Mä en voi sietää niitä jotka ei keksi muutakaan ku haukkuu Annaa, et sil on iso pää, minkäs se sille edes voi! Oletko itse täydellinen?! Anna ei todellakaan kerjää huomiota millään autokouluilla ym. Ja jotkut olivat jossain sanoneet, että Anna fanit on turhia, ja ei viel tajuu mitä musaa ne kuuntelee! Vittu, mitä paskaa. kaikilla on oma maku, ja kukaan, ei kukaan ole turha! SUOMALAISET ON VAAN NIIN KATEELLISIA IHMISIÄ! Oon tossa samaa mieltä Annan kanssa!
Anna
-nnii
251289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Luetuimmat keskustelut
- Älä unohda minuaNainen ethän unohda minua. Asiat olisivat voineet mennä toisin, olisi vain pitänyt uskaltaa lähestyä sinua kun annoit siihen mahdollisuuden. Olen pettynyt itseeni, ja se kyllä närästää. Naiselle Mieheltä
- Nyt on nytTurha miettiä menneitä tapahtumia. Niitä ei saa tekemättömäksi. Tärkeintä on mitä tekee nyt ja tulevaisuudessa. Korjausliikkeetkin voi tehdä jos niihin tuntee tarvetta. Paluu tulevaisuuteenkin voi olla mahdollinen jos v…
- Eläkeikä nousee 70 vuoteen. Joudunko palaamaan työelämään?Nyt se on sitten päätetty, että eläkeikä Suomessa nostetaan 70 vuoteen. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012324133.html Pääsin 67 vuotiaana eläkkeelle viime syksynä. Tarkoittaakohan tämä, että joudun palaamaan takai…
- Kadutko mies?Silloin kuin vielä yritin lähestyä, etkä tarttunut siihen. Asioista pitäisi voida aina keskustella.
- Hyvää huomentaEräälle Naiselle ❤️🩹
- Onko tällainen kuvio teistä okOnko tällainen kuvio teidän mielestänne ihan normaali ja hyväksyttävä? Nainen seurustelee miehen kanssa, mutta pitää samaan aikaan läheistä yhteyttä toiseen mieheen kertomatta tälle toiselle, että on parisuhteessa. Tämä…
- Tuntuu kuin olisin vaimosiSe on erikoista se.
- Haluatko ettäUnohdetaan toisemme?
- Jos haluat viestin...Olen vielä tämän illan palstalla. Laita halutessasi vinkki, sinä komea keski-ikäinen mies 😗
- Empaattiset ihmisetOnko empaattiset ihmiset, etenkin naiset antavaisempia, kun ns. tavikset? Kaverin puolesta kysyn Oisko niinku mahkui?
- Nyt kun kaikki on ohiToivon, että sulla menee hyvin ja pystyisin sinut kokonaan unohtamaan. Joskus on vaikeita hetkiä ja olen tosi pahoillani, miten sinua loukkasin ja loukkaan yhä. Se täytyy saada loppumaan.
- Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin.Mitä mieltä olette asiasta?
- TTK-juontaja Veronica Verho lataa suorat sanat tatuointien arvostelijoille: "Mä toivoisin, että..."Veronica Verho juontaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa yhdessä Ernest Lawsonin kanssa. Yksi puhuttaneimmista aiheista on ollut, miten suosikkijuontajan näyttävät tatuoinnit sopivat ohjelman pukuohjeistukseen ja tullaa…
- Niin haluaisin sut nähdä ja jutella!🙂
- Moi kulta😍Eikös se ollut marraskuuta kun se meidän "flirttailu" alkoi silloin vuosia sitten? tarkoitan lähinnä niitä pitkiä katseita 🤩☺️ Kohta on siis maata mullistavien katseiden vuosipäivä 😘🤭
- Nyt sinä siellä pohjoisessaNainen siellä laita viesti!
