Erään masturbaatiosta syytetyn erokirje Jt-yhteisön vanhimmille(jotka tekevät eroamisista raportit hallintoelimelle)
-------------------------------------------------
"XX.XX.XXXX XXXXXX(päivämäärä ja paikka)
Hyvät veljet,
Olen viime viikkoina miettinyt hengellistä tilaani ja hengellistä lähitulevaisuuttani. Tilanne on mielestäni se, että en enää voi jatkaa entiseen tapaan. Olenkin miettinyt, mistä kaikki tämä juurtuu. Olen löytänyt syyn masturbaatio-ongelman taustalla. Lähdetään kuitenkin liikkeelle noin seitsemän vuoden takaa, jotta taustatekijät kävisivät esille.
Kun tutkin tullakseni Jehovan todistajaksi, en tuolloin törmännyt kertaakaan masturbaatiokysymykseen tutkisteluni yhteydessä. En siis tiennyt mitään aluksi järjestön kannasta asian suhteen. Eikä siitä myös siten tullut keskusteltua. Puhumattakaan lisäaineiston saamisesta. Kun sitten masturbaatiokysymys tuli esille ensi kerran, käsitin asian väärin ja luulin, ettei asia vaikuttaisi mitenkään edistymismahdollisuuksiin hengellisesti. Päinvastoin luulin, että järjestöllä ei olisi mitään kielteistä sanottavaa asiasta (ks. Perhe-elämä s. 150-1, kpl 11 [*]). Ko. kohdan mukaan ajattelin luonnollisesti, että perheenpää vain puhuisi yleisesti siitä, miten hänen lapsellaan masturbaatio sujuu. Toisin sanoen saadakseen tietää, missä kehitysvaiheessa hänen murrosikäinen lapsensa on seksuaalisuuden kehittymisen suhteen. Ajattelin tuolloin pitkälti masturbaatiosta kuten ympäröivässä yhteiskunnassa asiasta ajatellaan: myönteisenä normaalina inhimillisen elämän osana.
Tässä väärässä luulossa minusta tuli muistaakseni kastamaton julistaja tai ainakin tein päätökseni tullakseni sellaiseksi. Sitten tutkiessani eräänä päivänä Jehovan todistajien historiaa löysin hätkähdyttävän sivuhuomautuksen (ks. Jehovan todistajat, Jumalan valtakunnan julistajia, s. 175, kpl 13 [#]). Siinä masturbaatiota kutsutaan salaiseksi synniksi. Mielestäni tässä oli ristiriita. Kunnes hieman myöhemmin tajusin Nuoret kysyvät -kirjan perusteella, että olin käsittänyt asian pahasti väärin Perhe-elämä -kirjan perusteella. Sitten ajattelin, että voittaisin parissa vuodessa ongelman. Olinhan päässyt tupakastakin eroon, niin miksi en myös masturbaatiostakin. En siksi nähnyt tarpeelliseksi puhua asiasta tutkistelua vetäneen veljen kanssa.
Nyt ymmärrän tämän olleen virhe. Jos olisimme keskustelleet asiasta ajoissa ennen kastetta, olisimme todennäköisesti siirtäneet kastetta myöhempään ajankohtaan saadakseni aikaa riittävästi edistyä. Itse asiassa edistyinkin kasteelle menon aikoihin hyvin. Uskoin todella voittavani ongelman. Ajattelin lapsenomaisen toiveikkaasti. Jopa epärealistisesti vasta kastetun innokkuudella. Todellisuudessa kastetta olisi pitänyt siirtää siksi, kunnes olisin ehtinyt kehittää riittävästi kestävyyttä elää ilman masturbaatiota.
En ehkä toisaalta sittenkään tullut riittävästi ajatelleeksi asian vakavuutta. Tähän saattoi myös vaikuttaa hyvä edistyminen hengellisen elämän muissa piirteissä. Samoin ystävien odotukset suhteeni samoin kuin hengellisten vanhempieni kannustus. Myös tuolloinen sukupolvi-käsitys sekä ajan kiireellisyyttä korostava ajattelu vaikutti siten, että masturbaatioasia jäi taka-alalle, eikä siten kasteen siirtäminen myöhemmäksi tullut edes mieleen. Se olisi ollut pitkällä tähtäimellä järkevintä. Vuoden 1995 tammikuussa koettuani asiassa takaiskuja otin asian esille erään Kxxxxxxxxxxn seurakunnan vanhimman kanssa. Jälleen näytti paremmalta. Vähän aikaa.
