Missä mennään

näitä hihhulijuttuja, mutta tänään ei ole kyllä yhtään naurattanut. Ainut juttu mitä nauroin oli se hevosjuttu, jos satuit huomaamaan.

Omasta äidistäni en tiedä oliko hän kuinka uskovainen, mutta kai se usko hänessä jollain tavalla kuitenkin oli. Emme koskaan aikuisina puhuneet uskonasioista. En tosiaan muista kertaakaan sen jälkeen kun erosin kirkosta. Silloinkin äiti sanoi vaan, että sää olet nyt sit pakana.

Äitini oli sellainen omillaan pärjäävä. Kova tekemään töitä. Minusta tuntuu nyt jotenkin kummalliselta, että en oikestaan tiennyt hänestä paljoakaan. Muutin jo nuorena omilleni ja erinäisten mielipide-erojen takia en ollut vuosikausiin yhteydessä.

Hänen viimeisinä vuosinaan vasta aloin ensin soitella ja sitten käydä ja ikäänkuin tutustuin ihmiseen, joka oli joko muuttunut, tai sitten en ollut häntä edes oppinut tuntemaan aikaisemmin.

Nyt on kyllä itku herkässä, ei voi mitään.

Kössönöm kirjoitti:

näitä hihhulijuttuja, mutta tänään ei ole kyllä yhtään naurattanut. Ainut juttu mitä nauroin oli se hevosjuttu, jos satuit huomaamaan.

Omasta äidistäni en tiedä oliko hän kuinka uskovainen, mutta kai se usko hänessä jollain tavalla kuitenkin oli. Emme koskaan aikuisina puhuneet uskonasioista. En tosiaan muista kertaakaan sen jälkeen kun erosin kirkosta. Silloinkin äiti sanoi vaan, että sää olet nyt sit pakana.

Äitini oli sellainen omillaan pärjäävä. Kova tekemään töitä. Minusta tuntuu nyt jotenkin kummalliselta, että en oikestaan tiennyt hänestä paljoakaan. Muutin jo nuorena omilleni ja erinäisten mielipide-erojen takia en ollut vuosikausiin yhteydessä.

Hänen viimeisinä vuosinaan vasta aloin ensin soitella ja sitten käydä ja ikäänkuin tutustuin ihmiseen, joka oli joko muuttunut, tai sitten en ollut häntä edes oppinut tuntemaan aikaisemmin.

Nyt on kyllä itku herkässä, ei voi mitään.

- "Muutin jo nuorena omilleni ja erinäisten mielipide-erojen takia en ollut vuosikausiin yhteydessä."
- "äiti sanoi vaan, että sää olet nyt sit pakana"
- "Nyt on kyllä itku herkässä, ei voi mitään."

Kyllä suru murheeksi muuttuu.

H.H. kirjoitti:

- "Muutin jo nuorena omilleni ja erinäisten mielipide-erojen takia en ollut vuosikausiin yhteydessä."
- "äiti sanoi vaan, että sää olet nyt sit pakana"
- "Nyt on kyllä itku herkässä, ei voi mitään."

Kyllä suru murheeksi muuttuu.

Vai muutenko vaan keräilet lauseitani?

uskonnon takia.
Hän oli iältään paljon vanhempi kuin minä, mutta meillä oli tosi hauskoja ja mukavia hetkiä yhdessä. Jossakin vaiheessa hän kuitenkin alkoi ajattelemaan lapsuuden uskonnon, vanhoillislestadiolaisten tavoin, vaikka hän oli nuoruudessa hylännyt uskontonsa. Onnettomuudekseen hän mainitsi asiasta eräälle sukulaiselle ja siitähän se rumba lähti. Joka puolelta tuli kirjeitä, joissa sanottiin, että nyt jumala sinua kutsuu ja tunnusta syntisi niin olet pelastettu. Painostus jatkui puhelimen välityksellä.
Ystäväni meni aivan sekaisin. Omasta mielestään hän oli tehnyt hirveitä syntejä ja kun kysyin, että mitä ne synnit sitten ovat, niin hän ei osannut selittää vaan jankkasi edelleen. Lopulta hän meni aivan harhaiseksi ja alkoi näkemään ympärillään niitä hoitomiehiä, jotka hakevat hänet ja vievät helvettiin. (Kai te tiedätte vanhoillislestadiolaisten hoitokokoukset 1970 ja 1980-luvuilla ja edelleenkin vaan ei niin näkyvästi)
Vein ystäväni sitten sairaalaan, jonne hän jäi muutamaksi kuukaudeksi, selvisi siitä ja palasi kotiin. Mutta koskaan ei parantunut lopullisesti. Uskonto oli saanut uhrinsa.
Ystäväni on nyt kuollut. Hän menetti elämän ilon ja halun. Minulla on häntä ikävä. Meillä oli joskus niin hauskoja hetkiä.