- Perussuomalaiset nostamassa eläkeiän 70 vuoteenRiikka Purran johtama valtiovarainministeriö haluaa nostaa eläkeiän 70 vuoteen ja taloutta sopeutettaisiin ensi vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla. Perussuomalaisten johtama ministeriö ilmeisesti arvelee, että seits…
- Sut tahtoisinSinä senkin kusimutteri menit ja katkaisit kaiken yhteyden minuun. Tajuan nyt, että meidän roolit vaihtuivat ja sinä projektoit omia pelkojasi minuun. Anna minun välittää sinusta, älä työnnä mua pois. En oo vaatinut sul…
- Tunnut niinKaukaiselta jo.
- Mahdatko ymmärtääEttä olet samassa korissa kaikkein rakkaimpien kanssa. Öitä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kuule se on sinun keksintöäsi. Jos Anna sanoisi oikeasti noin, niin ihmiset potkivat hänet takaisin Portugaliin. Tai media suojelee ja ei laita sitä lehtiin.
no,sori toi eka viesti. vähä ärsytti joku. siis se on sanonu suosikissa, että suomalaiset ihmiset on aika kateellisia.
Annahan ei ole koskaan sanonut puolikasta tavuakaan positiivista suomalaisista tai Suomesta, puhuu vaan siitä että Portugalissa ihmiset on tempperamenttisia ja avoimia ja ties mitä ja suomalaiset tylsiä ja persoonattomia ja sulkeutuneita. Tapahan se on tietysti tuokin nostaa itseään muita ylemmäs, kun tuppaa neidiltä unohtumaan se että hänhän on itsekin suomalainen yhtä paljon kuin portugalilainenkin.
näin anna sanoi suosikin haastattelussa joulukuussa.
- Suomi on aika kateellinen maa. Täällä kohtaa tosi paljon kateutta kaikkialla.
Anna on törmönnyt kateuteen niin koulussa, kuin muuallakin ihmisten keskuudessa, erityisesti tyttöjen parissa. Anna käy musiikkin ja tanssiin erikoistunutta lukiota ja kertoo kilpailuhenkisyyden olevan yleistä. Hän myöntää tuntevansa itsekin välillä kateutta. Lähinnä silloin, jos menee huonosti. Miten hän pääsee yli kateudestaan?
- Olen entistä ystävällisempi kadehtimaani ihmistä kohtaan.
Samoin hän toimii myös silloin, kun häntä itseään kadehditaan.
Anna istuu edelleen meikattavana. Virheetön iho saa ylleen kuultavan raikkaan pohjameikin.
Suloiset huulet ja jäänväriset viirusilmät kaunistuvat entisestään maskeerajan käsittelyssä. Ei ole mitenkään vaikee kuvitella, että tuollaista pakkausta kadehditaan. Kun vielä osaa laulaakkin ja vastaa kateuteen ystävällisyydellä! Annahan on lähes yli-ihminen.
Tuossa oli pätkä Suosikin haastattelusta 12/2007
Jutun nimi oli Lumikuningatar Anna Että, jokainen voi itse lukea tuon jutun :D
Lähinnä mua naurattaa se, että Annan silmiä muokataan joka kuvaan, sinisiksi, Annan silmät on oikeesti vihreet! Sen näkee niin selvästi, tossa jutussakin, se kuva, niin siitä näkee ihan selvästi että Silmiin on laitettu sinistä kontrastia, ja vihreetä näkyy sieltä alta :D
- Anna moi.
Noin esittäytyy Anna Abreu, jonka päivä on
ollut pitkä. Hän on herännyt kuudelta, ollut
päivän koulussa ja syöksynyt sieltä suoraan tähän
haastatteluun ja kuvaukseen. Eikä siinä vielä
kaikki.Haastattelusta hän rientää kotiin
valmistautumaan huomiseen. Illan ja yön aikana
on luettava yksi kirja,
josta on tehtävä kaksi esitelmää.
Lisäksi pitää tehdä esitelmä musiikista, sekin
huomiseksi. Yksi sihaus kiukaalle lisää:
Menossa on koeviikko, joten jossain välissä
pitäisi ehtiä lukeakin. Huomenna ehkä?
