...minulle löytyisi se oikea,rehellinen,kiva olkapää jota vasten olisi mukava tuntea jotain suurta...rakkautta...pitää lujasti kiinni kun haluaa läheisyyttä...ihmetellä syksyn pimeitä iltoja ja elämän ihmeellisyyttä...arkea,juhlaa,kahdenkeskisiä hetkiä,aamukahvittelua ja kaikkea sitä iloa mitä toisen läheisyys voi tuottaa?Voisiko sellasen onnen kahden ihmisen välille suoda?
mistä...?
sinkkumies
161285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
olen miettinyt.. Ei vaan ole tullut törmättyä siihen oikeaan.
Niin moni toivoo, vaan harvoin kohtaa...
Kun ei edes paljon vaadi, kunhan se olisi aitoa...
Onhan noita mukavia ja "oikeitakin" jokunen tullut vastaan,mutta vielä kun olisi ollut toisella osapuolella pää ja muutkin asiat kunnossa,niin ehkä onnikin olisi lykästänyt paremmin.
Eipä sitä itsellänikään suuren suuria ja mahdottomia vaatimuksia olisi,mutta nekin ovat tuntuneet olevan saavuttamattomissa aitoudesta puhumattakaan.
Vastaan on minullekkin tullut, aikoinaan aviomiehen muodossa, mutta sen jälkeen vain sellaisia jotka haluavat vain seksiä tai eivät pysty aitoon suhteeseen. Minusta luottamus, yhteinen aika ja se että viihtyy..., niin toimii kaikki muukin.
Mistä kaukaa muuten olet?
...on,että joillekin tuntuu olevan ylivoimaista tietää ja tuntea mitä edes haluavat,ja eiköhän aitoon suhteeseen kuulune rehellisyys,luotettavuus ja se että osaa ottaa vastuuta siitä mitä tekee ja osaa ottaa asiat niinkuin ne tulee parisuhteessa ottaa.
Olen keski-suomen alueelta.
Hiukan avioeron pyörteissä eksynyt punapää ei taida voida auttaa? Kaipaisin pimeässä turvallista kuiskuttelua, partaveden tuoksua ja aamukahville sanomalehden lukijaa.
...noin voi sanoa,sillä mistäpä ja ken tietää kuka voi auttaa täytämään tämän yksinäisyyden aukon elämässäni...sehän riippuu niin monista seikoista,mm.siitä miten tulee toisen kanssa toimeen, kuinka kivasti ajatukset "natsaa" yhteen ja kuinka toisen kanssa viihtyy jne.Kuinkas eksyksissä olet tunteittesi kanssa noissa pyörtehissä?Tarkoitan sitä,että onko entiset haamut karkotettu kaapeista,turhat haihattelut pyyhitty mielestä ja ajatukset vakavasti suunnattuna kohti uusia haasteita?Kysyn nämä siksi,sillä valitettavasti olen kohdannut kaikenlaisia negatiivisia lieveilmiöitä seuranhakuni tiimoilta...en kiusallani.
Kyllä mä olen menossa piukasti eteenpäin. Ei tässä ole aikaa jäädä vanhoja hautomaan. Mutta mukavaa oisi miehen partaveden tuoksu tuntea asunnossa..;)Ja pelkästään itselleen aamukahvin keitto on aika ankeaa...
...sinulla niin kiire on ettei ole aikaa asioita mietiskellä?Toisaalta eihän niitä vanhoja asioita ole niikään hyvä hautoa kun miettiä tulevaa.Se on kyllä totta että aamukahveet olisi mukava nauttia hyvässä seurassa...Minusta olisi puolestaan kiva jos sen tuoksun kera olisi kokonainen nainen asunnossa ;)
Kun aamut käy utuisiksi ja pimenevät, olisi mukavaa vielä kellon soitua, ennen kahvinkeitolle menoa, kaivautua viereen ja nauttia lämmöstä...Ehtisi siinä sitten vielä juoda kupit kahviakin;) Ja jos sattuisi olemaan vapaapäivä voisi piipahtaa yhdessä mökille nauttimaan syksyn tuoksusta ja saunan lämmöstä...
...kieltämättä edellä mainitsemasi kuullostaa enemmän kun hyvältä...tottahan se niin on että sitä lämpöä ja kainaloa kaipaa todella paljon silloin kun se on mahdollisimman kaukana ja tavoittamattomissa ;)Mutta saisinko olla pienen hetken utelias,vastauksistani olet varmaan lukenut ikäni ja suurinpiirteisen ilmansuunnan jossa elelen...mutta minä en tiedä sinusta mitään muuta kun punaiset hiukset :)???
Siihen millainen olen, toivon sun ottavan selvää sähköpostitse, jotta voin vapaammin luritella kuulumisiani. [email protected]
Kerron sitten enemmän itsestäni ja aatoksistani. Ties vaikka päästäsiin aitoon kahviin asti;) Ettei tarvitse virtuaalikahvilla kykkiä...
minkä ikäinen olet? Jotenkin kiinnostaisi tietää vastauksistasi johtuen..
Eihän ikäni toki salaisuus ole,olisinhan voinut sen tietysti vinkiksi laittaa jo tuohon keskustelunavaukseeni...no,oppia ikä kaikki. En tiedä otatko vastaukseni positiivisessa vai negatiivisessa mielessä,mutta koetan omata periaatteena realistisen asenteen elämään ja muihin kanssaeläjiini...ja tunnen myöskin olevani täysissä sielun voimissa oleva nelikymppinen mieshenkilö. Realistisesta ja vakavastakin näkökulmastani riippumatta en ole lainkaan vakavamielinen.
Kyllä mä olen menossa piukasti eteenpäin. Ei tässä ole aikaa jäädä vanhoja hautomaan. Mutta mukavaa oisi miehen partaveden tuoksu tuntea asunnossa..;)Ja pelkästään itselleen aamukahvin keitto on aika ankeaa...