Syksyllä 1995 puhuin asiasta veli Rxxxxxn kanssa. Taistelu jatkui. Syksyllä 1996 asiasta keskusteltiin veljien Kxxxxxxxx ja Vxxxxxxxxx kanssa. Sittemmin olen useita kertoja keskustellut heidän kanssaan joko kaksin tai kolmin. Viimeksi puhuimme kolmistaan asiasta 16.5.2000 veli Kxxxxxxxlle kirjoittamani kirjeen jälkeen (ks. liite c). Viimeinen todellinen edistysjakso oli noin vuosi sitten. Luulin hetken lopultakin voittaneeni tämän kamppailun. Ehdin ottaa jo nimityksenkin esille, kunnes 26.12.1999 päivätyllä kirjeellä ilmoitin veli Kxxxxxxxxlle epäonnistuneeni kestävyyden kehittämisessä puhtaana masturbaatiosta pysymisen suhteen (ks. liite b).
Viimeiset edistysjaksot olivat viime vuoden tammikuussa (noin kuukausi puhtaana) ja kesällä konventin jälkeen (noin 2 viikkoa puhtaana). Muina aikoina viime vuonna kompastelin todella pahasti. En saanut lopulta enää rukoilluksi. Yritin päästä uuteen alkuun kiinnittämällä huomioni ystäviin kirjoittamalla heille kannustuskirjeitä. Samaan pyrin osa-aikaisella tienraivauksella. Yritin siten elvyttää rukoussuhteeni ja päästä uudelleen edistyksen alkuun masturbaation suhteen. Silti epäonnistuin myös tässä. Sen sijaan kulutin viimeiset hengelliset voimani. En jaksanut enää oikein edes tutkia. Pisteenä i:n päällä oli se, että ehdotin itse kahdelle maailmalliselle vastakkaisen sukupuolen edustajalle parin viikon välein seurustelua. Kumpikin kieltäytyi. Mutta sitten tajusin, että jos toinen heistä olisi suostunut, en olisi voinut enää kieltäytyä seurustelusta. Tilanne oli siksi todella vakava. Olin tullut ikäväkseni siihen johtopäätökseen, ettei näin voinut jatkua. En voinut antaa ystävien enää ymmärtää asioiden olevan hyvin hengellisesti, kun niin ei todellakaan ollut.
Katsoin siis, että minun täytyi aloittaa täysin alusta. Siksi päätin kirjoittaa vanhimmille kirjeen (ks. liite a) ja luovuin oikeudesta lukea Vartiotornia, jäin pois teokraattisesta palveluskoulusta ja pyysin kirjantutkisteluryhmää kokoontumaan jossakin muualla kuin asunnossani. Kirjeeni jälkeen aloin pohtia, miten voisin päästä todelliseen edistykseen ja missä on se perimmäinen ongelman syy tai ydin. Ehkäpä se runsas huomio, jonka kohteeksi jouduin yllättäen alettuani tutkimaan, pääsi vaikuttamaan siten, että se vääristi käsitystäni niistä vaikuttimista, joiden pohjalta tein ratkaisuni lähteä mukaan Jehovan todistajiin. Ehkä minulla oli samalla liiallisia odotuksia ystäviä kohtaan. Kenties Seuran julkaisuissa annettu kuva todistajista on liian kaunisteltu tai ainakin se luo helposti kohtuuttoman suuria odotuksia, joita ystävät eivät läheskään aina pysty täyttämään. Minä en ole ainakaan pystynyt. Toisaalta odotin hengellismielisten ihmisten suhtautuvan jotenkin paremmin vammaisuuteen, kuin järjestön ulkopuolella olevat tekevät keskimäärin. Tässäkin erehdyin odottamaan liikoja. Luulin jopa löytäväni puolison helpommin sisarista kuin ei-todistaja naisista. Niin ei ollut. Pikemminkin päinvastoin. Tietysti nämä olivat omia virheellisiä päätelmiäni, enkä syytä niistä ystäviä epätäydellisiä kun olemme. Luulen kiinnittäneeni näin jälkikäteen ajatellen tällaisiin ulkonaisiin seikkoihin liikaa huomiota.