- Olen huomenna keikalla Joulumielelle
konsertissa Helsingin jäähallilla, Anna toteaa.
Huh. Aika kiireistä.
Ensivaikutelma Anna Abreusta?
Niin kuultu kun se jo onkin: on se kyllä pieni!
Pursuaa energiaa tentatessaan stylistiään
tämän uusista tennareista. Puristaa kättä
jämäkästi, mutta katsoo silmiin todella
nopeasti. Vaikuttaa hieman varautuneelta.
Mutta sehän on vain tervettä
itsesuojeluvaistoa. Tai ujoutta.
Lava hallussa
Anna istahtaa maskeeraajan tuoliin tottuneesti.
Hänestä on kehkeytynyt Idolsin aikana ja sen
jälkeen varsin rutinoitunut esiintyjä.
Huomenna hän nousee taas lavalle tuhansien
silmäparien tuijotettavaksi. Jännittääkö?
- Ei. Idolsin aikana jännitti hirveästi. Mutta
kokemus auttaa. Se, että esiintymiseen tulee
rutiini. Nykyään Anna astelee lavalle rauhallisin mielin. On turvallista esittää
omia biisejä, jotka tietää osaavansa hyvin.
Idolsissa valmistautumisaikaa oli hirmuisen
vähän, joten samaa varmuutta biisien osaamisesta ei ollut.
- Valmistaudun keikkoihin ihan vain
nukkumalla kunnon yöunet. Ensi yönä se ei
kuitenkaan ole mahdollista
- Yö kuluu koulutehtäviä tuhertaessa.
Esiintyminen isossa jäähallissa ei ole
Annalle sen isompi juttu kuin muutkaan keikat.
- Vaikka yleisössä olisi vain yksi ihminen,
keikka on vedettävä täysillä.
Fiilistä lavalla laulaja ei pysty sanoin
kuvailemaan. Lavalla ei pelota. Keikan aikana
veressä on niin paljon adrenaliinia, että
vasta sen loputtua tajuaa vetäneensä juuri
keikan suurelle ihmisjoukolle. Esiintyminen
on Annalle luonnollista ja helppoa.
- Paitsi tällaisissa tilanteissa. Tämä on työn
rasittavin vaihe, Anna jatkaa viitaten
kuvauksiin. Tuo tyttö näyttää koneelta:
Hän tekee kolmea asiaa yhtä aikaa. Istuu
meikattavana ja katsoo tottuneesti oikeisiin
suuntiin ripsiväriä levitettäessä. Samalla
hän kirjoittaa nimikirjoituksia levynkansiin
ja vastaa kysymyksiini. Näyttää hän myös
vähän väsyneeltä: Jalat vispaavat levottomasti
ja olemuksesta aistii hienoisen kireyden.
Laulun lahja
Annan on vaikea kuvitella elämäänsä ilman
laulutaitoa. On oikeastaan mahdotonta ajatella,
ettei osaisi laulaa nuotilleen.
- Laulaminen on tosi tärkeä osa mun elämää.
En olisi näin onnellinen ilman sitä.
Tuntuuko laulaminen koskaan hankalalta tai
turhauttavalta?
- On totta kai päiviä, jolloin laulaminen
on hankalampaa. Esimerkiksi silloin, jos on
kipeä ja ääni on poissa.
Yleensä Annan ääni kuitenkin toimii. Silti
opittavaa ja kehitettävää löytyy. Anna haluaa
ääneensä mahtipontisuuta ja toivoo
laulutekniikan kehittymisen myötä saavuttavansa
sen rennommin.
Millainen laulaja on Anna Abreu?
- Onpa vaikea kysymys. En mä tiedä, millainen
laulaja mä olen. Tovin mietittyään laulaja
keksii, että ehkä hänellä on erilainen ääni.
Myös muiden laulajien analysoiminen on vaikeaa.
On hankala sanoa, miksi joku on hyvä.
- Mun mielestäni on ihan sama, onko tekniikka
hyvä, kunhan kuulostaa hyvältä.
