyseessä ruotsalainen rasisti. No big deal.

...on sisäänpääsy luonnollisesti helpompaa.
Opettele siis ruotsia niin pääset hakemaan ruotsinkielisiin koulutuksiin! Niin se on suomenkielisissäkin koulutuksissa. Joihinkin kouluihin on helpompi päästä kuin toisiin.
Ruotsinkielisissä koulutuksissa on myös sisäänottomäärät paljon pienempiä ja kaikkia koulutuksia ei aina järjestetä edes joka vuosi.

Lär dig svenska! Sillä se järjestyy, ei se ole äidinkielestä kiinni vaan osaamisesta.

Helsingin Yliopistoon on kaiken kaikkiaan vaikein päästä. Esim Ouluun ja Kuopioon pääsee suomenkielinenkin paljon helpommalla.

"Tiedot löytyvät muuten HY:n kotisivuilta, joten jokainen voi itse käydä ne tarkistamassa. Ikävä kyllä ruotsin ja suomenkieliset on eroteltu vain osassa aineita. "

Nokun sitä ruotsinkielistä koulutusta ei järjestetä kaikilla opintolinjoilla. Ei siis ole mitä erotella.

"Miksi yleensä äidinkieli
pannaan vaikuttamaan sisäänpääsyyn? "!

Äidinkieltä ei ole sen kummemmin 'pantu' vaikuttamaan sisäänpääsyyn. Mutta on kai sinänsä ymmärrettävää, että äidinkielellään osaa monesti vastata paremmin. Itsellekin on helpompaa selittää asioita suomeksi kuin jollain muulla kielellä. Minkäs teet?

oppiaineittain tarkasteltuna tilanne on seuraava:

TEOLOGIASSA Helsingin yliopiston (HY) sisäänpääsyprosentti oli 30 % ja Åbo Akademin (ÅA) 53. Kun HY:ssä opettajia oli 2,8 sataa opiskelijaa kohti, niin ÅA:ssa heitä oli 7,5 (!). Sen sijaan valmistumisprosentti oli 10 vuoden kuluessa HY:ssä 64 ja ÅA:ssa 57. ÅA:ssa tulokset ovat siis kääntäen verrannollisia resursseihin nähden. Onko tässä yksi yliopistojen tehottomuuden syy, herra opetusministeri?

HUMANISTISISSA aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 50. Suomenkielisellä puolella se oli HY:ssa 18, Tampereen yliopistossa 19 sekä viidessä muussa yliopistossa 20-46. Opettajia oli ÅA:ssa 4,6 sataa opiskelijaa kohti ja suomenkielisellä puolella 3,8-4,4 (Joensuussa 5,6).

YHTEISKUNTIETEELLISISSÄ aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 44, HY:ssa 15, Tampereella 16 sekä muissa yliopistoissa 25-44. ÅA:n opettaja/oppilassuhde oli samaa luokkaa (4,7) kuin suomenkielisellä puolella, paitsi HY:ssa, jossa se oli vain 3,7.

Karkeasti ottaen voidaan sanoa, ettei ruotsinkielisten sisäänpääsy ja opettaja/oppilassuhde ole ruotsinkielisellä puolella humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä aineissa suomenkielistä ratkaisevasti edullisempi, MIKÄLI suomenkielinen hakeutuu opiskelemaan Joensuuhun, Kuopioon tai Vaasaan eli mahdollisimman kauas maan väestöllisestä painopisteestä. Vastanneeko tämä helsinkiläisen SDP:läisen opetusministerin puolueen tavoitteita ? Ehkä tämä on kostoa siitä, ettei Åbo Akademikaan ole ruotsinkielisen väestön keskipisteessä pohjalaisten harmiksi.

LÄÄKETIETEEN TIEDEKUNTA, jonne tunnetusti on aika vaikea päästä opiskelemaan. Kielivähemmistön asia on hoidettu Hgin yliopistossa, johon valitaan vuosittain 5 % koko maan sisään otettujen opiskelijoiden määrästä ruotsinkieliseen kiintiöön. Sinne on ollut niin paljon helpompi päästä sisälle, että pistealarajaksi on laitettu korkeintaan 10 pistettä alempi kuin suomenkielisellä puolella. Helsingissä on myös kiintiö terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneille ja siinä on sama "pisterajaminimi" .Kuntasektorin lääkäriviranhaltijalta vaaditaan ruotsin kielitodistus, jotta voi saada viran.

