Salakuuntelu

1950-luvun alussa tuli kuunneltua vanhemmilta salaa Neuvostoliiton suomenkielisiä lähetyksiä. Jos vaikka maailmasta ei niin paljoa ymmärtänytkään, väkisinkin ymmärsi kyllä niille naureskella.

Esimerkkinä muistan tässä radiojutun eräästä keski-Siperialaisesta vesivoimalaitosrakennustyömaasta. Siellä oli ajauduttu pahoihin ongelmiin ja työt uhkasivat kokonaan keskeytyä. Paikalla oli akateemikkoja, professoreita ja muita tiedemiehiä ja insinöörejä. Ratkaisuja ei ongelmiin tahtonut löytyä.

Mutta sitten kaukana Moskovassa toveri Stalin, joka kansansa palvelijana huolehti yötä päivää kansansa hyvinvoinnista, havaitsi asiakirjoista nämä suuret ongelmat ja matkusti voimalaitostyömaalle. Aamulla saavuttuaan hän tututui työmaahan ja jo lounaalla osasi antaa ratkaisun voimalaitostyömaata haitanneeseen ongelmaan ja lisäksi useisiin muihin työtä haitanneisiin ongelmiin ja tämänkin lisäksi hän ennakoiden osasi selvittää, miten vältetään vastaisuudessa työmaalla ongelmilta. Työläiset, rakennustyön johto sekä professorit ja akateemikot jäivät ällistyneinä hämmästelemään toveri Stalinin suurta älykkyyttä. Sitten radio soitti juhlavaa musiikkia.

Tämän ansiosta työ pääsi uudelleen käyntiin ja voimalaitos valmistui 150 päivää ennen määräaikaa.

Tämmösiä kuunneltiin ja hauskaa oli. Vanhemmillekin niistä lopulta kerrottiin ja hekin naureskelivat, mutta toivoivat, ettei asiasta kovasti puhuttaisi muualla. Aika kun oli semmoinen. Myöhemmin kyllä tuli ajatelleeksi, minkähänlaisia ratkaisuja sillä Stalinilla oli ongelmiin. Toveri Stalin kun käytti vähän kaikenlaisia keinoja ongelmiensa ratkaisemiseen.