Anna hämmästyy selvästi aina, kun kysytään
jotain normaalista poikkeavaa. Mutta
mielenkiintoisemmat vastaukset tulevat usein
juuri niihin kysmyksinn. Ehkä siksi, ettei
niitä ole mietitty valmiiksi?
Jatkuvaa kritiikkiä
Positiivisen palautteen saaminen ilahduttaa,
siitä tulee hyvä mieli. Annalle erityisesti
silloin, jos hän kuulee kehuja välikäden
kautta.
- Silloin tietää, että palautteen antaja
on oikeasti tarkoittanut sitä. Neito on ilmeisesti joutnut kohtaamaan selkäänpuukottelijoita. Julkisuuden henkilönä
on varmasti vaikea uskoa ihmisten pyyteettömyyteen ja aitouteen. Kaikki haluavat
osansa loistosta. Anna näyttää hetken tuolillaan aivan tavalliselta lukiolaistytöltä.
Meikkikerroksen paksuuntuessa aina vain vähemmän.
Idolsissa kilpailijat joutuivat alituiseen
seisomaan tuomareiden edessä ja kuuntelemaan
kiltisti heihin kohdituvan kritiikin.
Annaa se ei hätkähdyttänyt.
- Rakentavaa kritiikkiä on aina hyvä kuulla.
Kun asiantuntija kertoo, mitä voisi vielä
parantaa. Tai opastaa vaikka mikrofoninkäytön
tekniikassa. Ilkeää tai huonoa kritiikkiä
Annalle ei ole vielä tultu kasvotusten
antamaan. Keskustelupalstoja hän käy vilkuilemassa erittäin harvoin. Mielensä pahoittamiselta laulaja ei ole silti voinut
välttyä.
- Sitä kuitenkin kasvaa ja turtuu sille kritiikille.
Julkisuudella töissä
Se, alkaako julkisuus ärsyttää, on Annan
mukaan kiinni tilanteesta. Uusiin ihmisiin
on hauska tutustua, mutta huonona päivänä ei jaksaisi.
- Kyllä sen aina kestää. Yksi asia kerrallaan.
Anna ei oikeastaan jaksaisi stressata julkisuudella, eikä ajatella koko asiaa.
- Olen spontaani tyyppi. En suunnittele
hirveästi enkä ota stressiä mitättömistä
asioista. Kaduilla hän ei enään edes huomaa,
jos joku tuijottaa. Kaverit huomaavat sen useammin kuin laulaja itse.
- Katseisiin tottuu, eikä niihin kiinnitä
enään huomiota.
Paras rentoumuiskeino stressiin on nukkuminen.
Toiseksi paras leikkiminen koiran kanssa.
Anna vaikuttaa olevan sinut julkisuutensa
kanssa. Nytkään hän ei pelkää näyttää ja kertoa, että häntä väsyttää ja hän haluaisi mielummin olla kotona. Lisäksi neidon maha
on kipeä, hän joutuu välillä kiemurtelemaan
tuolillaan. Tuossa ammatissa ei taideta
hakea sairauslomaa. Haastattelu ja kuvaukset on hoidettava loppuun. Käy vähän sääliksi.
Ystävällisesti kateellinen
- Suomi on aika kateellinen maa. Täällä kohtaa
tosi paljon kateutta kaikkialla.
Anna on törmännyt kateuteen niin koulussa
kuin muuallakin ihmisten keskuudessa, erityisesti tyttöjen parissa. Anna käy
musiikkiin ja tanssiin erikoistunutta lukiota
ja kertoo kilapiluhenkisyyden olevan yleistä.
Hän myöntää tuntevansa itsekin välillä kateutta. Lähinnä sillon, jos menee huonosti.
Miten pääsee yli kateudestaan?
- Olen entistä ystävällisempi kadehtimaani
ihmistä kohtaan. Samoin hän toimii myös sillon,
kun häntä itseään kadehditaan.
- On vaikeaa olla kateellinen tosi ystävälliselle ja mukavalle ihmiselle.
Anna istuu edelleen meikattavana. Virheetön
iho saa ylleen kuultavan raikkaan pohjameikin.