Myös nopea ja runsas tutkiminen ja tiedon hankkiminen työnsi tarvittavan syvällisen pohdinnan taka-alalle. Ehkä kastekysymyksiinkin valmistauduin ikään kuin tenttiin ja tutkisteluihin sitä ennen kuin koulutunteihin. Ajattelin asioita enemmän älyllisinä ja tiedon haasteina kuin sydämestä lähtevän uskon asioina. Tarkoitan sitä, että lähestyin uskoa liiaksi joukkona erilaisia tekoja älyllisellä ja tiedollisella tasolla. Tämä vielä korostui vakituisessa tienraivauksessani. Se oli minulle lähinnä kuin yksilöurheilusuoritus, eikä niinkään ilmaus syvästä uskosta tai lähimmäisen rakkaudesta. Ehkäpä siksi tulokset eivät olleet kovin kaksisia erityisesti tutkistelujen suhteen. Varmasti ratkaisematon masturbaatio-ongelma myös vaikutti asiaan. Myöskään masturbaation taustalla olleita seikkoja ei tullut juurta jaksain selvitettyä, koska Seuran ohjeet lähestyivät asiaa käytännön ennaltaehkäisevien neuvojen ja toimintatapojen kautta ongelmakeskeisesti. Joka tapauksessa tieto ei saavuttanut riittävästi sydäntä. Lopulta, kun perusasiat ja kaikki keskeiset yksityiskohdat oli opittu ja kun Seuran menettelytavat sekä toiminnot oli opittu, asiat alkoivat toistaa itseään niin lavalla kuin kirjallisuudessa kuin lehdissäkin. Ei enää ollut opittavaa kovin runsaasti. Koska olin toiminut vain älyllisellä tai järjellisellä tasolla, enkä sydämessä, edistymiseni pysähtyi. Aloin junnata paikallani ja pikkuhiljaa taantua. Toimin lähinnä mekaanisesti. Vaikka rukoilin pyhän hengen apua, se ei tuntunut saavuttavan sydäntäni. Ehkä rukouksetkin olivat yhtä rutiinia. Entinen persoonallisuuteni alkoi taas vahvistua ennalleen.
Veljet, joiden kanssa olen asiasta keskustellut, ovat olleet hyvin kannustavia ja myötätuntoisia. Kuitenkin jotenkin tuntuu siltä, etteivät he ole täysin kyenneet ymmärtämään erikoisolosuhteitani vaikeavammaisena miehenä (ks. liite c). Kuten veljet varmasti tietävät, sosiaali- ja terveydenhuoltoala on naisvaltainen ala. Suurin osa avustajista on naisia. Koska tarvitsen apua miltei kaikessa jopa intiimihygieniaa myöten, joudun toistuvasti sellaiseen tilanteeseen toisen sukupuolen edustajan kanssa, johon kukaan vakavasti Raamattuun suhtautuva veli ei todellakaan joudu. Tosiasia on, että ihmisen keho reagoi aina toisen ihmisen kosketukseen, etenkin jos on kyse vastakkaisen sukupuolen edustajasta. Olkoonpa kyse kuinka vain avustus- tai työtilanteesta. Tämä biologinen seikka on kumoamaton fakta. Kun aika kuluu, paine kasvaa ja tarpeet muuttuvat haluiksi. Kun siis fyysistä tarvetta ei voi purkaa jollakin korvaavalla fyysisellä toiminnalla, kuten kuntourheilulla, ja jos henkilö on keskimääräistä seksuaalisempi ja kaipaa kaiken kukkuraksi päivästä toiseen itselleen puolisoa, jota ei näy eikä kuulu, tilanne on todella vaikea. Silloin helposti menettää itsensä hallinnan ja sortuu masturbaatioon yksin oltaessa. Kuka on se ihminen, joka pystyy ko. olosuhteissa täysin hallitsemaan astiansa sortumatta kertaakaan?
Hallintoelin on rakentanut jäykät säännöt, jotka eivät ota riittävästi huomioon yksilöllistä vaihtelua elämäntilanteissa sekä olosuhteissa veljien ja sisarten keskuudessa. Nimitysasiassa tämä käy hyvin ilmi. Tarkoitukseni ei ole puolustella väärin tekemistä, mutta joskus jyrkkä rajoitus ei tuota yksilön hengellisen edistymisen kannalta parasta lopputulosta. Myös tämä on pahentanut mielestäni tilannetta kuluneina kuukausina. Rakastan ystäviä, mutten saa palvella heitä. Tämän tärkeimmän kristillisen tunteen tukahtuminen vaikeuttaa entisestään hengellisyyttä ja sen kasvua ja johtaa turhautumiseen. Turhautunut ihminen purkaa pahaa oloaan masturbaatioon erittäin helposti. Lopulta jäljellä on syvä lohduton masennus ja apatia. Hengellinen paratiisi on silloin vain pelkkä muisto. Kunnes itsesuojeluvaisto herää ensimmäisten mielenterveysongelmien oireiden ilmaantuessa (ks. liite d).