Lisätietoa tarjolla kirjoitti:

oppiaineittain tarkasteltuna tilanne on seuraava:

TEOLOGIASSA Helsingin yliopiston (HY) sisäänpääsyprosentti oli 30 % ja Åbo Akademin (ÅA) 53. Kun HY:ssä opettajia oli 2,8 sataa opiskelijaa kohti, niin ÅA:ssa heitä oli 7,5 (!). Sen sijaan valmistumisprosentti oli 10 vuoden kuluessa HY:ssä 64 ja ÅA:ssa 57. ÅA:ssa tulokset ovat siis kääntäen verrannollisia resursseihin nähden. Onko tässä yksi yliopistojen tehottomuuden syy, herra opetusministeri?

HUMANISTISISSA aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 50. Suomenkielisellä puolella se oli HY:ssa 18, Tampereen yliopistossa 19 sekä viidessä muussa yliopistossa 20-46. Opettajia oli ÅA:ssa 4,6 sataa opiskelijaa kohti ja suomenkielisellä puolella 3,8-4,4 (Joensuussa 5,6).

YHTEISKUNTIETEELLISISSÄ aineissa ÅA:n sisäänpääsyprosentti oli 44, HY:ssa 15, Tampereella 16 sekä muissa yliopistoissa 25-44. ÅA:n opettaja/oppilassuhde oli samaa luokkaa (4,7) kuin suomenkielisellä puolella, paitsi HY:ssa, jossa se oli vain 3,7.

Karkeasti ottaen voidaan sanoa, ettei ruotsinkielisten sisäänpääsy ja opettaja/oppilassuhde ole ruotsinkielisellä puolella humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä aineissa suomenkielistä ratkaisevasti edullisempi, MIKÄLI suomenkielinen hakeutuu opiskelemaan Joensuuhun, Kuopioon tai Vaasaan eli mahdollisimman kauas maan väestöllisestä painopisteestä. Vastanneeko tämä helsinkiläisen SDP:läisen opetusministerin puolueen tavoitteita ? Ehkä tämä on kostoa siitä, ettei Åbo Akademikaan ole ruotsinkielisen väestön keskipisteessä pohjalaisten harmiksi.

LÄÄKETIETEEN TIEDEKUNTA, jonne tunnetusti on aika vaikea päästä opiskelemaan. Kielivähemmistön asia on hoidettu Hgin yliopistossa, johon valitaan vuosittain 5 % koko maan sisään otettujen opiskelijoiden määrästä ruotsinkieliseen kiintiöön. Sinne on ollut niin paljon helpompi päästä sisälle, että pistealarajaksi on laitettu korkeintaan 10 pistettä alempi kuin suomenkielisellä puolella. Helsingissä on myös kiintiö terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneille ja siinä on sama "pisterajaminimi" .Kuntasektorin lääkäriviranhaltijalta vaaditaan ruotsin kielitodistus, jotta voi saada viran.

Lue lisää

TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoista, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.

KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2). Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.

KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.

PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.

LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaan lukien ÅA.
TEKNIIKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi-insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.

Ammattikorkeakouluihinkin ruotsinkielisillä on leveämpi ovi kuin suomenkielisillä ja itse asiassa suhteellisesti ottaen leveämpi kuin yliopistoihin. Kun koko maan sisäänpääsyprosentti on 20, niin se on Arcada-Nylands Svenska yh:ssa 27, Svenska yh:ssa 50 ja Yh Sydvästissä 46. Suomenkielisellä puolella korkeimmat sisäänottoprosentit, noin kolmannes hakijoista on Kajaanissa, Kemi-Torniossa ja Keski-Pohjanmaalla. Syrjäalueille hakeutuminenkaan ei siis opiskelijaa auta, kun Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla sisäänpääsyprosentit amk:hin ovat vain 12-14 %.

Kaiken tämän koulutusresurssoinnin jälkeen ihmetellään, miksi ruotsinkielisellä puolella on vähemmän työttömyyttä ja syrjäytymistä kuin suomenkielisellä.

tiedekunnittain kirjoitti:

TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoista, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.

KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2). Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.

KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.

PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.

LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaan lukien ÅA.
TEKNIIKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi-insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.

Ammattikorkeakouluihinkin ruotsinkielisillä on leveämpi ovi kuin suomenkielisillä ja itse asiassa suhteellisesti ottaen leveämpi kuin yliopistoihin. Kun koko maan sisäänpääsyprosentti on 20, niin se on Arcada-Nylands Svenska yh:ssa 27, Svenska yh:ssa 50 ja Yh Sydvästissä 46. Suomenkielisellä puolella korkeimmat sisäänottoprosentit, noin kolmannes hakijoista on Kajaanissa, Kemi-Torniossa ja Keski-Pohjanmaalla. Syrjäalueille hakeutuminenkaan ei siis opiskelijaa auta, kun Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla sisäänpääsyprosentit amk:hin ovat vain 12-14 %.

Kaiken tämän koulutusresurssoinnin jälkeen ihmetellään, miksi ruotsinkielisellä puolella on vähemmän työttömyyttä ja syrjäytymistä kuin suomenkielisellä.

Lue lisää

Maan hallitus rikkoo perustuslakia kun ylläpitää edellä kuvattua eriarvoisuutta.

tiedoksi kirjoitti:

Maan hallitus rikkoo perustuslakia kun ylläpitää edellä kuvattua eriarvoisuutta.

"Maan hallitus rikkoo perustuslakia kun ylläpitää edellä kuvattua eriarvoisuutta."

Mitä kohtaa?

Mikä on oikeuskanslerin kanta?

tiedekunnittain kirjoitti:

TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoista, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.

KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2). Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.

KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.

PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.

LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaan lukien ÅA.
TEKNIIKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi-insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.

Ammattikorkeakouluihinkin ruotsinkielisillä on leveämpi ovi kuin suomenkielisillä ja itse asiassa suhteellisesti ottaen leveämpi kuin yliopistoihin. Kun koko maan sisäänpääsyprosentti on 20, niin se on Arcada-Nylands Svenska yh:ssa 27, Svenska yh:ssa 50 ja Yh Sydvästissä 46. Suomenkielisellä puolella korkeimmat sisäänottoprosentit, noin kolmannes hakijoista on Kajaanissa, Kemi-Torniossa ja Keski-Pohjanmaalla. Syrjäalueille hakeutuminenkaan ei siis opiskelijaa auta, kun Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla sisäänpääsyprosentit amk:hin ovat vain 12-14 %.

Kaiken tämän koulutusresurssoinnin jälkeen ihmetellään, miksi ruotsinkielisellä puolella on vähemmän työttömyyttä ja syrjäytymistä kuin suomenkielisellä.

Lue lisää

Osata ruotsia!!
Ruotsinkieliset koulutukset ovat avoinna kaikille jota pystyvät ja haluavat opiskella ruotsiksi.

Lär dig svenska !

kohtaa? kirjoitti:

"Maan hallitus rikkoo perustuslakia kun ylläpitää edellä kuvattua eriarvoisuutta."

Mitä kohtaa?

Mikä on oikeuskanslerin kanta?

6.2 §:ää: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, ***kielen***, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Ymmärtääkseni oikeuskansleri totesi aikoinaan HY:n oikeustieteellisen ruotsalaiskiintiöt laittomiksi, mutta lainsäätäjä ei ole mitenkään puuttunut tilanteeseen, koska suomalaisessa oikeuskäytännössä ruotsinkielisyyden on perinteisesti katsottu oikeuttavan etuoikeutettuun kohteluun lain edessä. Olisi hyvä, jos joku kiintiöruotsalaiselle opiskelupaikkansa menettänyt jaksaisi prosessata Euroopan Neuvoston Ihmisoikeustuomioistuimeen asti, jossa katsottaisiin loukkaako ruotsinkielisten suosiminen Suomen ihmisoikeusvelvoitteita.

perustuslain kirjoitti:

6.2 §:ää: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, ***kielen***, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Ymmärtääkseni oikeuskansleri totesi aikoinaan HY:n oikeustieteellisen ruotsalaiskiintiöt laittomiksi, mutta lainsäätäjä ei ole mitenkään puuttunut tilanteeseen, koska suomalaisessa oikeuskäytännössä ruotsinkielisyyden on perinteisesti katsottu oikeuttavan etuoikeutettuun kohteluun lain edessä. Olisi hyvä, jos joku kiintiöruotsalaiselle opiskelupaikkansa menettänyt jaksaisi prosessata Euroopan Neuvoston Ihmisoikeustuomioistuimeen asti, jossa katsottaisiin loukkaako ruotsinkielisten suosiminen Suomen ihmisoikeusvelvoitteita.