Suloiset huulet ja jäänväriset viirusilmät
kaunistuvat entisestään maskeeraajan käsittelyssä. Ei ole mitenkään vaikeaa kuvitella, että tuollaista pakkausta kadehditaan. Kun vielä osaa laulaakin ja vastaa
kateuteen ystävällisyydellä! Annahan on
lähes yli-ihminen.
Ammatin salat
Anna Abreun esikoislevy on myynyt suomessa
yli 30 000 kappaletta ja ylittänyt
platinalevyrajan. Tärkeintä Annalle on kuitenkin se, että hän kokee levyn ja biisti omikseen. Ettei biiseistä tule vieras olo
eikä mitään tarvitse hävetä.
- Olen vaikuttanut biiseihini niin paljon,
että tuntuu melkein kuin ne olisivat omiani.
Seuraavalle levylle saattaa kuulemma ihan
oikeastikin päätyä Annan biisejä. Nyt on kuitenkin aika keikkailla.
- Keikkailu on upeaa. Mulla on hieno bändi,
jossa on ihania tyyppejä!
Keikkamatkoilla on hauskaa. Bussin kiitäessä talvisilla teillä kohti seuraavaa lavaa
matkustamossa pelataan Kimbleä, nukutaan,
katsotaan leffoja tai jutellaan.
Onko bussiin nouseminen koskaan vastenmielistä tai vaikeaa?
- Joskus pitkän kouluviikon jälkeen jotuu
motivoimaan itseään, että jaksaa nousta kyytiin.
Mutta kun muistaa sen, miltä tuntuu saada
lavalla kontakti yleisöön, jalat suostuvat
kulkemaan vaadittavat porrasaskelmat.
Kun bussiin on päässyt sisälle, homma etenee itsestään.
- Huumorintaju on ehdoton vaatimus tällä
alalla. Pitää osata nauraa itselleenja muille
hyvällä tavalla.
Ei henkisestä tasapainosta lienee haittaa
ole, eikä ole pahitteeksi omaksua uusia
asioita nopeasti, vai mitä?
- Hyvä reaktiokyky on lavalla aika ehdoton
esimerkiksi sanojen unohtuessa, Anna antaa
esimerkin! Muusikkous tai laulaminen vaatinevat
luovuutta. Mitä on luovuus?
- Luovuus on sitä, että keksii asioita eikun...
En mä tiedä, mitä on luovuus.
Hysteerisen naurukohtauksen jälkeen määritelmä
on valmis: ihminen, jolla on paljon mielikuvitusta, on luova. Onko Anna Abreu luova?
- Olen luova, kun jaksan olla luova.
Toiveita tulevaisuudelle
- Haluan pysyä pitkään laulajana ja suosittuna,
keikkailla paljon, Anna sanoo. Lisäksi hän voisi kuvitella harkitsevansa ulkomaiden valloitusta parin vuoden kuluttua. Nyt keskitytään kuitenkin Suomeen.
Entäpä opiskelu, jokin toinen ammatti?
- En ole vielä miettinyt lähteväni opiskelemaan. Jos jotain, niin ehkä psykologiaa.
Missä Anna Abreu on kymmenen vuoden kuluttua?
- Toivottavasti keikkailemassa. Mulla on
myös perhe - Olen keikkaileva äiti. Asun
luultavasti Suomessa. Laulan toivottavasti
hyvin ja entistä monisävyisemmin.
Maskeeraaja on siirtynyt hiusten kimppuun.
Anna on aika tarkka niistä. Anna haluaa laittaa
itse otsiksensa ja nappaa suoristusraudan käteensä. Tietää selvästi, mitä haluaa.
Välillä hän vastaa puhelimeen ja sopii treffit.
Minä rakastan sinua vai amo-te?
Anna on kaksikielinen. Aihe ei kyllästytä,
vaikka siitä muistetaankin aina mainita.
- Ajattelen molemmilla kielillä. Suomessa suomeksi ja Portugalissa portugaliski.