Wariska kirjoitti:

uskonnon takia.
Hän oli iältään paljon vanhempi kuin minä, mutta meillä oli tosi hauskoja ja mukavia hetkiä yhdessä. Jossakin vaiheessa hän kuitenkin alkoi ajattelemaan lapsuuden uskonnon, vanhoillislestadiolaisten tavoin, vaikka hän oli nuoruudessa hylännyt uskontonsa. Onnettomuudekseen hän mainitsi asiasta eräälle sukulaiselle ja siitähän se rumba lähti. Joka puolelta tuli kirjeitä, joissa sanottiin, että nyt jumala sinua kutsuu ja tunnusta syntisi niin olet pelastettu. Painostus jatkui puhelimen välityksellä.
Ystäväni meni aivan sekaisin. Omasta mielestään hän oli tehnyt hirveitä syntejä ja kun kysyin, että mitä ne synnit sitten ovat, niin hän ei osannut selittää vaan jankkasi edelleen. Lopulta hän meni aivan harhaiseksi ja alkoi näkemään ympärillään niitä hoitomiehiä, jotka hakevat hänet ja vievät helvettiin. (Kai te tiedätte vanhoillislestadiolaisten hoitokokoukset 1970 ja 1980-luvuilla ja edelleenkin vaan ei niin näkyvästi)
Vein ystäväni sitten sairaalaan, jonne hän jäi muutamaksi kuukaudeksi, selvisi siitä ja palasi kotiin. Mutta koskaan ei parantunut lopullisesti. Uskonto oli saanut uhrinsa.
Ystäväni on nyt kuollut. Hän menetti elämän ilon ja halun. Minulla on häntä ikävä. Meillä oli joskus niin hauskoja hetkiä.

kiusaamiseen ei laki puutu! On jotenkin uskomatonta, että on sitten mikä tahansa uskomus kyseessä, niin sen nimissä sadisteilla on vapaat kädet.

Kössönöm kirjoitti:

kiusaamiseen ei laki puutu! On jotenkin uskomatonta, että on sitten mikä tahansa uskomus kyseessä, niin sen nimissä sadisteilla on vapaat kädet.

että siihen ei voi ystävä vaikuttaa. Lapsuudessa istutettu usko ja sen varjolla opetetut syntijutut ovat niin syvällä ihmisessä että ne sitten pulpahtavat pintaan jossakin elämän taitekohdassa.

Minun ystäväni oli niin paljon minua vanhempi, etten oikein kehdannutkaan hänelle kovasti sanoa. Olen itse vanhojen vanhempien lapsi ja olen oppinut kunnioittamaan ikäihmisiä ja jos en ole samaa mieltä, niin vaikenen mieluummin. Ja kyllä viihdynkin vanhojen ihmisten parissa. Mutta aika kovaa oli joskus kuunnella ystävän hulluja puheita ja sitten nähdä se hiljainen hiipuminen. Iloisesta ihmisestä tuli uskontotaakan myötä nuokkuva kukka, joka ei saa virtaa mistään.

Wariska kirjoitti:

että siihen ei voi ystävä vaikuttaa. Lapsuudessa istutettu usko ja sen varjolla opetetut syntijutut ovat niin syvällä ihmisessä että ne sitten pulpahtavat pintaan jossakin elämän taitekohdassa.

