Sinne jäi meidänkin suvun kauniit kartanot, aarniometsät, kaivokset, kultaiset kiesit, hopeiset patsaat, sadat hevoset ja tuhannet lampaat. Viipurissa omistimme kortteleittain jugen-taloja, joissa kaikissa 78 pianoa. Tehtaita oli jokaisella karjalaisella niin paljon, etä emme ehtineet kaikista rahaa pois hakea viikotain. Voi voi sinne jäi. Kukaan ei usko tai maksa toiseen kertaan enää niitäkään
Tänne jää
Uusi viipurilainen
3137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Elä sie viipurlainen aina valita. Tyhmiähän te olitte. Meillä Sortavalassa kaikilla oli maallista mammonaa paljon enemmän. Mutta me olimme viisaita. Meidän valuutat ja arvometallit olivat Sveitsissä. Sieltä bunukatnyt käyvät tarvittaessa niitä hakemassa. Talot ja pianot oli vakuutettu myös Sveitsissä. Siellä raha riittää.
Kyllä te viipurlaiset saisitte lopettaa kehumisen, kerjäläisiä ja ryysyläisiä olivat melkein kaikki!
Sortavala! Mitä se oli Loimolaan verrattuna? Meillä oli kaikki rahat valmiiksi Moskovassa. Pianot oli varastettu Käkisalmelaisilta ja kartanot tuli vasta Pohjanmaalta vuonna 1946
Meidänpä suvun kulta ja hopea on vieläkin salaisessa suojassa Suistamolla!