Silloin ihminen alkaa etsiä ulospääsyä. Kunnes eräänä päivänä herää kiusallinen ja tuskallinen ajatus mieleen. Onko sen uskonnollisen järjestön, johon kuulun, menettelytavoissa ja opetuksissa myös jotakin, joka voisi olla pielessä, vai olenko minä täysi nolla? Seura kehottaa torjumaan ajatuksen, mutta itsesuojeluvaisto sanoo toista. Mutta toisaalta Seurahan kehottaa toisiin uskontoihin kuuluvia ihmisiä tarkastelemaan huolella ja kriittisesti omaa uskontoaan. Miksi samaa ei voisi soveltaa Vartiotorniseuraan? Olisi varsin outoa jos se, mitä Seura suosittelee toisille, ei saisi koskea myös sitä itseään. Niinhän Beroian kristitytkin tekivät Apostolien teoissa. Sitten etsit aineistoa eri tahoilta voidaksesi mahdollisimman objektiivisesti tutkia asioita.
Muistutat itseäsi ensin inhimillisestä epätäydellisyydestä ja muista lieventävistä seikoista. Otat käyttöön tutkijan asenteet ja työnnät vääristävät tunteet taustalle. Annat tosiasioiden puhua puolestaan. Analysoit ja pohdit asioita monelta eri taholta. Vasta sitten teet alustavat johtopäätökset. Alat käydä vielä ennen lopullisia johtopäätöksiä ja loppuratkaisua uudelleen läpi oppikysymyksiä ja alat selata Raamattua. Eri käännöksiä. Kunnes pöydällä on Kingdom Interlinear Translation -rivienvälinen käännös. Sitten lopulta löytyy ajatuksia herättävä kohta. Ilmestys 19:1 (ks. myös Ilmestys 7:10, jossa suuri joukko ylistää kovaan ääneen). After these things I heard what was as a loud voice of a great crowd in heaven. They said: “Praise Jah.... Näiden asioiden jälkeen kuulin mikä oli kuin suuren joukon kova ääni taivaassa. He sanoivat: ’’Ylistäkää Jahia....
Tästä alkoi löytyä minun ongelmieni ytimeen johtava tutkiminen. Missä on Ilmestys 7:15:n "suuri joukko"? Seuran opetuksen mukaan tämä maallinen luokka ei ole uudessa liitossa Kristuksen kanssa ja nauttivat suhteesta Jumalaan olemalla jäännöksen yhteydessä. Onko näin? Katsotaan.
Hieron on kreikkalainen sana, joka viittaa tavallisesti koko temppelikompleksiin kaikkine sen alarakenteineen ja esipihoineen. Naos viittaa yleensä temppelikompleksin pyhään osaan (pappien ja leeviläisten pihaan) mukaan lukien pyhä ja pyhin. Siksi kirjaimellinen sanasta sanaan käännös kreikkalaisen tekstin alla The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures -käännöksessä kuluu:
hieron "(temple) temppeli"
naos "(divine habitation) temppelipyhäkkö tai pyhäosa tai -alue"
Uuden maailman käännöksessä on seuraava epätäsmällisyys. Voisi näet luulla, että Ilmestys 7:15:ssä esiintyisi kreikkalainen sana hieron, jonka UM kääntää sanalla "temppeli". Kuitenkin tämän kohdan tutkiminen Kingdom Interlinear -käännöksestä paljastaa, että kyseessä on sana naos, eikä hieron, joka esiintyy tässä jakeessa. Kingdom Interlinear -käännös kääntää oikein tämän sanan "divine habitation" eli temppelipyhäkkö rivienväli tekstissä, mutta oheisessa englanninkielisessä UM:ssä tekstissä sanan naos merkitys on sekoitettu sanan hieron merkityksen kanssa ja käännetty sanalla "temppeli." Naos on käännetty samalla tavoin epätäsmällisesti sanalla "temppeli" myös Ilmestys 3:12:ssa (Kaikissa muissa tapauksissa se on käännetty sanalla "pyhäkkö" tai "temppeli [-pyhäkkö]." -Ilm. 11:2,19; 14:15; 15:5-8; 16:1,17.) Asian selkiyttämiseksi sana hieron, ei naos, esiintyy kaikissa seuraavissa raamatunkohdissa: Matt. 21:12, 24:1-2, Mark. 11:15, 13:1-3, Luuk. 19:45, 21:5-6 (Kingdom Interlinear -käännös).