Kieli vaihtuu unissakin sen mukaan, missä maassa sattuu olemaan.
- Portugalissa musta tulee selvästi pirteämpi.
Muutun auringossa iloisemmaksi ja jaksavammaksi.
Portugalissa muuttuvat myös sukulaissuhteet.
Siellä ollaan paljon enemmän yhteydessä sukulaisiin, vietetään suuret juhlat, kuten joulu, aina yhdessä.
Portugalin opettaminen tulevaisuudessa omille lapsille on itsestään selvää. Itse Anna
oppi suomen ja portugalin suunnilleen samaan aikaan.
- Rakkaudesta on helpompaa puhua portugaliksi.
''Amo-te'' tulee suustani helpommin kuin
'' Minä rakastan sinua''
Annan on helppo näyttää rakkautensa
läheisilleen. Ne kolme isoa sanaa hän sanoo kuitenkin vasta, kun niitä oikeasti tarkoittaa.
- Rakkaus on pakoa kaikesta muusta ympärillä
tapahtuvasta. Se auttaa jaksamaan.
Rakkauteen liittyy muitakin tunteita: Väillä
se on surun, välillä ilon tai vihankin siivittämää. Rakkaudessa pitää olla pokkaa
puhua tunteistaan ja näyttää ne teoillaan.
Miten Anna Abreu rakastaa teoilla?
- Kohtelen ihmisiä hyvin, kerron että välitän ja puolustan rakkaitani.
Tippa linssissä
Läheiset, perhe, ystävät ja koti ovat Annan
tärkeimmät arvot. Perheen ja parhaiden ystävien puolesta Anna olisi valmis uhrautumaan millon tahansa. Yleinen aktivismi tärkeiden asioiden
puolesta ei kuitenkaan tunnu omalta.
- En menisi mukaan esimerkiksi mielenosoituksiin.
Koulukiusaaminen saa Annan vihastumaan syvästi.
Ja eläimiin kohdistuva vääryys. Tai vähemmistöjen syrjintä. Laulaja kuvailee itseään tunteelliseksi ja empaattikseksi ihmiseksi.
Idolsissa kyyneleet kohosivat tuomariston kehujen edessä, kun stressi purkaantui ja
tunsi onnistuneensa.
- Herkkyyden ja muidenkin tunteiden näyttäminen on pelkästään hyvä asia. On hyvä, etteivät tunteet patoudu, Anna heittää (ja on totisesti oikeassa, toim.huom.)
Hysteeriset naurukohtaukset loppuvat, kun tulee aika siirtyä kuvattavaksi. Anna on taitava
kameran edessä. Silmiin syttyvät kipinät ja pää
hakee luontevasti hyviä kuvakulmia. Vaikka
tekolumi nipistelee tunkeutuessaan paidan alle ja silmiin, sitä ei kuvista huomaa.
Valokuvaajan säätäessä laitettaan laulaja lysähtää tuolillaan ja katse muuttuu surulliseksi. Kuvaajan palatessa ryhti kohoaa ja silmät alkavat taas säkenöidä. Ammattilainen, on se!
Toivottavasti muistaa, että missä maassa hän nousi julkisuuteen ja alkoi ura!
portugalin idolssiin!
Miksi ihmeessä hän ei osallistunut siellä
idolssiin?
> suomalaiset tylsiä ja persoonattomia ja
> sulkeutuneita.
Älä valehtele. Anna ei ole sanonut näin.
> Anna on törmännyt kateuteen niin koulussa
> kuin muuallakin ihmisten keskuudessa,
> erityisesti tyttöjen parissa.
Niinhän se on, että monille tytöille Annan menestys on kova pala. Tuntuu surkealta tuhertaa omia koulujuttuja tai olla vain kotona siinä missä Anna tekee uraa ja hänellä menee hyvín. Varmaan Annan pahimmat vihamiehet ovat juuri hänen ikäisiään tyttöjä.
