Suomi Idän ja Lännen keskellä

Neuvostoliiton johtaman suurvaltablokin hajaantuminen ja myös itsensä Venäjän federaation yhteiskunnallisen järjestyksen vaihtuminen runsaat 16 vuotta sitten johtivat perusteelliseen ja periaatteelliseen muutokseen Suomen geopoliittisessa asemassa.

Me suomalaiset emme elä enää siinä maailmassa, missä me elimme Neuvostoliiton aikana. Tämä uusi asetelma on niin radikaalilla tavalla erilainen edelliseen verrattuna, että me suomalaiset itsekään emme ole tainneet ehtiä selkeästi tiedostamaan oman sijaintimme muutosta.

Suomen nykyinen geopoliittinen asema tarjoaa tilaisuuden oman sijaintimme uudenlaiseen näkemiseen ja ymmärtämiseen. Me olemme omalla paikallamme Lännen ja Idän välillä keskellä pohjoista Eurooppaa, johon alueeseen määrittelen kuuluvaksi sekä niin sanotun läntisen Euroopan että Venäjän. Suomi ei sijaitsekaan missään "reunalla" syrjässä!

Aikaisemmasta radikaalisti poiketen meillä ovat olemassa ulottuvuudet sekä itään etttä suoraan etelään. Baltian suunta etelässä on jo kohtalaisen hyvin tiedostettu ja tajuttu vaikkakaan ei riittävästi hyödynnetty. Esim. Yleisradio ei viitsi panostaa mitenkään mainittavasti Tallinnan eteläpuolelle luotailemiseen.

Suhtautumisessa Itään, Venäjään, tulee toistuvasti esille perinteinen Idän suunnan ja itäisen ulottuvuuden vieroksunta. Erittäin konkreettisena esimerkkinä tästä Neuvostoliiton aikaan pysähtyneestä ja jämähtäneestä toimintapoltiikasta uunituoreena on Akavan puheenjohtajan käsitys, jonka mukaan Joensuun ja Lappeenrannan yliopistoilla ei ole mitään tulevaisuutta ja että ne pitäisi laittaa lahtipenkkiin. Samaa ideologista kantaa palvelee Kouvolan yliopistollisen käännöstieteen laitoksen lakkauttamishanke ja kääntäjänkoulutuksen siirtäminen Kouvolasta Helsinkiin.

Mahtaakohan Joensuun, Lappeenrannan ja Kouvolan yliopistollisten yksiköitten karsastamisen takana olla Nato-politiikka. Me kaikki muistamme erinomaisesti, kuinka Suomen Nato-jäsenyyttä ajava Elisabeth Rehn ilmoitti aikoinaan vallasnaisena toimiessaan, että Itä-Lapin liikenneyhteyksiä ei pidä parantaa, jotta vihollinen ei pystyisi niitä hyödyntämään! Onko tämä Nato-ideologia nyt johtamassa myös itäisen Suomen yliopistollisen opetuksen alasajoon?

Mitä meidän pitäisi ajatella akateemisen koulutuksen saaneitten suomalaisten etujärjestön Akavan keskeimmän nokkamiehen Itä-Suomea inhaavasta asennoitumisesta? Hän ei ole mikään yksinäinen ratsastaja, vaan hän on avannut suunsa laajan ja voimakkaan valtaklikin, fraktion, yhtenä äänitorvena. Todettakoon, että joensuulaiset akavalaiset ovat jyrkästi eri mieltä oman puheenjohtajansa asennoitumisen suhteen. Sama kummeksunta vallitsee Kaakkois-Suomessa.

Sikäli mikäli Suomen idänsuhteet saisivat rakentua myönteisellä urallaan, niin aikaa myöten Itä-Suomen geopoliittinen asema toisi suurta hyötyvaikutusta koko pitkälle kaistaleelle Suomenlahdelta Inariin asti. Eikä ehtisi kulua aikaakaan, kun voisimme havaita, kuinka erinomainen kansainvälinen sijainti on niin Kouvolan käännöstieteen yliopistollisella yksiköllä kuin myös Lappeenrannan ja Joensuun yliopistoilla. Edelleen koko itäisen Suomen "luontainen asema" tulisi täysin uuteen valoon verrattuna aikaisempaan. Itäisin Suomi olisikin kansainvälisen vuorovaikutuksen keskeistä aluetta eikä mitään syrjäperäistä takamaata.

Hyvät ja monimuotoiset vuorovaikutussuhteet kaikkiin ilmansuuntiin ovat sekä Itä-Suomen että koko tasavallan etu, kansakunnan paras.