Seura on myös asettanut vahvan yhteyden Ilmestys 7:15:n ja 11:2:n välille [*]. Esipiha, joka on temppelipyhäkön (naos) ulkopuolella Ilmestys 11:2:ssa, on määritelty "Jehovan suuren hengellisen temppelin maalliseksi esipihaksi, jolla ovat sekä "suuri joukko" ja voidellut kristityt. Nyt kuitenkin Seura opettaa väärin meille, että juuri tähän hengellisen temppelin esipihaan Ilmestys 7:15 viittaa, kun se (7:15) asettaa "suuren joukon" Jumalan temppelin pyhäkköön (naos). Tässä Seura yrittää selvästi sovittaa Raamattua omiin tulkintoihinsa. Ilmestyksen huipentuma -kirja sivulla 124 kappaleessa 14 vääristelee selvästi sanan naos merkitystä tässä yhteydessä [#] (itse asiassa Seura yrittää ohittaa oman viiteraamattunsa alaviitteiden ko. sanan käännösmerkityksen kreikankielestä ja yrittää nojautua paljon myöhäisempänä aikana tehtyihin kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisiin käännöksiin alkutekstin sijaan). Onnistumatta siinä, sillä jäljelle jää selvä ristiriita Raamatun kanssa. Huolimatta siitä liitetäänkö Ilmestys 11:2 Salomon, Hesekielin tai Herodeksen temppeliin, selvä tosiasia on se, että tämä maallinen esipiha on temppelipyhäkön (naos) ulkopuolella, kun taas Ilmestys 7:15:sta "suuri joukko" kuvataan temppelipyhäkön tai naos’n sisäpuolella. Miksi Seura tässä yhteydessä vääristelee naos’n merkityksen?!?
On selvää, että kautta Ilmestyskirjan termiä naos käytetään toistuvasti viittaamaan yksinomaan temppelin sisempään osaan, joka kuvaa taivaallista pyhäkköä. Siksi vuoden 1986 painos The New International Dictionary of New Testament Theologystä (Vol. 3, sivu 784) viittaa Ilmestyksen jakeisiin, joissa sana naos esiintyy ja toteaa: ’’Apokalypsi puhuu usein taivaallisesta temppelistä (Ilm. 7:15; 11:19; 14:15; 15:5-8; 16:1,17) selvästi Psalmin 11:4 perusteella.’’ Ja elokuun 15. päivän Vartiotornissa 1980 sivulla 15 tunnustetaankin: ’’Kreikan sana naos viittaa usein sisempää pyhäkköön, joka kuvaa itse taivasta.’’ [¤] Juuri tähän apostoli Johanneksen sanan naos käyttö liittyy. (Ks. myös Ilmestys 3:12 ja 11:17.) Ilmestys 11:2 sanoo englanninkielisessä UM:ssä näin: ’’But as for the courtyard that is outside the temple [sanctuary] (naos), cast it clear out and do not measure it, because it has been given to the nations ["Gentiles"--AV, NEB, Moffat], and they will trample the holy city underfoot for forty-two months’’ eli ’’Mutta mitä tulee esipihaan, joka on temppelin [pyhäkön] (naos) ulkopuolella, jätä se pois äläkä mittaa sitä, koska se on annettu kansakunnille [’’pakanoille’’ -AV, NEB, Moffat], ja ne tulevat tallaamaan pyhää kaupunkia jalkoihinsa neljäkymmentäkaksi kuukautta.’’
Raamatun tuntijat ovat yleisesti sitä mieltä, että "esipiha, joka on’’ naos’n ’’ulkopuolella’’ tässä jakeessa (11:2) tarkoittaa Herodeksen rakennuttaman temppelin pakanoiden esipihaa (ks. esim. ko. jakeen alaviitettä The New American Bible -käännöksessä). Selvästikin tämä uloin esipiha ei millään tavoin ole naos (sisempi pyhäkkö tai "divine habitation"), jossa Ilmestys 7:15 kuvaa "suuren joukon" palvelemassa Jumalaa. Mainitun uloimman esipihan sanotaan olevan naos’n "ulkopuolella" ja ne, jotka ovat tällä esipihalla, ovat pakanoita eli puhtaan palvonnan vastustajia, eikä suinkaan sen kannattajia. Yksinkertaisesti sanottuna Seuran rakentama yhteys Ilmestyksen 11:2:n ja 7:15:n välillä siihen liittyvine selityksineen ei ole sopusoinnussa Raamatun kanssa (ei ehkä mahdollisesti myös Ilmestys 7:10:n ja 19:1:n suhteen).