KUKA ON EDES SANONU, ETTÄ ANNA OLIS SANONU NOIN? :D
En ymmärrä sitä, että aina kun joku haukkuu vaikkapa Annaa, niin kaikki sanoo heti, että taidat olla kateellinen Annalle.
Mun mielestä Anna on tosi hyvä laulamaan, ja löytyyhän siltä muutama hyvä biisikin, mutta musiikki genre ei oo vaan oikeen mun tyyppistä, ja
minä en voi sille mitään, että mulla on kokoajan semmonen olo, että Annalla on noussu pissi päähän.
Elikkä jos Anna tekisi eri tyyppistä musiikkia, eikä vaikuttais niin pissipäiseltä, ja julkisuuden haluiselta, niin Anna saattaisi olla tällä hetkellä minun lempi artistini. Mutta näin ei nyt ole.
Voin sanoa, että en ole kateellinen Annalle, vaikka en pidä Annasta, niin mä oon silti onnellinen siitä että Anna on menestynyt noin hyvin urallaan!
LUKEKAA NIITÄ LEHTIÄ, NIIN TIEDÄTTE PAREMMIN.
Abreu jo ollut monesti esimerkiksi Koululainen lehdessä. Joten MENKÄÄ vaikka KIRJASTOON, etsimään aikaisempia numeroita ja lukekaa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta.
Sitten ei tarvitse tapella kaiken aikaa, että mitä on sanonut ja mitä ei.
olikin puhe vain Suosikki lehden haastattelusta.
No, eipä ole koskaan ainuttakaan posittiviseen suuntaankaan mitenkään tulkittavissa ollutta kommenttia joka olisi sanonut mitään hyvää suomalaisista, tuonut esiin vain huonoja puolia ja ylistänyt Portugalia. Niin, ei ole suoraan sanonut näin, koska sen verran on suomalaisissakin itsekunnioitusta että vähenisi kannatus jos sanoisi, mutta rivien välistä, on kyllä sanonut. Esimerkiksi sanoi että portugalilaiset ovat niin paljon avoimempia, ettei sopeudu Suomeen koska täällä ei olla, ja että selvinpäin suomalaiset eivät puhu mutta kännissä örveltää, niin, tässähän on kyse vain suomalaisista, ja sen lisäksi on sanonut että portugalilaisissa ja suomalaisissa suurin ero on se että portugalilaiset ovat tempperamenttisia, suomalaiset eivät.
> KUKA ON EDES SANONU, ETTÄ ANNA OLIS SANONU
> NOIN? :D
Onko sinulle yllätys, että se kirjoittaja oli sanonut niin kenelle vastasin ja jonka sanomisia lainasin?
Nimimerkki "Annahan haukkuu Suomea" kirjoitti näin:
-----------
Annahan ei ole koskaan sanonut puolikasta tavuakaan positiivista suomalaisista tai Suomesta, puhuu vaan siitä että Portugalissa ihmiset on tempperamenttisia ja avoimia ja ties mitä ja suomalaiset tylsiä ja persoonattomia ja sulkeutuneita
-----------
Siitä lopusta löydät lainaamani kohdan.
> mulla on kokoajan semmonen olo, että Annalla
> on noussu pissi päähän.
Kuules, on parempi että kerrot vilkkaan mielikuvituksesi tuottamat harhat psykiatri-sedälle. Miksi ihmeessä kerrot tänne näkemiäsi unia tai muita sekavan mielesi tuotoksia?
> Niin, ei ole suoraan sanonut näin,
>rivien välistä, on kyllä sanonut.
Nythän kerroit vain siitä, mitä vilkkaassa mielikuvituksessasi tapahtuu. Eikös tänne olisi parempi kertoa ihan tosiasioita vain?
En minä aikanaan ole kiinnostunut lukemaan, mitä harhoja mielikuvituksesi milloinkin tuottaa.
> selvinpäin suomalaiset eivät puhu mutta
> kännissä örveltää,
Tuskinpa Anna on näin sanonut, mutta tuo lause kuitenkin kuvaa aika hyvin monia suomalaisia.
http://www.city.fi/artikkeli/Anna+yst%E4v%E4mme/2471/ Siinä linkki sinne missä sanoi niin. Enpä ole Portugalissa käynyt mutta täytyypä mennä jos siellä kerta ei ole yhtä ainutta alkoholistia.