Minun ystäväni oli niin paljon minua vanhempi, etten oikein kehdannutkaan hänelle kovasti sanoa. Olen itse vanhojen vanhempien lapsi ja olen oppinut kunnioittamaan ikäihmisiä ja jos en ole samaa mieltä, niin vaikenen mieluummin. Ja kyllä viihdynkin vanhojen ihmisten parissa. Mutta aika kovaa oli joskus kuunnella ystävän hulluja puheita ja sitten nähdä se hiljainen hiipuminen. Iloisesta ihmisestä tuli uskontotaakan myötä nuokkuva kukka, joka ei saa virtaa mistään.

Mietin tuota tarinaa päivällä ja ajattelin, että miten helppoa on ihminen suistaa raiteiltaan. Mutta mikä on motiivi? Sitä en tajua.

Kössönöm kirjoitti:

Vai muutenko vaan keräilet lauseitani?

Joo-o. Tuo näennäisvilpitön halventava sävysi on tuskin kehittynyt sinulle vasta kypsällä iälläsi. Se on varmasti tuottanut itsellesi monta itkua, vaikka et ehkä ole syy-yhteyttä itse nähnyt.

Siinä on sellainenkin puoli, että sellainen ihminen kierouttaa samalla todellisuuskäsityksensä ja kertakaikkisesti ummistaa korvansa käsityksiensä vastaisilta totuuksiltakin.

Kössönöm kirjoitti:

Mietin tuota tarinaa päivällä ja ajattelin, että miten helppoa on ihminen suistaa raiteiltaan. Mutta mikä on motiivi? Sitä en tajua.

kuin työpaikkakiusaamisella tai koulukiusaamisella. Jonkun itsetunnolle tekee hyvää kiusata sitä, jonka huomaa heikommaksi.
Ja yleensä kiusaajat vielä selviävät hengissä eikä niille käy kuinkaan.
Työpaikoilla saa väistyä kiusattu ja koulua joutuu vaihtamaan se, jota kiusataan. Kiusaajat voittavat aina.
Ja niissä, jotka itseään kristityiksi kutsuvat, on paljon niitä, jotka luulevat olevansa parempia ihmisiä kuin me muut ja osoittavatkin sen kaiken mahdollisin tavoin.
Elikkä motiivi voisi olla vallan himo.

Wariska kirjoitti:

kuin työpaikkakiusaamisella tai koulukiusaamisella. Jonkun itsetunnolle tekee hyvää kiusata sitä, jonka huomaa heikommaksi.
Ja yleensä kiusaajat vielä selviävät hengissä eikä niille käy kuinkaan.
Työpaikoilla saa väistyä kiusattu ja koulua joutuu vaihtamaan se, jota kiusataan. Kiusaajat voittavat aina.
Ja niissä, jotka itseään kristityiksi kutsuvat, on paljon niitä, jotka luulevat olevansa parempia ihmisiä kuin me muut ja osoittavatkin sen kaiken mahdollisin tavoin.
Elikkä motiivi voisi olla vallan himo.

ei ole kokemusta koulukiusaamisesta. Ei ainakaan sellaista mikä olisi koulunkäyntiin vaikuttanut. Työpaikkakiusaamisesta sen sijaan on, ja se oli kyllä inhottavaa. Kun kiusaaja on pomo, on tilanne erityisen hankala. Mutta sen jaksoi, kun oli pari hyvää työkaveria.

Joo, en ymmärrä miten joku, joka uskoo johonkin jumalaan, luulee olevansa parempi kuin sellainen joka ei usko. Jotenkin outoa.

H.H. kirjoitti:

Joo-o. Tuo näennäisvilpitön halventava sävysi on tuskin kehittynyt sinulle vasta kypsällä iälläsi. Se on varmasti tuottanut itsellesi monta itkua, vaikka et ehkä ole syy-yhteyttä itse nähnyt.

Siinä on sellainenkin puoli, että sellainen ihminen kierouttaa samalla todellisuuskäsityksensä ja kertakaikkisesti ummistaa korvansa käsityksiensä vastaisilta totuuksiltakin.

ongelmasi oikein on? Saatko jotain nautintoa tuosta nälvimisestä?