Eräs tärkeä seikka on vielä se, että Ilmestyksen 7:9, 15:sta "suuren joukon" sanotaan olevan Jumalan "valtaistuimen edessä". Kuten Seuran julkaisut osoittavat, kreikkalainen sana, joka on käännetty sanalla "edessä" tässä tekstissä, on enopion ja se merkitsee kirjaimellisesti jonkin näköpiirissä oloa eli "in [the] sight [of]." -Kingdom Interlinear. (Ks. esim. sivu 123 kirjassa Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä [1988].) Tätä kreikkalaista sanaa käytetään Ilmestyskirjassa toistuvasti sijoittamaan esineitä ja henkilöitä Jumalan eteen "before" eli näkyviin tai näköpiiriin "in the sight of" taivaassa. Missä Raamatussa puhutaan eksplisiittisesti suuren joukon olevan maan päällinen luokka? Yllä mainitussa Seuran kirjassa esitetyissä raamatunkohdissa ei puhuta mitään suuresta joukosta, vaan israelilaisista ja kansakunnista. Kuka määrittelee sen, milloin Raamattu ja varsinkin Ilmestyskirja puhuu kuvaannollisesti ja milloin kirjaimellisesti? No, kuitenkin katsottaessa seuraavia jakeita The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures -käännöksestä asia on tuntuu hyvin selvältä:
"the twenty-four elders fall down before (enopion) the One seated upon the throne..., and they cast their crowns before (enopion) the throne, ...." eli ’’kaksikymmentäneljä vanhinta kumartui valtaistuimella istuvan eteen (enopion)..., ja heittivät kruununsa valtaistuimen eteen (enopion),...’’ -Ilmestys 4:10
"a great crowd, ... standing before (enopion) the throne and before (enopion) the Lamb ...." eli ’’suuri joukko, ...seisoi valtaistuimen edessä (enopion) ja Karitsan edessä (enopion)...’’ -Ilmestys 7:9
Selvästikin kun tutkimme asiayhteyttä, ei ole syytä epäillä, etteikö "suuri joukko" olisi "valtaistuimen edessä" samalla tavoin kuin seitsemän tulilamppua, kristallin kaltainen lasimeri, 24:n vanhimman kruunut, enkelit, itse vanhimmat, neljä elävää olentoa, kultainen alttari ja 144,000 (Ilmestys 1:4, 4:5-6, 4:10, 7:15, 8:3, 9:13, 11:16, 14:3). Edellä olevan pohdinnan perusteella ei ole mitenkään mahdotonta, etteivätkö sekä voidellut että suuri joukko voi olla samalla tavalla Jumalan edessä taivaassa. (takaisin asiakirjan johdantoon)
Eikö Vartiotorniseura ole melko lailla varomaton pitäessään dogmaattisesti kiinni ko. opista ja ryhtymällä varsin nopeasti järeisiin kurinpitotoimiin (päätoimistossa 1980-luvun alussa) niitä kohtaan, jotka ovat julkisesti epäilleet ko. opin paikkansapitävyyttä, etenkin kun Seura on tehnyt tunnetusti lukuisia muutoksia opetuksissaan olemassa olonsa aikana? Eikö Seura ole liian itsevarma itsestään ja arvoasemastaan? Miksi Seura vaatii itsevaltiaan tavoin ehdotonta kuuliaisuutta itselleen erottamisen uhalla, vaikka se on ollut monesti itse väärässä? Miksi niin ei voisi olla myös nyt?
Edellä olevan perusteella mielestäni Seuran opetus suuren joukon tulevaisuudesta maan päällä ainakin horjuu vakavasti. Toki maan päällä tulee olemaan ihmisiä, mutta ei ehkä suuri joukko. Samalla muutama muukin Seuran opetuksista horjuu. Eikä kyse ole ihan pikkuasioista. Tämä merkitsee sitä, että myös suuri joukko on ns. uuden liiton jäseniä. Heidän on synnyttävä uudelleen hengestä ja osallistuttava vertauskuviin. Ei siis riitä, että he liittyvät jäännöksen yhteyteen. Myös heidän on oltava Kristuksen veljiä voidakseen luoda henkilökohtaisen suhteen Isään, Jehovaan. Vain siten on mahdollista alkaa rakentua Kristuksen kaltaisessa persoonallisuudessa. Jotta näin voisi olla, meidän tulee rukoilla Jehovalta pojaksi oton henkeä. Toisin sanoen sitä, että Kristus voisi ikään kuin asua meissä Jehovan pyhän hengen välityksellä.