Ahaa, oli kyse tästä:
> selvinpäin suomalaiset eivät puhu mutta
> kännissä örveltää,
Anna siis oli sanonut näin:
"Suomalainen juomakulttuuri on outo. Selvänä ollaan hiljaa ja kännissä sekoillaan ihan mitä tahansa. Jos portugalilaiset tulisivat Suomeen ja näkisivät metrossa sopertelevat äijät, ne olisivat ihan, että mitä."
Mikä tuossa on sinun mielestäsi sellaista, mikä ei pidä paikkaansa?
Totuushan muuten on, että suomalaisten spurgujen tapaisia olentoja et juuri missään läntisessä Euroopassa näe. Etkä varmastikaan Portugalissa.
Suomalaiset juomatavat ovat todella surkeaa luokkaa.
Eipä, suomalainen juomakulttuuri on täysin samanlainen kuin Irlannissa, Grönlannissa ja Saksassa, siellä juodaan samalla meiningillä, ja se miksi alkoholisteiksi määriteltyjä on Suomessa enemmän johtuu siitä että etelä-Euroopassa rankka juominen on ihan normaalia, siellä ei vedetä sellaisia perseitä kuin Suomessa mutta alkoholit maistuu kyllä joka päivä.
Grönlantia on tähän turha vetää mukaan :)
Alkoholia juodaan toki muuallakin, mutta esimerkiksi Saksassa et näe spurguja sillä lailla kuin Suomessa.
Sekä Saksassa että Irlannissa ihmiset ovat puheliaita ja sosiaalisia ilman alkoholiakin.
Tuli ihan selväksi, että tuo pieni Anna myöskin juo alkoholia ja eikä varmaan ensimmäistä kertaa...
Niin, mars kirjastoon ja etsimään kyseistä numeroa.
Eihän Anna ole alkoholin juomista paheksunut. On vain todennut sen totuuden, että suomalainen juomakultuuri eroaa yleiseurooppalaisesta kultuurista. Täällä tavoitteena on päihtyminen ja sitten vasta meno alkaa. Muualla Euroopassa ei ole yleensä näin.
Sinulla on tähän varmaankin varmaa tietoa? Näköjään olet hyvä esimerkki siitä että tyhmiä suomalaiset ainakin ovat, ainoa kansa joka rakastaa oman maansa haukkumista enemmän kuin mitään. En tiedä missä tynnyrissä olet kasvanut kun pidät suomalaisia kansana "joka ei puhu". Tuolla stereotypiallahan tarkoitetaan sitä ikäluokkaa josta tulivat ne sodan vaurioittamat miehet jotka eivät puhu paljon ja joka lauantai ryyppäävät. Kyllä, ne perinteet tulevat sodasta ja ovat melko lailla jo hävinneet, suomalaiset vain jostain syystä tykkäävät itsensä stereotypioinnista. Juomakulttuuri on erilainen kuin etelä-Euroopassa, mutta täällä ei sentään juopotella keskellä viikkoa tai työpäivää.
Eihän se ole tyhmyyttä, että myöntää oman maansa kulttuurin surkeudet? Totta kai oman maansa asioiden huonoista puolista saa puhua - eihän muuten mitään parannusta voi saada aikaan.
Edelleen pitää paikkansa, että erityisesti suomalaiset miehet ja pojat eivät puhu. Missä tynnyrissä olet kasvanut, ellet tätä ole huomannut?
Ei puhumattomuus sotien aikana syntynyt. Sillä on pitkät perinteet.
Suomessa juomakulttuuri on spurgahtava ja örveltävä. Täällä ollaan myös krapulassa pitkin viikkoa. Yhdessäkään muussa maassa en ole havainnut samanlaista spurgahtavaa ja örveltävää juomakulttuuria ja olen käynyt todella monessa eurooppalaisessa maassa.