Lue lisää

"Ymmärtääkseni oikeuskansleri totesi aikoinaan HY:n oikeustieteellisen ruotsalaiskiintiöt laittomiksi, mutta lainsäätäjä ei ole mitenkään puuttunut tilanteeseen, koska suomalaisessa oikeuskäytännössä ruotsinkielisyyden on perinteisesti katsottu oikeuttavan etuoikeutettuun kohteluun lain edessä."

Kysymyksessähän oli Åbo akademissa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko ylempään tutkintoon Helsingissä. Toisin kuin muistat, käytäntö lopetettiin.

Ruotsinkielisiin koulutuksiin valitaan opiskelijat niistä, jotka ovat niihin hakeneet. Valinta ei perustu äidinkieleen, vaan lähtöpisteisiin (lukion päättötodistus, yo-tutkinto) ja/tai pääsykokeeseen.

Miten tilanne on perustuslain vastainen?

tarkemmin... kirjoitti:

"Ymmärtääkseni oikeuskansleri totesi aikoinaan HY:n oikeustieteellisen ruotsalaiskiintiöt laittomiksi, mutta lainsäätäjä ei ole mitenkään puuttunut tilanteeseen, koska suomalaisessa oikeuskäytännössä ruotsinkielisyyden on perinteisesti katsottu oikeuttavan etuoikeutettuun kohteluun lain edessä."

Kysymyksessähän oli Åbo akademissa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko ylempään tutkintoon Helsingissä. Toisin kuin muistat, käytäntö lopetettiin.

Ruotsinkielisiin koulutuksiin valitaan opiskelijat niistä, jotka ovat niihin hakeneet. Valinta ei perustu äidinkieleen, vaan lähtöpisteisiin (lukion päättötodistus, yo-tutkinto) ja/tai pääsykokeeseen.

Miten tilanne on perustuslain vastainen?

Lue lisää

Oikeuskanslerin lausunto Helsingin Sanomat 20.5.1992.:

”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen. ”

Tästä kaikki alkoi:

Helsingin Sanomat 23.6.1989:

”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.”

Arkistonhoitaja kirjoitti:

Oikeuskanslerin lausunto Helsingin Sanomat 20.5.1992.:

”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen. ”

Tästä kaikki alkoi:

Helsingin Sanomat 23.6.1989:

”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.”

Lue lisää

kuis kävi.

"Svedulla ei voida opettaa huippuja joten
kaikki yksityiset yliopistot ovat suomen
ja englannin kielisiä. "

Montako yksityistä yliopistoa Suomessa sitten on?

monta niitä kirjoitti:

"Svedulla ei voida opettaa huippuja joten
kaikki yksityiset yliopistot ovat suomen
ja englannin kielisiä. "

Montako yksityistä yliopistoa Suomessa sitten on?

Lue lisää

Taitaa vain olla niin, että kaikki yliopistot Suomessa ovat valtion budjettitalouden piirissä olevia instituutioita, valtion tilivirastoja. Mutta onhan tietenkin yksityisellä rahoituksella mekrityksensä. Se vaihtelee eri yliopistojen kesken niin, että suurin se oli Tampereen teknillisessä yliopistossa 44 % (vuonna 2005) ja toiseksi suurin Teknillisessä korkeakoulussa.

Tuossa muuten mielenkiintoinen linkki yliopistojen ulkopuoliseen rahoitukseen.

http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/12/tiedote-2007-09-18-16-33-41-739508/

Milenkiintoista tietoa myös linkistä

http://ktl.jyu.fi/ktl/ajankohtaista/tiedotteita/2005/t14122005

kuten tavallista.

väärässä, kirjoitti:

kuten tavallista.

suomenruotsi-kieliset eivät ymmärrä norjaa, tanskaa eikä islantia - entä edes aitoruotsia?