Mielestäni missään Raamatussa ei suoranaisesti kielletä tai estetä suurta joukkoa ottamasta osaa vertauskuviin tai syntymästä uudelleen. Pikemminkin on vain yksi lauma, yksi paimen. Myös kaikkien kristittyjen sanotaan perivän Valtakunnan, olkoonpa heidän lopullinen paikkansa Jumalan järjestelyssä mikä tahansa. Minusta tuntuu sille, ettei kristittyjen jako kahteen ryhmään heidän tulevaisuutensa perusteella ole validi, mitä tulee Herran illalliseen ja syntymiseen uudelleen hengestä. Miksi muuten niin monella todistajalla on vaikeuksia edistyä hengellisesti? Johtuisiko todistajien keskuudessa hyvin yleinen masennus juuri tästä? Onko Hallintoelin asettunut muiden voideltujen mutta ennen muuta suuren joukon vahingoksi heidän ja Kristuksen väliin tai peräti syrjäyttänyt Herramme? Eikö alati toistuva puhe Jumalan järjestöstä hämärrä Kristuksen roolia seurakunnan päänä? Entä orja-luokan aseman jatkuva korostaminen?
No, joka tapauksessa pojaksi ottoa emme luonnollisesti voi Jehovalta vaatia. Voimme vain pyytää sitä Häneltä nöyrästi kaduttuamme ensin syntejämme ja käännyttyämme sydämestämme. Jehova ei ehkä heti vastaa rukoukseemme. Mutta jos ponnistelemme vilpittömästi sydämestämme rukouksessa ja tutkimme Raamattua ikään kuin meille kirjoitettuna kirjeenä, Hän ehkä vastaa meille ja kutsuu meidät pojikseen suuressa ansaitsemattomassa hyvyydessään. Ja jos näin käy, alamme edistyä Kristuksessa. Ja kun Kristuksen mielenmukainen uusi persoonallisuus alkaa Jumalan pyhän hengen toiminnan myötä kasvaa sydämessämme, alkaa vanha persoonallisuutemme lihallisine taipumuksineen hävitä vähitellen pois. Tämä ei pääasiassa tapahdu oman toimintamme tuloksena, vaan Jumalan toiminnan tuloksena pyhän hengen välityksellä. Sitten seuraavat hengenhedelmät ja muut uskonteot. Mainittakoon, etten ole vielä alkanut rukoilla pojaksi ottoa. Se on asia, jota ei voi ottaa kevyesti ja joka vaatii asioiden syvällistä pohdintaa ennen sen esille ottamista rukouksessa. Tätä en ole vielä tehnyt.
Tässä äskeisessä uskon pähkinänkuoressa olevan sen syyn, jonka takia en ole edistynyt masturbaatio-ongelman suhteen. Pelkillä ulkonaisilla teoilla, joita itse teemme, emme voi edistyä todelliseen hengelliseen kypsyyteen. Vuosia säännöllisesti harjoitettuna masturbaatio ei ole enää satunnainen tapa, vaan se on porautunut syvälle sydämeemme ja tullut siten kiinteäksi osaksi vanhaa lihallista persoonallisuuttamme. Vartiotorniseuran tarjoama ongelmakeskeinen lähestymistapa on tehoton ja väärä kamppailtaessa tällaisten syvällisten persoonallisuuden vääristymien kanssa. Hallintoelin on varannut itselleen ja muutamille muille edellä mainitun kunnollisen aseen ja suurelle joukolle on jätetty joukko ulkonaisia tekoja, joilla epätäydellisen ihmisen on ryhdyttävä miltei epätoivoiseen kamppailuun itsensä kanssa. Jotkut onnistuvat. Toiset eivät. Minä kuulun tai kuuluin jälkimmäisiin.
Kun ihminen kamppailee vuositolkulla pääsemättä tavoitteeseensa, käy niin kuin minulle. Ihminen turhautuu. Masentuu. Lopulta joku herää tuskansa keskellä ja alkaa kysellä ja etsiä ulospääsyä agoniastaan ja ehkä löytää sen. Joku ei pysty, uskalla tai voi. Joku romahtaa ja menettää mielenterveytensä ja sairastuu. Krooniseen masennukseen tai jopa skitsofreniaan. Minä en, veljet, halua kokea Sxxx Axxxxxn kohtaloa. Valitettavasti Vartiotorniseuran antamin välinein en siis pysty mielenterveyttäni uhraamatta pääsemään irti masturbaatiosta. En vaikka tuskan kyynelin olisin sitä sydämestäni tahtonut. Mutta kun perimmäinen lähtökohta Seuran hengellisessä opetuksessa näyttää olevan väärä, jäljellä on vain yksi vaihtoehto. Vaihtoehto, joka ei todellakaan tuo mitään ilonhuutoja huulille.
