Jeesus on

ja hänen aikeensa on kaataa ''tammi'', se suuri puu joka on monissa myyteissä kuvattu, Danielin kirjoissa, kalevalassa , viikinkien taruissa..

Sekä Antikristus että 3 vuotias Jeesuslapsi ovat molemmat Suomessa, ja
harmakedonin puhdistusrytinä, Pohjan Akan sota
käydään Suomessa ..Sen aikana tämä erikoinen lapsi on saava Jumalallisen
voimansa ja hän panee suomalaisen valtaeliitin ja kaikki väärät profeetat
oikeisiin paikkoihinsa.. Myös uskovaiset saavat kyytiä, sen mukaan miten
aiota se uskonelämä on ollut..

Juutalaisten ja hindujen perimätietojen mukaan ''Herran päivän'' tuloa ja
Messiaan
saapumista edeltää pyhä sota, jonka ei tarvitse välttämättä merkitä
konkreettia mäiskettä,
mikäli tämä ''Krisnan taistelu'' ja ''rakkaiden sukulaisten surmaaminen''
suostutaan
tekemään asenteiden ja arvojen tasolla. Jos ''hel-vete'' ei kokonaistiedostus
K
suostuttaisiin ottamaan vastaan vapaaehtoisesti, ketään ei grillata eikä
tapeta, ainoastaan
herätään eloon mekaanisesta, vahamaisesta olosta. Ja kun ylkä (
kokonaisvaltainen
Totuuden Henki ) saapuu ison valon myötä, jota egyptiläiset kutsuivat
nimellä RA, sen
salamointi ei sokaise eikä polta silmiä, vaan tuntuu rakkauden liekkinä.
Ilmestyskirjassa
olevat pelottelut ns. punaisen hevosen ratsastajan saapumisesta ovat
itseasiassa vain
varoitussanktiota siitä, että ellei valkoisen postiratsastajan viesti tule
ymmärretyksi, sodan
jumalat päästetään valloilleen ja suurin osa ihmisistä tapetaan kuin rotat.
Jos tämä
''helvetti'' olisi väistämätön pakko, kuten Helsingin Tuomiokapituli väittää,
emme voisi
puhua rakkauden jumalasta eikä vapaan tahdon periaatteesta.

Suomalaisten perinteessä JADOA kuvataan jättiläismäisen, taivaan valon
pimentävän
tammen kaatumisena. Se merkitsee tunkeutumista pinnan alle asioiden
todellisiin juuriin
mistä seuraa jumalallisen todellisuuden tajuaminen, kosminen eli
K-tietoisuus kuten Ture
Ara sitä nimitti. Juuret ovat latinaksi radix, josta sanasta juontuu käsite
radikaalisuus..
Tässä kaikkien Suomen ''kunnon miesten ja etenkin naisten vihaamassa
asiassa on siis
kyse pyrkimyksestä kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa sekä juuret että
latvat olisivat
mukana. Todellisuuden näkeminen ja tietäminen alkaa 'harhojen
särkemisestä' ja se on
nyt pakko tehdä myös Suomen luutuneen valtaeliitin joukossa.

Useimmat ihmiset elävät unessa, eikä heidän sosiaalisen
maailmansa yhteisenä suggestiona luoma todellisuuskuva pidä lainkaan
paikkaansa sanoi
hebrealaisten pappien tavoin Oulun kirkasotsainen mies Yrjö K, jota Suomen
virallinen
hallinto oli pannut peräti kolme kertaa konekiväärin eteen
ampumistarkoituksessa..

V.A.Koskenniemi kuvaili illuminaatiokokemuksiaan näin:
Minut täytti äkillinen tunne siitä, että mikään ei voi hävitä, että jokainen
silmänräpäys on
ikuinen ja että hetki, jota parhaillaan elin, ikäänkuin läpäisi kaikki ajat eikä
milloinkaan
tulisi maailmankaikkeudesta katoamaan. Se huikaiseva onnentunne, joka
täytti mieleni, oli
persoonaton, pyyteetön, ikäänkuin olisin salaperäisestä taikavoimasta
siirtynyt oman itseni
ulkopuolelle. En voi palauttaa mieleeni millä tavoin filosofinen kävelymme
helsinkiläisen
kevätillan valaistuksen hiljalleen tummetessa päättyi, mutta hetki,
silmänräpäys, häviävä
tuokio !- Kuinka usein olenkaan aavistanut siinä piilevän, syvän,
pyörryttävän salaisuuden,
esimaun siitä autuaallisesta rauhasta, jolloin aika, väsyneenä turhaan
tarkoituksettomaan
rientoonsa oli pysähtynyt.

R.M.Bucke niminen mies kuvasi äkillistä esiripun murtumista seuraavasti :
Olin viettänyt illan kahden ystäväni kanssa suuressa kaupungissa lukien ja
keskustellen
runoudesta ja filosofiasta. Erosimme keskiyöllä. Ajaessani asuntooni mieleni
oli edelleen
niiden ajatusten, kuvien ja tunteiden vallassa, jotka olivat syntyneet
lukemisen ja
keskustelun aikana. Mieleni oli tyyni ja rauhallinen.Olin hiljaisen, melkein
passiivisen ilon
vallassa. En oikeastaan ajatellut, vaan annoin ajatusten, kuvien ja tunteiden
virrata
itsestään mieleni läpi. Äkkiä, ilman mitään ennakkovaroitusta , huomasin
olevani liekin
värisen pilven sisällä.Hetken ajattelin, että jossain lähellä on suuri tulipalo.
Seuraavassa
hetkessä tajusin, että tuli on minussa sisälläni. Välittömästi sen jälkeen sain
valtavan
riemullisen ilon tunteen ja siitä seurasi sellainen älyllisen valaistumisen
kokemus, ettei sitä
voi kuvailla.Muun muassa sain, en vain uskon, vaan varman kokemuksen,
että maailma ei
ole kokoonpantu kuolleesta aineesta, vaan että se päinvastoin on elävä
Läsnäolo. Tulin
tietoiseksi iankaikkisesta elämästä itsessäni. Näin kaikki kaupunkilaiset
kuolemattomina.
Näin että kosminen järjestys on epäilemättä sellainen, että kaikki toimii
yhdessä jokaisen
ja kaikkien hyväksi. Näin että maailman ja kaikkien sen salattujen kerrosten
perusperiaate
on se, mitä me kutsumme Rakkaudeksi, ja että lopulta onni on nyt pian tuleva
jokaisen ja
kaikkien osaksi. Näky kesti muutaman sekunnin ja sitten se oli hävinnyt.
Mutta tiesin nyt,
mitä on tulossa.
Tämä avautuminen on tapahtuva kaikille yhden päivän aikana, kun aika on
kypsä. Ne joiden mieli on puhdas, ja lampussa edes jonkinlainen tuli, niillä ei
ole hädänpäivää..
Vaan ne, jotka kohtaavat oman sisäisen itsensä ensimmäisen kerran, niille
se on oleva hel -vete , äkillisen kokonaistiedostamisen kiirastuli