Oletko joku psykologi olevinasi?

"Siinä on sellainenkin puoli, että sellainen ihminen kierouttaa samalla todellisuuskäsityksensä ja kertakaikkisesti ummistaa korvansa käsityksiensä vastaisilta totuuksiltakin."

- Aika hupaisaa jopa sinulta. Sinä uskot johonkin jumalolentoon ja väität, että minulla on kieroutunut todellisuuskäsitys!

Kössönöm kirjoitti:

ongelmasi oikein on? Saatko jotain nautintoa tuosta nälvimisestä?

Oletko joku psykologi olevinasi?

"Siinä on sellainenkin puoli, että sellainen ihminen kierouttaa samalla todellisuuskäsityksensä ja kertakaikkisesti ummistaa korvansa käsityksiensä vastaisilta totuuksiltakin."

- Aika hupaisaa jopa sinulta. Sinä uskot johonkin jumalolentoon ja väität, että minulla on kieroutunut todellisuuskäsitys!

"Saatko jotain nautintoa tuosta nälvimisestä?"
Käytät toistuvasti ilmaisua "hihhuli" ja alat ojentamaan?D


"Sinä uskot johonkin jumalolentoon ja väität, että minulla on kieroutunut todellisuuskäsitys!"
Totean. Näkyyhän se tuosta asenteesta vaikka kuinka kauas. Ei kai siinä ole mitään ihmeellistä, että teisti ja ateisti ovat asioista eri mieltä. Siinäkin tapauksessa, että olisit oikeassa, niin eri mieltä olevia et kunnioita henkilöinä etkä varsinkaan näiden näkemyksiä. Kyllähän minäkin saatan pitää lystiä hassuilla ajatuksilla - eihän siinä mitään - vaan miltäpä sinusta tuntuu, kun poikkeuksellisesti en sitä tee ja erittäin poikkeuksellisesti sanon suoraan kuinka toimit luokattoman tyhmästi. Se on minusta sääli sillä ilmeisesti pystyisit paljon parempaan ajatteluun.

Et sinä täällä norkoilisi, jos sinulla ei olisi jotakin missiota, tai kristillisesti tulkittuna orastavaa kaipuuta Jumalan luo. Voisitko ystävällisesti mennä itseesi?

H.H. kirjoitti:

"Saatko jotain nautintoa tuosta nälvimisestä?"
Käytät toistuvasti ilmaisua "hihhuli" ja alat ojentamaan?D


"Sinä uskot johonkin jumalolentoon ja väität, että minulla on kieroutunut todellisuuskäsitys!"
Totean. Näkyyhän se tuosta asenteesta vaikka kuinka kauas. Ei kai siinä ole mitään ihmeellistä, että teisti ja ateisti ovat asioista eri mieltä. Siinäkin tapauksessa, että olisit oikeassa, niin eri mieltä olevia et kunnioita henkilöinä etkä varsinkaan näiden näkemyksiä. Kyllähän minäkin saatan pitää lystiä hassuilla ajatuksilla - eihän siinä mitään - vaan miltäpä sinusta tuntuu, kun poikkeuksellisesti en sitä tee ja erittäin poikkeuksellisesti sanon suoraan kuinka toimit luokattoman tyhmästi. Se on minusta sääli sillä ilmeisesti pystyisit paljon parempaan ajatteluun.

Et sinä täällä norkoilisi, jos sinulla ei olisi jotakin missiota, tai kristillisesti tulkittuna orastavaa kaipuuta Jumalan luo. Voisitko ystävällisesti mennä itseesi?

"Et sinä täällä norkoilisi, jos sinulla ei olisi jotakin missiota, tai kristillisesti tulkittuna orastavaa kaipuuta Jumalan luo. Voisitko ystävällisesti mennä itseesi?"

Kristitty on tietävinään, mitä ateisti kaipaa. Jälleen kerran.

Kuule H.H., tuolla avaussivulla Puusilmä on jo pitkään kaivannut itselleen käännyttäjää. Mitä, jos menisit sitä tekemään, kun kerrankin saat, oikein luvan kanssa:)