Kaiken edellä kerrotun perusteella minun täytyy erota Jehovan todistajien uskonnollisesta järjestöstä. Tämä on ikävä ja kipeä ratkaisu. Se on myös monille seurakunnassa kova isku. Mutta en näe nyt muuta mahdollisuutta. On oltava rehellinen ja on tunnustettava tosiasiat. Kaikki ei ole mielestäni kunnossa Seuran opetuksissa ja menettelytavoissa. Tässä kirjeessä vain raapaistaan pientä osaa siitä, mitä tiedän kirjeeni pituuden rajoittamiseksi. Olen pahoillani. Mutta päättäväinen. Tilanne vaatii sitä, mikäli haluan koskaan alkaa jälleen edistyä hengellisesti ja kasvaa Kristuksessa. En lisäksi voi taata sitä, ettenkö jossakin vaiheessa joko vahingossa tai tietoisesti alkaisi puhua ystäville siitä, mitä olen löytänyt. Ja koska tiedän, ettei tässä järjestössä hyväksytä käytännössä toisinajattelijoita ja koska itsensä vaientaminen olisi psyykkisesti ja hengellisesti hyvin raskasta, vaihtoehdot ovat todella vähissä. Niitä ei todellisuudessa ole kuin tämä, mitä olen nyt tekemässä.
Katson tällä kirjeellä itseni eronneeksi Jehovan todistajien uskonnollisesta yhdyskunnasta. En siis enää ole yksi Jehovan todistajista ja siten osa heidän järjestöään tämän kirjeen saapumisajankohdasta alkaen.
Olen tehnyt ratkaisuni täysin tietoisena siitä, mitä se merkitsee, kuten mm. yhteyksien katkeamista ystäviin. Se on myös pitkän harkinnan tulos, eikä perustu hetken mielijohteeseen. Tällä hetkellä en katso voivani muuttaa päätöstäni, eikä vanhinten kannata toistaiseksi yrittää joko puhelimitse tai paimennuskäynnillä saada minua muuttamaan kantaani. Sen voin lopuksi todeta, että olen kiitollinen niille kaikille ystäville, jotka auttoivat minua vilpittömästi ymmärtämään Raamattua ja löytämään uskon Jumalaan puhumattakaan siitä, mitä kaikkea hyvää he ovat hyväkseni tehneet. Olen varma, että Jehovan todistajat on monille paras ja sopivin uskonto. Minun tapauksessani kuitenkin järjestöstä, joka auttoi minut hengellisessä elämässä kasvun alkuun, tuli valitettavasti lopulta sen este.
Vaikka kysyttäessä joudun kertomaan ihmisille mitalin kääntöpuolesta, pyrin tekemään sen mahdollisimman tasapuolisesti ja objektiivisesti, enkä tule mustamaalaamaan tai parjaamaan Jehovan todistajia. Se olisi kohtuutonta ja väärin sekä rikkoisi toisten oikeutta uskoa haluamallaan tavalla. Toivon, että sallitte sen myös minulle, ettekä leimaa minua luopioksi. En ole luopunut uskostani Raamattuun, Jeesukseen Kristukseen enkä ennen kaikkea Jehovaan, taivaalliseen Isäämme. Uskon vain eritavoin siinä, että uskon Jehovan voivan omalla tavallaan käyttää myös muissa kristillisissä uskonnoissa olevia yksilöitä hyvän uutisen levittämiseen ja tahtonsa toteuttamiseen ihmiskunnan keskuudessa.
Kaikkea hyvää Lxxxxxxxxxxn seurakunnalle ja Jehovan siunausta.
Lämpimin ajatuksin,
XXXXXXXXXXXXX"
--------------------------------------------------
Lähde:http://mywebpage.netscape.com/msinkko1/yhteenveto.htm
Sisäistä kirjeenvaihtoa
Ei itsetyydytystä!
3
203
Vastaukset
- sotahevonen
Kun tätä tekstiä lukee, niin ei voi sotahevonenkaan muuta kuin ravistaa harjaansa!
Kait se on uskominen, että kun ihmisillä on niin pieni pää, niin sitä helpommin alkaa panta kiristää tai mieltä ahdistaa joku pienikin asia.
Sotahevosten laumassa seksi on iloista ja harmitonta puuhaa. Ei kiristä mistään.... - Abigail
Tiivistä kysymyksesi yhteen ajatukseen ja odota sitten jotain vastauksia...
- Jullinen
Kuulostat henkisesti laiskalta Jehovan todistajalta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6538014Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4682296Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332220- 1471791
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi281292Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511244Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1131180Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65854Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.59833Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7766